Himalajan subtrooppiset leveälehtiset metsät ovat ekoalue Intiassa , Nepalissa , Bhutanissa ja Pakistanissa .
Ekoalueen pinta-ala on 38 200 neliökilometriä. Se sijaitsee Himalajan keskiosan kapealla kaistalla 500–1000 metrin korkeudessa. Alemmilla korkeuksilla subtrooppiset leveälehtiset metsät reunustavat Terai Duaran savannit ja niityt . Yli 1000 metrin korkeudessa leveälehtiset metsät väistyvät Himalajan subtrooppisille mäntymetsille .
Ekoalueella asuu monenlaisia kasviyhteisöjä sen monimutkaisen topografian, maaperän monimuotoisuuden ja vuotuisen sademäärän muutoksen vuoksi kuivasta lännestä kosteampaan itään. Sen maantieteellinen sijainti - Himalajan etelärinteet - mahdollistaa Indomalajan ja Palearktisen alueen kasviston ja eläimistön yhdistämisen alueellaan . Tärkeimpiä metsätyyppejä ovat Dodonaea -suvun pensasmaat , subtrooppiset kuivat Olea cuspidata -suvun ikivihreät metsät, Shorea robustan kuivat metsät ja märät lehtipuusekametsät.
Useat alueen nisäkkäät ovat uhanalaisia, mukaan lukien tiikeri ( Panthera tigris ), aasianorsu ( Elephas maximus ), sileäkarvainen saukko ( Lutrogale perspicillata ), Pardofelis nebulosa , gaur ( Bos gaurus ), Nemorhaedus sumatraensis , irrawaddy Callosge ururussquirsquirs . ja nuolihäntäinen liito- orava ( Hylopetes alboniger ). Harvinainen kultalanguri ( Trachypithecus geei ) asuu ekoalueen itäosassa Itä-Himalajan lehtimetsissä .
Ekoalueella asuu 340 lintulajia, mukaan lukien yksi endeeminen laji, Arborophila mandellii .
Noin 7 % ekoalueesta sijaitsee suojelualueilla , mukaan lukien Sohagabarwa ja Valmiki Nagar Intiassa , Parsa Wildlife Reserve , Chitwanin kansallispuisto ja Bardian kansallispuisto Nepalissa, Royal National Manas Park , Khaling ja Phibsu Bhutanissa.