| Ogier Ghislain de Busbecq | |
|---|---|
| fr. Ogier Ghislain de Busbecq | |
| Syntymäaika | 1522 [1] [2] [3] […] |
| Syntymäpaikka | |
| Kuolinpäivämäärä | 28. lokakuuta 1592 [4] |
| Kuoleman paikka | |
| Maa | |
| Ammatti | diplomaatti , kirjailija , kasvitieteilijä |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Ogier Ghisleen de Busbeke ( hollanniksi Ogier Gisleen van Busbeke , lat. Augerius Gislenius Busbequius ; 1522 , Comyn - 1592 ) on flaamilainen tietosanakirjatutkija , diplomaatti ja kirjailija.
Ogier Ghislain de Bousbecq syntyi vuonna 1522 Flanderin kaupungissa Cominesin (nykyinen Nord-Pas-de-Calais'n alue , Nordin departementti , Lillen alue , Quenois-sur-Deule , Ranska). Seigneur de Bousbeckin George Ghislainin avioton poika [5] . Hän varttui perheen linnassa Busbek. Valmistunut Leuvenin yliopistosta [6] . Louvainissa Busbeck tapasi humanistin Erasmus of Rotterdamin , jolla oli valtava vaikutus häneen. Ogier de Busbecq jatkoi opintojaan Pariisissa , Venetsiassa [7] , Bolognassa ja Padovassa . Hän puhui sujuvasti hollantia, latinaa, ranskaa, italiaa, saksaa, espanjaa ja useita slaavilaisia kieliä.
Ogier de Busbek oli Saksan keisarin Ferdinand I :n suurlähetystössä Englannissa, vuonna 1555 hän neuvotteli sulttaani Suleiman I :n kanssa ja vuodesta 1556 (Wienin neuvottelujen jälkeen) hän toimi 7 vuotta Pyhän Rooman valtakunnan lähettiläänä Istanbulissa . Hän yritti ratkaista kysymyksiä kahden valtakunnan rajasta, Transilvanian asemasta suurvisiiri Rustem Pashan ja myöhemmin seuraajansa Semiz Ali Pashan kanssa . Turkin sotilaallisen potentiaalin yllättynyt Busbek varoitti eurooppalaisia:
Kun turkkilaiset ratkaisevat suhteensa Persiaan , he ottavat meidät kurkkuun luottaen koko idän voimaan. Kuinka valmistautumattomia olemme, en uskalla sanoa.
Kun Ogier de Bousbecq oli lähettiläänä Istanbulissa, hän keräsi yli 100 kreikkalaista käsikirjoitusta, monia muinaisia kolikoita ja mitaleja. Tiedemies löysi eurooppalaisille kaksikielisen Monumentum Ancyranumin Ankarassa ja sai arvokasta tietoa krimigoottilaisesta kielestä [8] [9] . Hän keskusteli kahden Krimin suurlähettilään kanssa - Krimin gootin , joka unohti äidinkielensä, ja Krimin kreikkalaisen, joka puhui Krimin goottilaista kieltä [10] .
Gootti oli pitkä, ja hänen ulkonäössään oli luonnollista vaatimattomuutta, joka sai hänet näyttämään flaamilaiselta tai hollantilaiselta. Kun kysyin häneltä heidän kansansa luonteesta ja kielestä, hän vastasi hyvin yksiselitteisesti, että heidän kansansa, gootit, ovat hyvin sotaisia, että he miehittävät edelleen monia alueita ... että heillä on kaksi pääkaupunkia - yksi on ns. Mangup , toinen on Skivarin [11] . Gootit ovat edelleen kristittyjä, vaikka heitä ympäröivät pakanat.
Busback kirjoitti. Keskustelututkimuksen perusteella Busbek kokosi lyhyen krimigootin kielen sanakirjan (noin 80 sanaa). Samaan aikaan Busbek ei käynyt Krimin niemimaalla suoraan , ja keskustelu käytiin Istanbulissa .
Busbeckin pääteos ilmestyi vuonna 1581 latinaksi, uusintapainos vuonna 1595 otsikolla Turcicae epistola (Turkkilaiset kirjaimet) [12] .
Busbek toi useita kasvi- ja eläinlajeja Turkista Euroopan maihin, joista osa tottui ja levisi myöhemmin laajalle. Hänen nimeensä liittyy tulppaanien (1555) [13] , tavallisen syreenin , hevoskastanjan tuominen puutarhaviljelyyn Euroopassa .
Vuonna 1592, matkalla Mantes-la-Jolista Château de Busbecqiin, katolisen Guise-liiton kannattajat ryöstivät tietosanakirjan ja hakkasivat häntä . Muutamaa päivää myöhemmin Ogier Ghislain de Bousbecq kuoli. Hänen ruumiinsa haudattiin Château Saint-Germainin kappeliin , ja hänen sydämensä haudattiin Château de Busbecqin perheholviin. Vuonna 1595 hollantilainen Itävallan kuvernööri Albrecht VII nosti kunnioitetun diplomaatin muistoa kohtaan suvun kartanot paronin arvoon .