Henry de Vere | |
---|---|
Henry de Vere | |
18. Earl of Oxford | |
24. kesäkuuta 1604 - 2. ja 9. kesäkuuta 1625 välisenä aikana | |
Edeltäjä | Edward de Vere |
Seuraaja | Robert de Vere |
Syntymä |
24. helmikuuta 1593 |
Kuolema |
2. ja 9. kesäkuuta 1625 Haag , Yhdistyneiden provinssien tasavalta |
Hautauspaikka | Westminster Abbey |
Suku | talo de Vere [d] |
Isä | Edward de Vere, Oxfordin 17. jaarli |
Äiti | Elizabeth Trentham |
puoliso | Diana Cecil |
Suhtautuminen uskontoon | anglikaanisuus |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Henry de Vere ( englanniksi Henry de Vere ; 24. helmikuuta 1593 - 2. ja 9. kesäkuuta 1625, Haag , Yhdistyneiden maakuntien tasavalta ) - englantilainen aristokraatti, Oxfordin 18. jaarli vuodesta 1604, Englannin lordi Grand Chamberlain , Englannin ritari kylpy . Vuosina 1622-1623 hänet vangittiin Towerissa hallituksen kritiikin vuoksi, ja myöhemmin hän osallistui 80-vuotiseen sotaan hollantilaisten puolella. Kuoli lapsettomana, joten hänen isosetänsä Robert de Verestä tuli hänen perillinen .
Henry de Vere oli Oxfordin 17. jaarlin Edward de Veren ja hänen vaimonsa Elizabeth Trenthamin poika. Hän syntyi vuonna 1593, ja vuonna 1604 isänsä kuoltua hän peri perheen tilansa ja otti paikan Lordien talossa Oxfordin 18. jaarlina. Henry opiskeli Oxfordin yliopistossa . Marraskuussa 1604 hänet otettiin sisätemppeliin [1] , ja 30. elokuuta 1605 hän sai mestarin arvonimen [2] .
Kreivi aloitti hovielämän varhain. 3. kesäkuuta 1610 hänet valittiin ritariksi Bathissa ja 15. marraskuuta 1611 hänestä tuli Havering Parkin vartija. Nuoruudessaan Sir Henryllä oli erittäin huono maine: hänen väkivaltaisesta luonteestaan, irstailusta, "likaisista ja arvottomista tavoista" ansaita rahaa levitettiin huhuja (kreivi sai rajoitetun korvauksen). Äiti de Vera valitti, että hän oli huonossa seurassa. Äitinsä kuoleman jälkeen vuoden 1613 alussa Sir Henry peri osan hänen omaisuudestaan ja lähti pian matkalle mantereelle. Hän matkusti Espanjan Alankomaihin , matkusti Ranskan kautta Italiaan. Vuonna 1617 kreivi oli Venetsiassa; siellä hän ehdotti viranomaisille vapaaehtoisten joukon kokoamista palvelemaan tasavaltaa, pyrki vapauttamaan sukulaisensa Sidney Bertien, joka joutui inkvisition käsiin Anconassa [2] .
Vielä ulkomailla jaarli sai Lady Huttonilta tarjouksen mennä naimisiin tyttärensä Francesin kanssa. Kuningas halusi naida tämän tytön Sir John Villiersin (myöhemmin varakreivi Villiersin), suosikkinsa Buckinghamin herttuan veljen, kanssa , niin että siitä hetkestä alkoi riita jaarlin ja herttuan välillä. Sir Henry palasi Englantiin lokakuussa 1618 "kaikin tavoin hienostuneena" (kuten eräs hänen aikalaisistaan sen sanoi). 22. toukokuuta 1619 hän otti Lord Chamberlainin perinnön viran. Kesä-marraskuussa 1620 kreivi palveli sukulaisensa Sir Horatio de Veren alaisuudessa Pfalzissa , jossa vihollisuudet kehittyivät osana 30-vuotista sotaa . Palattuaan hänet otettiin mukaan sotilasneuvostoon, jonka piti määrittää Pfalzin vaaliruhtinaan sotilaallisen avun määrä [2] .
Heinäkuussa 1621 Walesin prinssille osoitettujen huolimattomien ilmaisujen vuoksi jaari vietti useita viikkoja Towerissa . Saman vuoden joulukuussa Buckingham nimitti hänet kapteeniksi Reliance-alukselle, jonka oli määrä osallistua Englannin kanaalin suojeluun . Sir Henry kaappasi Intiasta purjehtivan hollantilaisen aluksen, mutta hänen täytyi korjata vauriot, mikä lisäsi jaarlin tyytymättömyyttä Buckinghamiin. Maalle palattuaan de Vere ilmoitti julkisesti toiveensa tulevaisuudesta, jolloin oikeudenmukaisuus ei riipu kuninkaallisesta suosiosta. Tätä varten hänet lähetettiin uudelleen torniin (20. huhtikuuta 1622). Kreivin ystävät vaativat pitkään, mutta turhaan julkista oikeudenkäyntiä; ilman oikeudenkäyntiä Sir Henry vapautettiin joulukuussa 1623 [2] .
Heti vapautumisensa jälkeen jaari meni naimisiin Lady Diana Cecilin, Exeterin jaarlin tyttären kanssa, jota pidettiin poikkeuksellisen kauniina ja jolla oli myös 30 tuhannen punnan myötäjäinen. Sir Henry kieltäytyi sovinnosta Buckinghamin kanssa ja ilmoitti julkisesti olevansa yhtä välinpitämätön ystävyydestään ja vihamielisyydestään. Kesäkuussa 1624 kreivi meni Alankomaihin jalkaväen vapaaehtoisrykmentin komentajana, joka tuli Pfalzin vaaliruhtinaan palvelukseen. Samassa kuussa hän osallistui Terheidenin epäonnistuneeseen hyökkäykseen, mutta kuoli pian kuumeeseen Haagissa . Sir Henry haudattiin Westminster Abbeyyn 25. heinäkuuta 1625 [2] .
Earl oli naimisissa Diana Cecilin, Exeterin toisen jaarlin William Cecilin ja Elizabeth Druryn tyttären kanssa. Tämä avioliitto jäi lapsettomaksi [1] [3] , joten de Veresin titteli ja maat siirtyivät Sir Henryn kuoleman jälkeen hänen isosetänsä Robertille [2] .
Ver, Henry de, 18. Earl of Oxford - Esivanhemmat | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Temaattiset sivustot | |
---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
|
Sukututkimus ja nekropolis | |
Bibliografisissa luetteloissa |