Gamelin de Warenne | |
---|---|
Englanti Hamelin de Warenne | |
Earl of Surrey | |
Huhtikuu 1164 - 7. toukokuuta 1202 | |
Yhdessä | Isabella de Warenne ( 1164-1202 ) |
Edeltäjä | Isabella de Warenne |
Seuraaja | William de Warenne |
Syntymä | 1130 |
Kuolema | 7 päivänä toukokuuta 1202 |
Hautauspaikka | |
Suku | Plantagenet-Warenne |
Isä | Geoffroy V komea |
Äiti | Anjoun Adelaide [1] [2] |
puoliso | Isabella de Warenne |
Lapset |
poika: William tyttäret: Ela, Isabella, Matilda |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Hamelin (Hamelin) de Warenne [3] ( eng. Hamelin de Warenne , 1130 - 7. toukokuuta 1202 ) - Surreyn jaarli (vaimon oikeudella), Normandian herttuan Geoffroy V komean avioton poika . Hänellä oli tärkeä rooli Englannin politiikassa kuningasten Henrik II :n , Richard I :n ja Johnin aikana . House de Warennen Plantagenet-Warenne- linjan perustaja .
Anjoun Geoffroy V:n aviottomana poikana Gamelin oli Englannin kuninkaan Henrik II : n velipuoli ja Richard Leijonasydämen ja kuningas Johnin setä [4] .
Vuonna 1162 Canterburyn arkkipiispa Thomas Becket järkytti Henrik II:n veljen Guillaume Plantagenetin avioliiton Surreyn kreivitär Isabella de Warennen kanssa , joka oli William de Warennen ainoa tytär ja nuoremman pojan William de Bloisin leski . Englannin kuningas Stephen . Henry kosi Gameliniä naimisiin Isabellan kanssa, joka oli yksi Englannin rikkaimmista perillisistä. Gamelin ja Isabella menivät naimisiin huhtikuussa 1164, ja avioliiton jälkeen hän sai arvonimen Comte de Warenne, vaikka olikin oikeampaa kutsua häntä Surreyn kreiviksi, koska hän omisti jaarlin jure uxoriksen - vaimonsa oikeudella. Mutta Hamelinin nykylähteissä häntä ei yleensä kutsuttu sellaiseksi arvonimeksi [5] . Myös jaarlin maat sijaitsivat Norfolkissa ja Sussexissa . Avioliiton seurauksena hän sai perheen lempinimen de Warenne, joka siirtyi hänen jälkeläisilleen.
Hamelinin maat keskittyivät Yorkshiressä Conisbrough'n ympärillä , ja sen keskipisteenä oli jaarlin vuonna 1180 rakentama mahtava linna . Hänellä oli myös oikeus kolmasosaan Surreyn kreivikunnan tuomioistuintuloista, ja hän omisti Mortmeren ja Bellencombren linnat Normandiassa. Comte de Warennen omaisuus sijoittui yhdeksänneksi rikkaimpien englantilaisten magnaattien joukossa vuonna 1173. Alueet, joita Hamelin hallitsi Ylä-Normandiassa, olivat tärkeitä, mutta eivät eronneet muiden paronien omaisuudesta [5] .
Gamelin liittyi Thomas Becketin syytöksiin vuonna 1164, syyttäen häntä maanpetoksesta. Palattuaan maanpaosta, hän syytti kreiviä siitä, että hän kieltäytyi maksamasta kymmenykset Lewesin luostarille . Becketin kuoleman jälkeen Gamelin kuitenkin uskoi pyhyyteensä. Hän sanoi parantuneensa sokeudesta pyhimyksen avulla. Hän säilytti myös läheiset suhteet Canterburyn munkkeihin [5] .
Vuonna 1173 hänet mainitaan useissa Fontevraudin peruskirjoissa nimellä "Vicomte de Touraine". Mahdollisesti Henrik II:n karkotuksen aikana Irlantiin Gamelinille uskottiin Angevinin talon alueiden puolustaminen tällä alueella, joka rajoittuu Bloisin talolle kuuluviin alueisiin . Vuonna 1176 hän seurasi veljentytärtään Joannan Englannin Sisiliaan mennäkseen naimisiin kuningas Vilhelm II:n Hyvän kanssa [5] .
Gamelin pysyi uskollisena kuningas Henrikille hänen hallituskautensa viimeisinä vuosina, jolloin monet aateliset (ei sukulaisten keskuudesta) jättivät hänet [5] . Kuolemansa jälkeen vuonna 1189 hän osallistui veljenpoikansa Richard I kruunajaisiin ja hänestä tuli hänen läheinen tukijansa. Gamelin antoi Richardille maansa Thoronissa Ranskassa vastineeksi Thetfordista Norfolkissa. Kun Richard oli poissa kolmannesta ristiretkestä vuodesta 1191 alkaen, hän asettui valtionhoitaja William de Longchampin , Elyn piispan , tuomarin ja Englannin lordikanslerin sekä valtionhallinnon puolelle Richardin veljeä Johnia vastaan. William lähetti Gamelinin vapauttamaan vankilasta arkkipiispa Geoffrey of Yorkin , joka oli Henrik II:n avioton poika ja laajemmin Gamelinin veljenpoika. Heinäkuun 28. päivänä Gamelin toimi sovittelijana piispan ja Johnin kannattajien välisessä konfliktissa ja rauhoitti kahta taistelevaa osapuolta yrittäen löytää heille suotuisat olosuhteet.
Vuonna 1193 hänelle annettiin yhdessä Arundelin kolmannen jaarlin William d'Aubignyn kanssa rahastonhoitajan vastuu kerätäkseen rahaa Richard I:n lunastamiseksi Saksan vankeudesta. Nottinghamissa vuonna 1194 pidetyn neuvoston jälkeen Hamelinin jaarlin osallistuminen Englannin politiikkaan väheni. Hän osallistui kuningas Richardin toiseen kruunajaiseen 17. huhtikuuta 1194 ja kuningas Johnin kruunajaisiin 27. toukokuuta 1199. Saman vuoden 21. marraskuuta hän näki Skotlannin kuninkaan Johnin kunnianosoituksen [5] .
Gamelin kuoli vuonna 1202 ja haudattiin Lewes Abbeyyn Sussexissa . Hänen vaimonsa Isabella kuoli vuotta myöhemmin ja haudattiin hänen viereensä. Häntä seurasi heidän poikansa William de Warenne .
Vaimo: (huhtikuusta 1164) Isabella de Warenne (k. 12. heinäkuuta 1203), Surreyn kreivitär vuodelta 1148, William de Warennen , Surreyn kolmannen jaarlin ja Adela de Montgomeryn tytär. Tästä avioliitosta heillä oli vähintään neljä lasta:
Gamelin de Warenne, Earl of Surrey - Esivanhemmat | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Temaattiset sivustot | |
---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
|
Sukututkimus ja nekropolis |