← 1957 1965 → | |||
Parlamenttivaalit Saksassa (1961) | |||
---|---|---|---|
17. syyskuuta 1961 | |||
Osoittautua | 32 849 624 (87,7 %) ▼ 0,1 % | ||
Puolueen johtaja | Konrad Adenauer | Willy Brandt | Erich Mende |
Lähetys | CDU / CSU | SPD | FDP |
Paikat saatu | ▼ 242 | ▲ 190 | ▲ 67 |
ääniä | 14 298 372 (45,3 %) |
11 427 355 (36,2 %) |
4 028 766 (12,8 %) |
Vuoden 1961 liittopäivien vaalit ovat Saksan liittotasavallan (Länsi-Saksan) neljännet demokraattiset vaalit , jotka pidettiin 17. syyskuuta . CDU/CSU -koalitio voitti vaalit , vaikka sosialidemokraatit olivat CDU :ta edellä saaduilla äänillä. FDP :n mukana muodostettiin " musta ja keltainen koalitio ", ja Konrad Adenauer pysyi hallituksen johdossa .
Äänestysprosentti oli 87,7 % [1] .
Berliinin muurin rakentamisella 13. elokuuta 1961 oli suurin vaikutus vaalikampanjaan . Myös hyökkäykset ja syytökset alkoivat liittokansleri Konrad Adenaueria vastaan, jota alettiin syyttää pitkästä virassa pysymisestä - siitä hetkestä lähtien, kun FRG perustettiin vuonna 1949. Adenauer itse reagoi Berliinin kriisiin äärimmäisen epäröivästi ja odotti kauan päästäkseen Berliiniin, koska hän oli siellä vasta 22. elokuuta 1961, jolloin varapresidentti Lyndon B. Johnson oli siellä 19. elokuuta 1961, mikä johti liittokanslerin suosion lyhytaikainen pudotus.
Saksan sosiaalidemokraattinen puolue hyväksyi kongressissaan Berliinin pormestarin Willy Brandtin liittokanslerin ehdokkaaksi, mikä oli ensimmäinen merkittävä valinta historiallisen materialismin, marxismin ja sosialismin lopulliseen hylkäämiseen. Godesberg-ohjelman hyväksyminen vuonna 1959.
Lähetys | Johtaja | ääniä | % | Paikat | Δ |
---|---|---|---|---|---|
SPD (SPD) | Willy Brandt | 11 427 355 | 36,2 % | 190 | ▲ 21 |
CDU (CDU) | Konrad Adenauer | 11 283 901 | 35,8 % | 192 | ▼ 23 |
FDP (FDP) | 4 028 766 | 12,8 % | 67 | ▲ 26 | |
CSU (CSU) | 3 014 471 | 9,5 % | viisikymmentä | ▼ 5 | |
Muut | 1 796 408 | 5,7 % | 0 | ▼ 17 |
CDU/CSU menetti vaaleissa absoluuttisen enemmistön, jonka se oli voittanut vuoden 1957 liittopäivien vaaleissa, kun taas SPD saavutti merkittäviä voittoja, samoin kuin FDP, joka saavutti vuoteen 2009 asti parhaan tuloksensa liittovaltion tasolla mottonaan CDU, mutta ilman Adenaueria . Saksalainen puolue (NP), josta tuli osa kokosaksalaista puoluetta, menetti viimeiset paikkansa eikä päässyt parlamenttiin.
Ensimmäistä kertaa vain kolme ryhmää oli edustettuna liittopäivissä. Aikaisemmin oppositio FDP liittyi koalitioon CDU/CSU:n kanssa [1] . Vaaliiskulausetta vastaan hän valitsi liittokansleri Adenauerin liittokansleriksi 7. marraskuuta 1961. Lokakuussa 1963 Konrad Adenauer lopulta erosi liittokanslerin tehtävästä, ja hänen seuraajakseen tuli suosittu talousministeri Ludwig Erhard.
SPD sen sijaan onnistui houkuttelemaan uusia äänestäjäryhmiä, jotka toimivat muun muassa uutena puolueohjelmana ja uutena ehdokkaana. SPD:stä oli tulossa kansanpuolue.
Vaalit ja kansanäänestykset Saksassa _ | |||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Eduskuntavaalit _ |
| ||||||||||||
presidentinvaalit _ |
| ||||||||||||
Euroopan parlamentin vaalit |
| ||||||||||||
kansanäänestykset |
|