Voishvil

Patirg-Patrikey (muiden lähteiden mukaan - Voishvil ) (n. 1339  - vuoden 1365 jälkeen ) - Grodnon ruhtinas (n. 1348  - n. 1365 ), Trokin prinssin Keistutin ( 1337 - 1382 ) vanhin poika, Grandin pojanpoika Liettuan herttua Gediminas ( 1316-1341 ) .

Elämäkerta

1340-luvulla Patirg sai Grodnon maan hallintaansa isältään Keistut Gediminovichilta . Elokuussa 1353 hän osallistui Liettuan ruhtinaiden Olgerdin ja Keistutin sotilaskampanjaan Preussin omaisuutta vastaan ​​vastauksena Saksan ristiretkelärit [1] . Liettualaiset jaettuina neljään osastoon tuhosivat Labiaun, Schaakenin, Povundenin ja Kaimenin alueet. Kaikki miehet, joilla ei ollut aikaa piiloutua linnoihin, tapettiin, naiset ja lapset vangittiin. Myös karjalaumat toimi saaliina. Prinssi Patirgin johtama yksikkö vangitsi 400 vankia ja vei heidät pitkin jokea. Labs. Komentaja Henning Schindekopf siirtyi häntä kohti Labiausta. Yhtäkkiä hän hyökkäsi väijytyksestä liettualaisten kimppuun. Prinssi päätti murtautua lahdelle, mutta komentajan takaa hän putosi suoon, joka oli vain hieman jään peitossa. Suurin osa ihmisistä ja hevosista hukkui tähän suoon. Selviytyneet sotilaat Schindekopf hyökkäsivät takaapäin. Prinssi osastonsa jäänteineen matkusti Labaan, mutta osuessaan hauraan jäähän putosi veteen. Tilauslähteiden mukaan jopa 1500 liettualaista kuoli. Prinssi itse vedettiin vedestä ja otettiin vangiksi. Pian Schindekopf vapautti hänet ja lähetti hänet "korvaamattomana lahjana" isälleen vaatimatta lunnaita.

Kun Patirg palasi kotiin vankeudesta, hän näki erään jalon liettualaisen ritarin ruumiin, joka hänen tavoin joutui ristiretkeläisten vangiksi, mutta jota kidutettiin erityisen julmasti. Järkyttynyt Patirg kääntyi mukanaan olevien ristiretkeläisten puoleen pyytäen saada haudata kuolleet, minkä jälkeen hän poltti ruumiin roviolla, kuten vanha pakanallinen tapa vaati.

Elokuussa 1358 Grodnon ruhtinas Patirg kävi Grodnossa onnistuneita neuvotteluja Masovian ruhtinaiden suurlähetystön kanssa yhteisen rajan perustamisesta.

Maaliskuussa 1360 Liettuan armeija kärsi uuden tappion saksalaisritarilta . Prinssi Keistut yritti pysäyttää vetäytymisen epäonnistuneesti ja joutui vangiksi. Hänen poikansa Patirg ryntäsi pelastamaan isäänsä, mutta kaadettiin hevosestaan ​​ja pakeni [2] .

Vuonna 1365 teutonilaiset ristiretkeläiset järjestivät kaksi ristiretkeä Liettuan suurruhtinaskuntaa vastaan ​​[2] . Yhtä kampanjoista - Grodnon suuntaan  - johti saksalainen aristokraatti Ulrich von Khatnov [2] . Tähän kampanjaan osallistuivat englantilaiset ja skotlantilaiset ritarit [2] .

Kaupungin puolustusta johti prinssi Patirg Keistutovich [3] . Koska Patirgillä ei ollut voimaa torjua vihollista, hän lähetti ristiretkeläisiä kohti kirkkokulkueen risteillä ja lipuilla [3] . Ulkomaalaiset ritarit eivät tunteneet paikallisia tapoja ja olivat hämmentyneitä [3] . He aikoivat taistella pakanoita vastaan , mutta sen sijaan he näkivät kristillisiä tarvikkeita [3] . Sen jälkeen ristiretkeläiset kääntyivät takaisin [3] .

Keistut sai pian tietää, että Patirg oli mukana myös veljensä Butovtin salaliitossa ja palkkion sijaan hän siirsi poikansa Grodnosta Liettuan itärajalle, missä tataarit tappoivat hänet pian [3] .

Jotkut tutkijat tunnistavat Patirgan Keystutin toiseen poikaan, Voishviliin.

Muistiinpanot

1. ↑ "Maailman historia" 24 osana, osa 9, Minsk, Modern Writer, 1999 ISBN 985-456-297-2 , s. 548
2. ↑ 1 2 3 4 "Maailman historia", 24 osaa, osa 9, Minsk, Modern Writer, 1999 ISBN 985-456-297-2 , s. 553
3. ↑ 1 2 3 4 5 6 "Maailman historia", 24 osaa, osa 9, Minsk, Modern Writer, 1999. ISBN 985-456-297-2 , s. 554

Lähteet

• Maailmanhistoria: 24 osassa - Vol. 9. Herätyksen alku. - Mn. : Moderni kirjailija, 1999. - 592 s. — ISBN 985-456-297-2

Sukututkimus ja nekropolis	Olemme myöhässä