Vaalean sileä nenä

Vakaa versio tarkastettiin 8.10.2022 . Malleissa tai malleissa on vahvistamattomia muutoksia .
Vaalean sileä nenä
tieteellinen luokittelu
Verkkotunnus:eukaryootitKuningaskunta:EläimetAlavaltakunta:EumetatsoiEi sijoitusta:Kahdenvälisesti symmetrinenEi sijoitusta:DeuterostomesTyyppi:sointujaAlatyyppi:SelkärankaisetInfratyyppi:leuallinenSuperluokka:nelijalkaisetAarre:lapsivesiLuokka:nisäkkäätAlaluokka:PedotAarre:EutheriaInfraluokka:IstukkaMagnotorder:BoreoeutheriaSuperorder:LaurasiatheriaAarre:ScrotiferaJoukkue:LepakotAlajärjestys:YangochiropteraSuperperhe:VespertilionoideaPerhe:sileäkärkinenAlaperhe:AntrozoinaeSuku:Vaaleat sileät nenät ( Antrozous H. Allen, 1862 )Näytä:Vaalean sileä nenä
Kansainvälinen tieteellinen nimi
Antrozous pallidus LeConte , 1856
Alalaji
  • Antrozous pallidus bunkeri
    Hibbard, 1934
  • Antrozous pallidus koopmani
    Orr & Silva-Taboada, 1960
  • Antrozous pallidus minor
    Miller, 1902
  • Antrozous pallidus obscurus
    Baker, 1967
  • Antrozous pallidus pacificus
    Merriam, 1897
  • Antrozous pallidus packardi
    Martin & Schmidly, 1982
  • Antrozous pallidus pallidus
    (LeConte, 1856)
alueella
suojelun tila
Tila iucn3.1 LC ru.svgLeast Concern
IUCN 3.1 Least Concern :  1790
Geokronologia ilmestyi 4,9 miljoonaa vuotta
miljoonaa vuotta Epoch P-d Aikakausi
to K
a
i
n
o
z
o
y
2.58
5.333 plioseeni N
e
o
g
e
n
23.03 Mioseeni
33.9 Oligoseeni Paleogeeni
_
_
_
_
_
_
_
56,0 Eoseeni
66,0 Paleoseeni
251,9 Mesozoic
◄Nykyään ◄Liitu-paleogeeninen sukupuuttotapahtuma

Vaalea sileäkärkinen [1] ( lat.  Antrozous pallidus ) on sileäkärkisten heimoon kuuluva nisäkäs . Sitä tavataan Pohjois-Amerikassa British Columbiasta (Kanada) Queretaron osavaltioon Meksikossa. Ei löydy Kansasista itään Yhdysvalloissa .

Nämä ovat melko suuria lepakoita : rungon pituus 9,2-13,5 cm, siipien kärkiväli jopa 38 cm. Kuono-osassa ei ole ihokasvuja. Silmät ovat melko suuret; korvat ovat leveät ja vaaleanväriset. Väri on vaalea, vartalon yläosassa vaihtelee kerman ruskeasta; vatsa on valkoinen.

Ne elävät yleensä vuoristoisilla, kivisillä alueilla, lähellä vettä; yöllä niitä löytyy avoimista tasangoista. Päivät järjestetään lepakoiden tavanomaisissa paikoissa - luolissa, kalliorakoissa, rakennusten ullakoilla; yöllä he lepäävät puiden latvuissa. Ne lentävät ulos syömään noin tunti auringonlaskun jälkeen. Lentäviä hyönteisiä pyydetään harvoin; poimi ne sen sijaan maan tai lehtien pinnasta. Metsästyksessä tapahtuvan kaikulokaation lisäksi heitä auttaa erinomainen kuulo ja hyvä näkö. Ne ruokkivat kovakuoriaisia , sirkat ja skorpioneja . Parittelukausi kestää lokakuusta helmikuuhun, mutta naaraat ovuloivat ja hedelmöittyvät vasta huhtikuussa. Pentueessa on yleensä 2 pentua (eikä yksi, kuten useimmissa lepakoissa); ne syntyvät kesäkuun alussa, painavat syntyessään 3-3,5 g.4-5 viikon iässä ne alkavat tehdä lyhyitä lentoja; itsenäistymään 8 viikossa. Kesällä naaraat nuoret ja urokset pitävät erillään; talvi yhdessä.

Muistiinpanot

  1. ↑ Sokolov V. E. Viisikielinen eläinten nimien sanakirja. Latina, venäjä, englanti, saksa, ranska. 5391 nimikettä Nisäkkäät. - M . : Venäjän kieli , 1984. - S. 67. - 352 s. - 10 000 kappaletta.

Linkit