Walter Devereux | |
---|---|
Englanti Walter Devereux | |
9. Chartleyn paroni Ferrers | |
Toukokuu 1501 - 17 syyskuu 1558 | |
Edeltäjä | John Devereux |
Seuraaja | Walter Devereux |
1. varakreivi Hereford | |
2. helmikuuta 1550 - 17 syyskuuta 1558 | |
Edeltäjä | otsikko luotu |
Seuraaja | Walter Devereux |
Syntymä | eri lähteiden mukaan noin 1489, ennen vuotta 1490 tai noin 1491 |
Kuolema | 17. syyskuuta 1558 |
Suku | Devereux |
Isä | John Devereux, Chartleyn 8. paroni Ferrers |
Äiti | Cecily Bourchier |
puoliso | Mary Grey, Margaret Garneys |
Lapset | Richard, William, Henry, Edward, Katherine |
Palkinnot |
Walter Devereux ( syntynyt Walter Devereux ; noin 1489, ennen vuotta 1490 tai noin 1491 - 17. syyskuuta 1558) - englantilainen aristokraatti, Chartleyn 9. paroni Ferrers (vuodesta 1501), 1. varakreivi Hereford (vuodesta 1550). Sukkanauhan ritarikunnan ritari . Hän osallistui aktiivisesti sotiin Ranskan kanssa, ja hänellä oli useita siviilitehtäviä Henrik VIII :n hallituskaudella . Sir Walterin jälkeläisillä oli Essexin jaarlin arvonimi .
Walter Devereux kuului vanhaan ritarisukuun, jonka edustajat omistivat maita Herefordshiressa ja kantoivat vuodesta 1461 Chartleyn paroni Ferrersin arvonimeä . Walter oli John Devereux'n, Chartleyn 8. paroni Ferrersin ja Cecily Bourchierin poika [1] [2] . Hänen äitinsä isoäiti oli Elizabeth Woodvillen sisar , joten Devereux oli melko läheistä sukua Tudoreille : Henrik VIII oli hänen toinen serkku [3] .
Walter syntyi eri lähteiden mukaan noin 1489 [2] , ennen vuotta 1490 [1] tai noin 1491 [4] . Jo vuonna 1501 hän menetti isänsä, jolta hän peri kaiken perheen omaisuuden ja arvonimen. 7. joulukuuta 1509, jopa ennen täysi-ikäisyyttä, Devereux tuli virallisesti omakseen [5] . Vuonna 1510 hänet nimitettiin Tamworthin taloudenhoitajaksi ja helmikuussa 1511 Warwickin linnan konstaapeliksi . Paroni seurasi lankoaan , Thomas Greyta, Dorsetin ensimmäistä markiisia , hänen retkillään Gipuzkoaan , jonka tavoitteena oli Guiennen hyökkäys (1512) espanjalaisten kanssa. Saman vuoden joulukuussa Devereux nimitettiin Imperial Carrickin kapteeniksi, ja vuonna 1513 hän komensi Trinityä. Amiraali Sir Edward Howardin johdolla paroni taisteli ranskalaisia vastaan Conquetissa 25. huhtikuuta, missä Howard kuoli. 1. elokuuta 1513 Devereux nimitettiin Walesin ja Markuksen neuvostoon. Vuonna 1523 hänestä tehtiin sukkanauharitari ja hän osallistui Charles Brandonin, Suffolkin ensimmäisen herttuan, epäonnistuneeseen kampanjaan Ranskaan. Vuonna 1525 Walterista tuli Marian, Walesin prinsessan ja Etelä-Walesin korkeimman oikeuden hovijohtaja ja vuonna 1526 Etelä- Walesin Chamberlain . Henry VIII:n hyökkäyksen aikana Ranskaan (1544) Devereux oli armeijan takana Lord Russellin komennossa [1] .
Kuningas Edward VI nimitti Sir Walterin varakreivi Herefordiksi 2. helmikuuta 1550 . Devereux kuoli 27. syyskuuta 1558 ja haudattiin Stowen seurakunnan kirkkoon lähellä Staffordia , ja hautakivi asennettiin hänen elinaikanaan [1] .
Walter Devereux oli naimisissa kahdesti. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Mary Grey, Dorsetin ensimmäisen markiisin Thomas Greyn ja 7. paronitar Haringtonin Cecilia Bonvillen tytär , jolla oli kolme poikaa: Richard, William ja Henry. Leskeksi jäätyään Devereux meni naimisiin Margaret Garneysin kanssa, joka synnytti pojan Edwardin ja tyttären Catherinen, Sir Henry Baskervillen vaimon. Varakreivi selviytyi vanhimmasta pojasta, joten hänen pojanpojastaan Walterista , joka myöhemmin sai Essexin jaarlin arvonimen , tuli hänen perillinen .
Devereux, Walter, 1. varakreivi Hereford | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Temaattiset sivustot | |
---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
|
Sukututkimus ja nekropolis |