Nigerian politiikka - Nigeria on monipuolueinen tasavalta, mutta on myös mielipide, että todellisuudessa kansandemokraattinen puolue (PDP) hallitsee melkein kaikkia vallan vipuja. [yksi]
Nigerian korkein oikeus on maan korkein oikeus. Tuomioistuimen presidentti on Nigerian korkeimman oikeuden päätuomari, ja Nigerian presidentti nimittää kolmetoista apulaistuomaria kansallisen oikeusneuvoston suosituksesta ja edellyttäen, että senaatti vahvistaa nimitykset . Sharia-tuomioistuimet toimivat useilla maan alueilla .
Työnimike | Johtaja | astui virkaan |
---|---|---|
Nigerian korkeimman oikeuden puheenjohtaja | Katsina Alu | joulukuuta 2009 |
Apulaistuomari | Sylvester Umaru Onu | 1993 |
Apulaistuomari | Umaru Atu Kalgo | 1998 |
Apulaistuomari | Nicky Toby | 2002 |
Apulaistuomari | Dahiru Musdapher | 2003 |
Apulaistuomari | Oguntade | 2004 |
Apulaistuomari | Sunnuntai Akintan | 2004 |
Apulaistuomari | Mukhtar | 2005 |
Apulaistuomari | Mahmud Mohammed | 2005 |
Apulaistuomari | Walter Samuel Nkanu Onnoghen | 2005 |
Apulaistuomari | Ikechi Frasis Ogbuagu | 2005 |
Apulaistuomari | Tabayi | 1999 |
Apulaistuomari | Ibrahim Tanko Muhammad | 2007 |
Kaksikamarinen kansalliskokous ( National Assembly , National Assembly ) [2] .
Ylempi kamari on senaatti (109 paikkaa). Senaattorit valitaan enemmistöjärjestelmällä suhteellisella enemmistöllä 36 kolmijäsenisestä ja yhdestä yhden jäsenen piiristä. Senaatin puheenjohtaja valitaan epäsuorasti senaattoreiden keskuudesta.
Alahuone on edustajainhuone (360 paikkaa). Varajäsenet valitaan suhteellisen enemmistön enemmistöjärjestelmällä. Kaikkien varajäsenten toimikausi on 4 vuotta.
73 paikkaa senaatissa ja 213 edustajainhuoneessa on presidenttiä kannattavan kansandemokraattisen puolueen (PDP) (keskeisten) määräysvallassa. Kansanpuolueella (konservatiivilla) on 28 paikkaa ja 95 paikkaa.
Presidentti on valtionpäämies ja asevoimien ylipäällikkö. Hänet valitaan yleisellä suoralla suljetulla vaaleilla neljän vuoden toimikaudeksi, ja hän voi olla virassa enintään kaksi peräkkäistä kautta. Toukokuussa 2006 senaatti kieltäytyi hyväksymästä perustuslakimuutosta, joka sallisi presidentin asettua ehdolle kolmannelle kaudelle.