| kahdeksan vaatetta | |
|---|---|
| Kahdeksan vaatetta (jap. 八重衣, yaegoromo). Alkuperäinen musiikkiteksti. Japanin kansalliskirjasto [1] | |
| Säveltäjä | Ishikawa Koto, Yaezaki Kengyō |
| Lomake | sankyoku |
| Kesto | yli 20 minuuttia |
| luomispäivämäärä | 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla |
| Luomisen paikka | Kioto |
| Osat |
|
| Esittävä henkilökunta | |
| shamisen, koto, shakuhachi | |
Kahdeksan vaatetta ( jap. 八重衣 yaegoromo ) - 1800-luvun ensimmäisen puoliskon japanilaisten säveltäjien luoma musiikkisävellys antologian " Sata runoa sadan runoilijan " runoihin perustuen, oli tarkoitettu sankyoku- yhtyeelle ( japanilainen 三曲) [2] .
"Eight Clothes" - alunperin sävellys genren jiuta (地 歌, 地唄) , tarkoitettu laulu, säestää shamisen . Luotu "tegotomono" -tyyliin ( jap. 手事もの) - instrumentaalisilla välikappaleilla lauluosien välissä [2] . Joskus asiantuntijat pitävät sitä esimerkkinä Ikuta-ryu-koulun ( jap. 生田流) luovuudesta , jonka perusti Ikuta Kengyo ( Jap. 生田検校, 1656-1715) [3] . Tämä koulu syntyi Itä-Japanista ja tunnetaan musiikillisten kappaleiden esittämisestä alkuperäisellä koto -kappaleella shamisenin säestyksellä [4] . Sävellyksen alkuperäinen versio on kirjoitettu shamisenille ja äänelle, ja sen loi muusikko Ishikawa Koto .(1792-1847?) Kiotossa 1800-luvun alussa [5] . Huolimatta sankyoku-ohjelmiston pisimmästä kestosta ja ilmeisistä taiteellisista ansioista sävellys "Eight Clothes" ei tullut laajalle yleisölle tunnetuksi ennen kuin säveltäjä Yaezaki Kengyo ( Jap. 八重崎 検校, 1776-1848 ) lisäsi siihen koto-osan. ; tunnetaan myös nimellä Ikinoichi) Kiotosta, joka sai huomattavaa apua Kyushusta kotoisin olevalta Miyahara Kengyolta (宮原 検校, ?—1864) [ 6] työn loppuun saattamisessa. Shakuhachi - osa lisättiin myöhemmin [2] .
Tutkijat myöntävät, että sävellyksen autenttinen esitys on ongelmallista: rytmin tarkka tallennus oli tällaisten teosten esittäjille luksusta 1800-luvun alkupuoliskolla, erilaiset shamisen-asetukset olivat mahdollisia [2] . Tällä hetkellä shamisenissa käytetään yleensä shi-mi-si-järjestelmää [7] . Tämän työn eri versioiden analyysi on omistettu osalle Arkansasin yliopiston professorin Ingrid Fritschin artikkelista [8] . Sävellyksessä kuullaan musiikillisia viittauksia teoksessa käytettyyn runoon, erityisesti välikappaleiden rytmisessä kudoksessa sekä hyönteisten ääniä jäljittelevissä äänissä epätavallisilla shamisen-soittotekniikoilla (jousinyppiminen vasemmalla kädellä). samanaikaisesti plectrum- iskujen kanssa ) [2] .
Sankyoku on kolmen muusikon instrumentaaliyhtye (koto, shamisen ja kokyu , jonka Meiji-kaudella syrjäytti shakuhachi [9] bambuhuilu ) ja Edo-kaudella (1603-1868) laajalle levinnyt erityinen sävellystyyppi, joka käyttää tämä instrumentaalinen esiintyjien ja heidän ääniensä trio, ja se oli tarkoitettu nähtäväksi yksinomaan musiikkikappaleena, ei hoviseremonioiden, teatteriesityksiä tai runofestivaaleja täydentäväksi. Se tuli laajalle levinneeksi ensin kaupunkien viihdepaikoissa ja sitten aatelisten taloissa ja toimi siten eurooppalaisen "kamarimusiikin" roolina japanilaisessa kulttuurissa [2] .
"Eight Clothes" on kirjoitettu monimutkaiseen muotoon, joka sisälsi instrumentaalisia välikappaleita sekä laulufragmentteja [10] . Viisi neljään vuodenaikaan liittyvää säettä valittiin sadan runoilijan sadasta runosta [2] . Sata runoa sadalta runoilijalta on runollinen antologia, jonka runoilija ja filologi Fujiwara no Teika on koonnut Japanissa vuonna 1235 . Runokokoelman kokoamista arvostettiin Japanissa monimutkaisena luovana tekona. Kokoelmaan kuuluu teoksia Kakinomoto no Hitomaro , Yamabe no Akahito , Ono no Komachi , Ki no Tsurayuki ja Saigyo . Mukana ovat myös Murasaki Shikibun ja Sei-Shonagonin runot , Genji Monogatari , Notes at the headboard ja Notes from Boredom [11 ] kirjoittajat .
