Brandt, Yakov Yakovlevich

Yakov Yakovlevich Brandt
Syntymäaika	1869( 1869 )
Syntymäpaikka	Venäjän valtakunta
Kuolinpäivämäärä	1944( 1944 )
Kuoleman paikka	Peking , Kiina
Kansalaisuus	Venäjän valtakunta → Neuvostoliitto
Ammatti	sinologi , diplomaatti , kielitieteilijä
Työskentelee Wikisourcessa

Yakov Yakovlevich Brandt ( 1869 , Venäjän valtakunta  - 1944 , Peking , Kiina ) - Venäjän ja Neuvostoliiton sinologi , diplomaatti ja kielitieteilijä . Hän työskenteli sinologian koulutuksen kehittämisen parissa Venäjällä, ja hän on kirjoittanut suuren määrän opetusmateriaaleja kiinan oppimiseen venäjäksi ja englanniksi. Hänen aikalaisensa pitivät hänen kirjojaan parhaimpana venäläis-kiinalaisena oppimateriaalina.

Elämäkerta

Valmistui Saratovin lukiosta. Vuonna 1892 hän valmistui Pietarin yliopiston itämaisten kielten tiedekunnasta . Hän työskenteli virkamiehenä erityistehtävissä valtiovarainministeriössä, sitten vanhempi luennoitsijana Cathay-Eastern Railwayn hallituksen Pekingin osaston venäjän kielen koulussa . Vuodesta 1915 - todellinen valtioneuvoston jäsen [1] [2] [3] [4] . Hän työskenteli sinologian koulutuksen kehittämisen parissa Venäjällä. Lokakuun vallankumouksen jälkeen hän oli vuonna 1918 D. L. Horvatin Business Cabinetin johtajan toveri, Itäisen talouden kumppanuuden hallituksen jäsen ja itäisen koulutuskumppanuuden johtaja [5] [6] . Hän oli professori Pekingin venäjän kielen instituutissa vuosina 1921-1924 [6] .

Jacob Brandt on kirjoittanut kirjoja, kuten "Initiation. Koulutuslukijan kokemus venäjän kielen opettamisesta kiinalaisissa peruskouluissa "(1906, 1910-1911)," venäjän-kiinalainen kääntäjä: kokoelma tarpeellisimpia sanoja, ilmaisuja ja lauseita, pääasiassa sotilaallisia ja jotka osoittavat kiinaa merkit ja niiden ääntäminen "(1906) ja "Kiinan kirjoitetun kielen itseopettaja" (1914), joita pidettiin parhaimpana venäläis-kiinalaisena oppimateriaalina 1900-luvun 20-luvulla [3] . Suurin osa hänen kirjoistaan ​​kiinan ja venäjän opiskelusta on julkaissut Venäjän hengellisen lähetystön Pekingissä [7] .

Vuodesta 1925 Brandt aloitti opettamisen Pohjois-Kiinan liittoutuneiden kielikoulussa. Kolmen lukukauden opetustyön tuloksena hän kirjoitti englanninkielisen kirjan "Introduction to literary Chinese (漢文進階)", joka julkaistiin vuonna 1927 ja painettiin myöhemmin useita kertoja [8] . Vuonna 1944 Brandt viimeisteli ja julkaisi englantilais-kiinalaisen sanaston.

Hän kuoli Pekingissä vuonna 1944 [9] .

Bibliografia

venäjäksi

• Brandt Y. Ya. "Venäläis-kiinalainen kääntäjä: kokoelma tarpeellisimpia sanoja, ilmauksia ja lauseita, jotka ovat pääasiassa sotilaallisia ja jotka osoittavat kiinalaisia ​​merkkejä ja niiden ääntämistä." op. I. Brandt. 2. painos - Peking, 1906.
• Brandt Ya. Ya. "Aloitus. Koulutuslukijan kokemus venäjän kielen opettamisesta kiinalaisissa peruskouluissa. / 3 osassa. Osa 3. Osasto 1. Kokoonpannut Jacob Brandt. - Peking, 1906.
• Brandt Ya. Ya. "Aloitus. Koulutuslukijan kokemus venäjän kielen opettamisesta kiinalaisissa peruskouluissa. / 3 osassa. Osa 1. Ed. toinen. Kokoonpannut Jacob Brandt. - Peking, 1906.
• Brandt Y. Ya. "Kiinan puhutun kielen itseohjaaja Toussaintin ja Langenscheidtin menetelmän mukaan" / Comp. J. Brandt, Art. opettaja Koulu Venäjän kieli lang. Pekingissä. otd. Sääntö. Valas. Vost. ja. d. Kappale 1-. - Peking: tyyppi. Rus. henget. lähetystyöt, 1909. - 26.
• Brandt Y. Ya. "Keisarinna Dowager Ci-si ja keisari Guang-hsu". - Harbin, 1909.
• Brandt Ya. Ya. "Näytteitä Kiinan virallisesta kielestä venäjänkielisillä käännöksillä ja muistiinpanoilla = 漢國之牘箋編" / keräsi ja käsitteli Ya. Brandt, Kiinan itämaisen rautatien koulun vanhempi opettaja. Pekingissä. - Peking: Tyyppi. Menestys Venäjän hengellisen lähetystyön luostari, osa 1, 1910.
• Brandt Y. Ya. "Diplomatic Conversations": kiinalainen teksti. toim. venäjästä käännös, sanat ja muistiinpanot. / J. Brandt. - Peking: tyyppi. Menestys luostari Venäjällä. henget. lähetystyöt, 1911. - [1], 111 s.;
• Brandt Y. Ya. " Kiinan kirjoitetun kielen opetusohjelma " / Comp. I. Brandt. T. 1. - Peking: tyyppi. Rus. henget. Lähetystyö, 1914. - 26. Vol. 1. - 1914. - 4, 417 s.
• Brandt Ya. Ya. Pochin. "Koulutuslukijan kokemus venäjän kielen opettamisesta kiinalaisissa peruskouluissa". 3 osassa. Osa 1. Ed. viides. Kokoonpannut Jacob Brandt. - Peking, 1915.
• Brandt Y. Ya. "Kokoelma tutkielmia Venäjästä Kiinan kanssa (alkaen Kuldzhinskyn tutkielmasta 1851): luettavaksi ulkoministeriön alaisen Venäjän kielen instituutissa." - Peking, 1915.
• Brandt Ya. Ya. "Ketä seurata" / Ya. Brand. - Harbin: sähkö-tyro-valaistu. A. K. Bergut (poika), 1918. - 13 s.
• Brandt Ya. Ya. "Tavalliset kirjaimet =: 俄文通用尺牍" / Ya. Brandt. - Peking: Venäjän hengellisen lähetystyön painotalo, 1924. - 2, 193, [2] s.;

