Päijänteen vesijohto

Päijänteen vesijohto
fin.  Paijannetunneli

Päijänteen johdon kaavio:
1 - Asikkalanselkä;
2 - Kalliomäen vedenjakeluasema;
3 - Korpimyakin vesihuoltoasema;
4 - Silvolan säiliö
Sijainti
Maa
Ominaista
Kanavan pituus120 km
vesistö
PääPäijanne
61°14′58″ s. sh. 25°31′09″ itäistä pituutta e.
suuhunSilvola 
60°16′37″ pohjoista leveyttä sh. 24°53′59″ itäistä pituutta e.
pää, suu

Päijänteen vesijohto ( fin. Päijännetunneli ) on Etelä- Suomessa sijaitseva vesitunneli . Sen pituus on 120 km, syvyys 30-100 m pinnasta. Toiseksi pisin kalliotunneli akveduktin jälkeen Delawaressa (USA).

Putken rakentamisen tarkoituksena on toimittaa vettä Suomen pääkaupunkiseudulle, jonka kaupungeissa ( Helsinki , Espoo , Vantaa ym.) asuu yli miljoona ihmistä.

Raita

Vesijohto alkaa Asikkalanselalta Päijänteeltä , Suomen toiseksi suurimmalta järveltä. Tunnelin suurista rinteistä johtuen vesi kulkee sen läpi painovoiman vaikutuksesta. Päijänteen eteläosan vesi on niin korkealaatuista, että sitä voidaan käyttää juomakelpoiseksi ilman lisäpuhdistusta. Tunnelin pääty on Silvolan tekojärvi Vantaalla (pääkaupunkiseudulla). Altaalta, jonka pinta-ala on noin 0,5 km², vesi siirretään pumppujen avulla Pitkäkosken ja Wanhakaupungin vesihuoltoasemille. Koska syvä tunneli säilyttää tasaisen lämpötilan ja veden koostumuksen, sen puhdistaminen vaatii vain vähän vaivaa.

Rakentaminen, huolto ja korjaus

Putken rakentaminen aloitettiin vuonna 1972 ja päättyi vuonna 1982 noin 200 miljoonan euron kustannuksilla (inflaatiokorjattu) [1] Vuonna 2001 osa putkesta vaati korjauksia romahduksen vuoksi.

Vuonna 2008 vesijohtoa uusittiin merkittävästi. Tunnelin eteläosaa on vahvistettu kivieroosion estämiseksi. Kunnostustöiden aikana, 15.4.-31.12., tehtiin pääkaupunkiseudun vesihuolto ottamalla vettä Vantaanjoesta. Korjaus maksoi 18 miljoonaa euroa.

Putken poikkileikkaus on 16 m², mikä mahdollistaa 10 m³/s vettä kulkevan. Hätätilanteessa vesijohtoa voidaan käyttää varasäiliönä.

Galleria

Muistiinpanot

  1. Yleistä Päijänne-tunnelista  (fin.)  (pääsemätön linkki) . Helsingin vesi. Haettu 12. lokakuuta 2008. Arkistoitu alkuperäisestä 20. heinäkuuta 2011.

Linkit