Wakefieldin taistelu

Wakefieldin taistelu ( englanniksi  Battle of Wakefield ) tapahtui 30. joulukuuta 1460 Wakefieldissä , Länsi-Yorkshiressä . Se oli yksi punaisen ja valkoisen ruusun sodan tärkeimmistä taisteluista . Toisaalta siellä oli Lancasterien armeija, joka oli uskollinen vangitulle kuningas Henrik VI :lle, Anjoun kuningatar Margaretille ja heidän nuorelle pojalleen Edwardille, Walesin prinssille , ja toisaalta oli Yorkin herttuan Richardin armeija , joka myös väitti valtaistuimelle.

21. joulukuuta 1460 Yorkin armeija saapui Sandalin linnaan lähellä Wakefieldiä. Richard lähetti apua pojalleen Edwardille, mutta ei odottanut vahvistuksia. Sen sijaan hän lähti linnasta 30. joulukuuta [1] .

Yorkistit lähtivät Sandalin linnasta nykyistä Manigates Lanea pitkin linnan pohjoispuolella sijaitseville lancastrialaisille. On yleisesti hyväksyttyä, että kun York hyökkäsi Lancastereihin edestä, muut hyökkäsivät hänen kimppuunsa kyljestä ja takaa ja katkaisivat hänet linnasta [2] .

Seurauksena Yorkin armeija voitettiin, ja hän itse kuoli taistelun aikana. Hänen päänsä paperikruunussa asetettiin julkiselle näytölle.

Tausta

Lancasterin talo nousi Englannin valtaistuimelle vuonna 1399, kun Henry Bolingbroke , Lancasterin herttua , syrjäytti serkkunsa, epäsuositun kuningas Richard II :n , ja kruunattiin Henrik IV:ksi.

Bolingbroken pojanpoika Henrik VI tuli kuninkaaksi vuonna 1422 vain yhdeksän kuukauden ikäisenä. Hän varttui keskinkertaisena hallitsijana, ja lisäksi hän oli taipuvainen hulluuden kohtauksiin. Ristiriidat kasvoivat Henryn puolesta hallinneiden valtionhallintojen ja neuvonantajien välillä, erityisesti mitä tulee satavuotisen sodan käymiseen Ranskaa vastaan. 1400-luvun 40 - luvulla oli muodostunut kaksi vastakkaista puoluetta, joita johtivat vastaavasti Somersetin herttua Henry Beaufort ja Yorkin herttua Richard, joka oli maan rikkain maanomistaja. [3]

Muistiinpanot

1. ↑ Weir, Alison (2015). Lancaster ja York: Ruusujen sodat . Lontoo: vintage. s. 253.
2. ↑ Dockray, Keith. "Richard III.net" (PDF). s. 12. Haettu 30. kesäkuuta 2009. . Haettu 26. marraskuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 12. lokakuuta 2016. (määrätön)
3. ↑ Rowse, s.109

Punaisten ja valkoisten ruusujen sota
Scarlet Rose of Lancaster Yorkin valkoinen ruusu
Avainluvut _	Englannin hallitsijat Henrik VI Edward IV Edward V Richard III Henrik VII Lancasters Margaret Anjoulainen Henry Percy, Northumberlandin toinen jaarli Henry Percy, Northumberlandin kolmas jaarli Thomas Percy, ensimmäinen paroni Egremont Ralph Percy John Neville, 1. Baron Neville Ralph Neville, Westmorlandin toinen jaarli Richard Neville, Warwickin 16. jaarli Humphrey Neville Edmund Beaufort, Somersetin toinen herttua Henry Beaufort, Somersetin kolmas herttua Edmund Beaufort, Somersetin neljäs herttua George Plantagenet, Clarencen ensimmäinen herttua Thomas Clifford, 8. Baron de Clifford John Clifford, 9. Baron de Clifford Humphrey Stafford, Buckinghamin ensimmäinen herttua Edmund Grey, Kentin ensimmäinen jaarli yorkie Richard Plantagenet, Yorkin kolmas herttua Richard Neville, Warwickin 16. jaarli Richard Neville, Salisburyn 5. jaarli John Neville, Montagun ensimmäinen markiisi William Neville, Kentin ensimmäinen jaarli Thomas Neville Henry Stafford, Buckinghamin toinen herttua Edmund Grey, Kentin ensimmäinen jaarli William Hastings, 1. Baron Hastings
Taistelut	Lancaster voitot Ludford Bridgen taistelu Wakefieldin taistelu Toinen St Albansin taistelu Ferrybridgen taistelu (solmio) Edgecot Moorin taistelu Bosworthin taistelu Stoke Fieldin taistelu Yorkin voitot Ensimmäinen St Albansin taistelu Blore Heefin taistelu Sandwichin taistelu Northamptonin taistelu Mortimers Crossin taistelu Ferrybridgen taistelu (solmio) Towtonin taistelu Hegley Moorin taistelu Heksemin taistelu Loscot Fieldin taistelu Barnetin taistelu Tewkesburyn taistelu
Katso myös	Suostumusasiakirja Nevillen ja Percyn välinen sota Edward III:n perilliset