| Pietarinkirkon krypta | |
| Vatikaanin luolat | |
|---|---|
| 41°54′07″ s. sh. 12°27′11″ itäistä pituutta e. | |
| Maa | |
| Sijainti | Vatikaani |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Vatikaanin luolat ovat krypta, joka sijaitsee Pietarinkirkon perustusten tason alapuolella .
Vatikaanin luolat sijaitsevat katedraalin nave -osan alla kolme metriä maan alla. Ne kattavat alueen pääalttarista ("paavin alttari") ja ulottuvat noin puoleen laivasta muodostaen maanalaisen temppelin, joka sijaitsee uuden basilikan modernin kerroksen ja Konstantinuksen vanhan basilikan perustusten välillä. 4. vuosisadalla.
Pinta-alaltaan Vatikaanin luolat vastaavat suunnilleen ensimmäisen basilikan kokoa, joka seisoi 1500-luvulle asti. Siksi ne ovat pituudeltaan lyhyempiä kuin nykyaikaisen basilikan koko nave, joka on suurempi kuin edellinen.
Vatikaanin luolissa 264 kuolleesta paavista 22 on tällä hetkellä haudattu . Monet Pyhän Pietarin seuraajista halusivat tulla haudatuksi hänen viereensä. Heidän lisäksi siellä lepäävät myös kuninkaat, ruhtinaat, uskonnolliset henkilöt ja Rooman ensimmäiset kristityt . Luolat ovat vaikuttava näky, sillä niissä on monien historiallisten henkilöiden hautoja sekä 148 paavin hautausta koko Pietarinkirkon rakennuskompleksissa.
Tärkeimpiä luolien taiteellisia töitä ovat Bonifatius VIII :n hauta , Arnolfo di Cambio ; Giovanni Dalmatan kardinaali Berardo Erolin hauta ; fragmentit Cavallinin freskoista ; ja paavi Sixtus IV :n pronssinen sarkofagi , Antonio del Pollaiolo vuonna 1493.
Viimeinen Vatikaanin luoliin haudattu Johannes Paavali II vuonna 2005; hän lepäsi Johannes XXIII :n († 1963) paikalla, jonka pyhäinjäännökset siirrettiin autuaaksi vuonna 2000 julistamisen jälkeen Pyhän Pietarin katedraaliin. Kuitenkin 1. toukokuuta 2011 paavi Johannes Paavali II:n pyhäkkö nostettiin myös autuaaksi julistamisen jälkeen luolista katedraaliin.
Paavi lepää luolissa