Luxemburgin suurherttuakunnan valtioneuvosto | |
|---|---|
| | |
| asuinpaikka | Luxemburg |
| Osoite | 5, rue Sigefroi, L-2536 Luxembourg |
| Organisaation tyyppi | viranomainen |
| viralliset kielet | Luxemburg , ranska , saksa |
| Johtajat | |
| Puheenjohtaja | Victor Gillen |
| Pohja | |
| Perustuslain hyväksyminen | 1856 |
| Verkkosivusto | conseil-etat.public.lu/f… |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Luxemburgin suurherttuakunnan valtioneuvosto _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Valtioneuvosto muodostetaan vuoden 1856 perustuslain mukaisesti . 13. kesäkuuta 1989 tehdyn perustuslakiuudistuksen jälkeen valtioneuvostosta tulee itsenäinen toimielin ja sille on omistettu erillinen perustuslain luku (V-bis).
Perustuslain uudistus 12. heinäkuuta 1996 (voimaan 1. tammikuuta 1997 ) selkeytti valtuuston tehtäviä.
Valtioneuvostolla oli 1.1.1997 saakka toisaalta neuvoa-antava tehtävä, koska sitä pyydettiin ilmaisemaan kantansa kaikista lakiehdotuksista sekä muista kysymyksistä, jotka suurherttua taikka sen käsiteltäväksi saattoi. hallitus, ja toisaalta se suoritti oikeudellisia tehtäviä, koska se oli korkein hallintotuomioistuin.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin päätti 28. syyskuuta 1995, että tämä määräys on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen vastainen , koska tämä elin yhdistää lainsäädäntö- ja oikeudelliset tehtävät.
Päätöksen yhteydessä perustuslaki uudistettiin, lainkäyttötehtävät siirrettiin perustetulle hallinto- oikeudelle ja hallinto-oikeudelle, ja valtioneuvostolle jäi vain neuvoa-antava tehtävä. Valtioneuvoston toimivaltaa neuvoa-antavana elimenä vahvistettiin.
Valtioneuvoston puheenjohtaja edustaa valtioneuvostoa, huolehtii sen moitteettomasta toiminnasta ja toimii täysistunnon puheenjohtajana.
Suurherttua voi, jos hän katsoo sen tarpeelliseksi, johtaa valtioneuvoston kokouksia, mutta he eivät ole vielä käyttäneet tätä oikeutta.
Puheenjohtajan poissa ollessa neuvoston puheenjohtajana toimii toinen varapuheenjohtajista tai vanhin valtioneuvoston jäsen.
Työvaliokuntaan kuuluvat valtuuston puheenjohtaja ja kaksi hänen varajäsentään. Valtuuston pääsihteeri osallistuu kokouksiin.
Virasto:
Valtioneuvoston komiteat muodostaa toimisto, joka päättää niiden kokoonpanosta ja nimittää niiden puheenjohtajat.
Valtioneuvoston puheenjohtaja voi muodostaa erityistoimikuntia tarkastelemaan erityistapauksia ja nimittää jäsenensä.
Kukin valtioneuvoston jäsen voi osallistua omasta aloitteestaan tai lautakunnan puheenjohtajan pyynnöstä sellaisen toimikunnan kokouksiin, jonka jäsen hän ei ole. Valiokunnat voivat kutsua keskustelemaan käsiteltävistä asioista neuvoa-antavan äänioikeudella kenet tahansa, joka voi valaista käsiteltävää asiaa (esimerkiksi hallituksen jäseniä).
Pääsihteeri voi osallistua mihin tahansa komission kokoukseen.
Toimikunnat vastaavat:
Komissio voi perustaa alakomiteoita.
Toimikunnan kokoukset eivät ole julkisia.
Täysistunnot koostuvat puheenjohtajasta, kahdesta varapuheenjohtajasta ja kaikista muista valtioneuvoston jäsenistä (valtioneuvoston jäsenistä) ja pääsihteeristä.
Täysistunnot pidetään:
Valtioneuvoston toimisto voi päättää kokouksen julkisuudesta tai luottamuksellisuudesta.
Valtioneuvoston sihteeristö on neuvoston laitteisto. Sen puheenjohtajana toimii pääsihteeri ja se avustaa valtionneuvojia heidän työssään.
Voi osallistua mihin tahansa toimikunnan kokoukseen. Hän hoitaa valtioneuvoston asioita.
Valtioneuvostoon kuuluu 21 valtioneuvoston jäsentä. Heistä 11:llä tulee olla vähintään oikeustieteen tohtorin tutkinto . Tämä luku ei sisällä hallitsevan perheen jäseniä, jotka voivat olla valtioneuvoston jäseniä.
Valtioneuvoston jäsenten on oltava luxemburgilaisia , heillä on oltava kansalais- ja poliittisia oikeuksia , asuttava suurherttuakunnassa ja oltava vähintään 30-vuotiaita. Luxemburgin perinnöllinen suurherttua voidaan kuitenkin nimittää milloin tahansa ikärajaa noudattamatta.
Valtioneuvoston jäsenen toiminta sopii yhteen muun toiminnan ja viran kanssa, lukuun ottamatta hallituksen jäsenen ja varajäsenen , ammattineuvoston tai talous- ja sosiaalineuvoston jäsenen, tuomarin virkaa. ja valtioneuvoston sihteeristön virkamies.
Valtioneuvoston jäsenet nimittää suurherttua .
Mikäli neuvostoon on nimettävä uusi jäsen, vaihto tapahtuu yksitellen seuraavassa järjestyksessä:
Näistä säännöistä huolimatta hallitsevan perheen jäsenet nimitetään edelleen suurherttuan suoralla nimityksellä.
Suurherttua erottaa valtioneuvoston jäsenet. Ne voidaan poistaa vasta sen jälkeen, kun valtioneuvosto on täysistunnossa kuullut eron syistä.
Valtioneuvoston jäsenet jäävät eläkkeelle oltuaan 15 vuotta neuvostossa tai täytettyään 72 vuotta.
Suurherttua voi hajottaa valtioneuvoston. Historian ainoa päätös hajottaa valtioneuvosto tehtiin toisen maailmansodan lopussa 1945 .
Suurherttua nimittää vuosittain neuvonantajien keskuudesta valtioneuvoston puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa.
Valtioneuvoston pääsihteeri nimitetään ja erotetaan tehtävästään suurherttuan päätöksellä, joka tehdään valtioneuvoston esityksestä.
Valtioneuvoston jäseniä kutsutaan valtioneuvoston jäseniksi.
Valtioneuvoston jäsenten edut vahvistetaan suurherttuan 15. toukokuuta 1997 annetussa asetuksessa . 29. heinäkuuta 1988 annetussa laissa (VII jakso) säädetään valtioneuvoston jäsenten eläkeoikeuksista.