Englanniksi

• Johdatus kirjalliseen kiinaan (漢文進階)./ Brandt, Jakov J./ Peiping. 1927
• Wenli-hiukkaset (虛字指南)./ Brandt, Jakov J./ Peiping. 1929
• Moderni kiinalainen sanomalehti: progressiiviset lukemat sanastoilla, muistiinpanoilla ja käännöksillä. / Tekijä: JJ Brandt, s. xii + 321. Peiping: Henri Vetch, 1935.
• Johdatus kirjalliseen kiinaan. Kirjailija: JJ Brandt toinen painos. 9 × 6, s. xi + 352. Peiping: Henri Vetch, 1936, 21s.
• Moderni kiinalainen sanomalehti: progressiiviset lukemat sanastoilla, muistiinpanoilla ja käännöksillä./ JJ Brandt, s. xii + 321. Peiping: Henri Vetch, 1939.
• Johdatus puhuttuun kiinan / JJ Brandt. Peiping: Henri Vetch, 1940-240 s.
• Johdatus puhuttuun kiinan kieleen / kirjoittanut JJ Brandt. 1943
• "Johdatus kirjalliseen kiinaan". / kirjoittanut Brandt, JJ, / - New York: Frederick Ungar Publishing Company. — 503 s. / (noin 1944)
• Brandtin englanti-kiina-sanasto. JJ Brandt. Oriental Studies, Yalen yliopisto, 1944.

Muistiinpanot

1. ↑ 1700-luvun - 1900-luvun alun venäläiset sinologit: opettajat ja sanakirjojen laatijat. Lyhyt biobibliografinen opas . Haettu 11. kesäkuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 21. helmikuuta 2020. (määrätön)
2. ↑ Alustava hakuluettelo Venäjältä 1800-1900-luvuilla lähteneistä orientalisteista. . Haettu 27. kesäkuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 19. elokuuta 2019. (määrätön)
3. ↑ 1 2 Nicholas Roerich . Manchurian retkikunnan päiväkirja (1934-1935) / Litraa, 20. maaliskuuta. 2018
4. ↑ Sergei Volkov. Venäjän imperiumin korkein byrokratia. Lyhyt sanakirja. - M.: Litres, 2016. Arkistoitu 7. lokakuuta 2018 Wayback Machinessa  - ISBN 978-5-91244-166-0 .
5. ↑ Rodina-lehti nro 12. - 2007. - alkaen 41.
6. ↑ 1 2 Petr Vasilyevich Vologodsky "Vallassa ja maanpaossa: Antibolshevikkihallitusten pääministerin ja siirtolaisen päiväkirja Kiinassa (1918-1925)" Etukansi: P. A. Tribunsky, 2006 / s. 304
7. ↑ 1700-luvun venäläiset sinologit - 1900-luvun alku: opettajia ja sanakirjojen kokoajia | Sinology.Ru . www.synologia.ru _ Haettu 12. lokakuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 7. lokakuuta 2018. (määrätön)
8. ↑ "Johdatus kirjalliseen kiinaan". / kirjoittanut Brandt, JJ, / - New York: Frederick Ungar Publishing Company. — 503 s. / (noin 1944)
9. ↑ Venäläiset Kiinassa. Historiallinen katsaus ": [kokoelma] / yl. toim., esipuhe. ja jälkeen. Amir Aleksandrovich Khisamutdinov. - Moskova: b. ja. ; Shanghai: Kiinan maanmiesten koordinointineuvosto, 2010. - 570 s. : kuvitus, muotokuva, faksi; 22 cm; ISBN 978-5-7444-2332-X / sivu 338