Ensimmäiset kolme runoa lauletaan avauslaulussa; viidennen runon neljäs ja ensimmäinen puolisko ovat sävellyksen keskellä; ja viimeisen runon toinen puoli lauletaan loppulaulussa. Esiintyjille ja kuuntelijoille tärkeimmät ovat kaksi välikappaletta, molemmat ovat pidempiä kuin mikään kolmesta kappaleosuudesta, joissa muusikoiden virtuoositaito voi näkyä [2] :
Kevään pelloilla kerään sinulle
nuoria ruohoja
uhrilahjaksi.
Ja hihoissa väsymättä
Sataa, sataa lunta.
Keisari Kokon valtaistuimen perillisenä säveltämä laulu , joka on osoitettu hänelle lahjaksi lähetetylle kimpulle nuoria yrttejä. Koko-tennō (830-887), Japanin 58. keisari. Hän nousi valtaistuimelle edellisen keisarin, liittokansleri Fujiwara no Mototsunen (836-891) valtionhoitajan käskystä. Kirjoittaja omisti tämän runon valtionhoitajalle [12] [13] .
2. "Kevään päivät kuluvat nopeasti"
Kevät on mennyt.
Kesä näyttää saapuneen.
Valkokudotut vaatteet Kangas kuivuu rinteilläsi,
Taivaallinen vuori Kaguyama
!
Runo kuuluu Yamato-kaudelle, kirjoittaja on Japanin 41. keisarinna Jito (hallitus - 686-697, elinvuodet - 645-703). Jito-tenno on keisari Tenjin tytär. Hänen hallituskautensa aikana keisarillinen palatsikompleksi rakennettiin pääosin uuteen pääkaupunkiin Fujiwaraan , mikä mahdollisti aiemmin maakuntatiloissa asuneen japanilaisen korkeimman aatelisen siirtämisen yhteen paikkaan, mikä vaikutti maan keskittämiseen [14] ] [15] .
3. "Syystuuli kauniilta Yoshino-vuorilta"
Syksyinen tuuli
kauniilta Yoshino-vuorilta.
Yö on pimeämpi ja pimeämpi.
Vanhassa kylässä on kylmä.
Jossain rullat koputtavat.
Sangi Masatsune(1170-1221) japanilainen runoilija. Hänen oikea nimensä on Asukai no Masatsune, erinomaisten runoilijoiden Fujiwara no Toshinari (1114-1204) ja Fujiwara no Sadaie (1162-1241) oppilas. Runo on valittu runollisen antologian Uusi kokoelma vanhoja ja uusia lauluja (Shinkokin Wakashu, 1210) Rakkauslaulut-osiosta (2. kirja) [16] [17] .
Syksyn pellolla
Fragile Shetteriä varjostaa
läpivientipunos.
Siksi hihat
kastuvat joka ilta kasteesta /
Kirjallisuuskriitikkojen keskuudessa on kiistoja runon merkityksen tulkinnasta. Sen uskotaan kirjoittaneen keisari Tenjin äitinsä, keisarinna Saimein kuoleman jälkeen , ja se välittää hänen suruaan ja suruaan sekä koti-ikävää. Mutta jotkut tutkijat uskovat, että Tenji ei sure henkilökohtaista menetystä, vaan keisarillisen vallan heikkenemistä. Tenji tennō (627-671) Japanin keisari. Hän nousi valtaistuimelle vuonna 662, mutta ollessaan vielä vain kruununprinssi, hänestä tuli kiinalaistyylisten uudistusten innoittaja Taikin "suuren muutoksen" aikana (645-650), kun maan yksityinen omistus hylättiin ja entinen suuret maanomistajat, joilla on maata julkisia palveluja varten [18] [19] .
5. "Sirkka ei pysähdy" (alku)
Kriketti ei pysähdy
lattialaudan alle pakkasyönä.
Matto puhaltaa kylmää...
Riisumatta vaatteita, makaan.
Voinko nukkua yksin?!
Käsikirjoitus: Fujiwara no Yoshitsune(1169-1206), runoilija ja kalligrafi, hänen salanimensä on "pienen keisarin ja entisen ensimmäisen ministerin alaisen valtionhoitajan Gokyogoku-tyyli (kalligrafiassa). Tämän runon viimeiset rivit toistavat antologian alkuun sijoitetun viisirivisen runoilijan Kakinomoto no Hitomaron (7. vuosisadan toinen puolisko - 8. vuosisadan alku) alkurivit [20] [21] .