Birkarly

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 14. toukokuuta 2014 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 2 muokkausta .

Birkarly  - etuoikeutettu osa ruotsalaisia ​​ja suomalaisia ​​kauppaviljelijöitä, jotka asuivat Pohjanlahden rannikolla [1] ; ainakin 1300-luvun alusta lähtien he ovat käyneet kauppaa Thurnai-lappmarkilla , Lule-lappmarkilla ja Piet-lappmarkilla . Osalla heistä oli monopoli saamelaisten kanssa käytävässä kaupassa , josta he maksoivat veroa kruunulle. Vastineeksi valtio, joka ei tuolloin perinyt rahaa alueella asuvilta saamelaisilta, suojeli kauppiaita.

Kustaa Vaasan verotettua saamelaisia ​​kaikissa Ruotsin lappmarkoissa , birkarlit jatkoivat liiketoimintaansa ilman aikaisempaa suotuisaa kohtelua. 1500-luvun alussa birkarlien määrä oli melko pieni (noin 50 henkilöä neliökilometrillä).

Bircarlien alkuperä ja sanan etymologia

1600 -luvulta lähtien on kirjallisiin lähteisiin tallentunut perinteinen versio, jonka mukaan birkarlit ovat peräisin Pirkkalan ( fin. Pirkkalan ) paikalta Satakunnan seudulta nyky - Suomessa . Tällaisia ​​viestejä löytyy erityisesti Johan Buren "Sumlenin" teoksista sekä Uumajan pastori Olaf Petri Niureniuksesta 1619-1645. Voidaan nähdä, että tämä tapahtui 300 vuotta sen jälkeen, kun birkarlit mainittiin lähteissä, ja jopa sen jälkeen, kun he menettivät heille myönnetyt etuoikeudet. Nykytieteessä ei näytä olevan enää yhtään tutkijaa, joka näkisi yhteyttä birkarlien ja Pirkkalan saapumisen välillä.

Monia muita yrityksiä on yritetty selittää, mistä sana tulee. 20 eri versiota on ehdotettu. Ehdokkaiden joukossa, joita pidettiin sanan bircarl lähteenä, ovat: [2] [3]

Muistiinpanot

  1. Kvist, 1994 .
  2. Nordlander, Johan. Norrbotten, Sverige och medeltiden: problem kring makt och bosättning i en europeisk periferi, del I . - Lund Studies in Medieval Archaeology 15:1, 1995. - ss. 242-250, 261-262
  3. Nordlander, Johan. Om birkarlarne.  - Historisk tidskrift, 1906. - ss. 215-255

Kirjallisuus