Ion Dragoumis | |
---|---|
kreikkalainen Ίων Δραγούμης | |
| |
Kreikan parlamentin jäsen[d] | |
1915-1920 _ _ | |
Syntymä |
2. syyskuuta 1878 Ateena |
Kuolema |
31. heinäkuuta 1920 (41-vuotias) Ambelokipi |
Suku | Dragumis [d] |
Isä | Stefanos Dragoumis |
Äiti | Elisabeth Kontoyannaki [d] |
koulutus | |
Nimikirjoitus | |
taisteluita | |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Ion Dragoumis ( kreikaksi: Ίων Δραγούμης ; 2. syyskuuta 1878 , Ateena - 31. heinäkuuta 1920 , Ateena ) oli kreikkalainen diplomaatti, poliitikko, vallankumouksellinen ja kirjailija.
Ion Dragoumis syntyi 2. syyskuuta 1878 Ateenassa Charilaos Trikoupisin hallituksen ulkoministerin Stefanos Dragoumisin perheeseen . Ionin isoisä Markos Dragoumis oli 1800-luvun alun kreikkalainen vallankumouksellinen, " Filiki Eteria " -seuran jäsen. Hänen sisarensa Julia Dragumi on moderni kreikkalainen kirjailija . Vanhempi veli Nikolaos Dragoumis on kreikkalainen postimpressionistinen taidemaalari.
Vuonna 1899 hän valmistui Ateenan yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta . Työskenteli Kreikan ulkoministeriössä .
Vuonna 1901 hänet nimitettiin Kreikan konsuliksi Italiaan ja Sveitsiin , vuonna 1902 varakonsuliksi Bitolan kaupunkiin ( Ottomanin valtakunta , nykyinen Pohjois-Makedonia ). Täällä Dragoumis tapasi vallankumouksellisen Pavlos Melasin , tuki häntä ja hänestä tuli yksi osallistujista vallankumouksellisessa liikkeessä, joka tunnetaan modernissa historiografiassa nimellä taistelu Makedonian puolesta 1904-1918.
Vuonna 1905 Pavlos Melasin kuoleman jälkeen hän muutti Aleksandriaan . Täällä hän tapasi Penelope Deltan , syntyperäisen Benakin, vauras Phanariootin Emmanuel Benakisin tyttären . Heidän romanssinsa jatkui vuoteen 1912, jolloin Dragoumis rakastui näyttelijä Marika Kotopuliin .
Vuonna 1907 hän muutti Konstantinopoliin , Ottomaanien valtakunnan pääkaupunkiin. Turkissa hän julkaisi yhdessä Turkin parlamentin kreikkalaisten jäsenten kanssa Kreikan "Political Review" -lehden. Vuosina 1910-1912 Ion Dragoumis osallistui Balkanin sotiin , ja hänellä oli kunnia olla ensimmäinen, joka nosti Kreikan lipun vapautetun Thessalonikin yli .
Ensimmäisen maailmansodan alussa ( 1914) hänet nimitettiin Kreikan suurlähettilääksi Venäjälle , saapui Pietariin .
Vuonna 1915 hän jäi eläkkeelle, vaikka jatkoikin aktiivisesti osallistumista maan poliittiseen elämään. Vuonna 1920 pääkaupungin sanomalehti " Kathimerini " julkaisi hänen artikkelinsa, jossa arvosteltiin ankarasti pääministeri Eleftherios Venizelosin toimia .
Pian Venizeloksen salamurhayrityksen jälkeen 12. elokuuta 1920 Pariisissa , oppositiohahmojen joukossa, hänet pidätettiin ja ammuttiin Ambelokipin alueen armeijan kasarmeissa . Myöhemmin paikalle pystytettiin muistolaatta.
Ion Dragumiksen kirjoittaja on pääosin kansallis-isänmaallisia teoksia. Hän allekirjoitti suurimman osan teoksistaan salanimellä Idas. Hänen kirjallisen perinnön perustana on lähes omaelämäkerrallinen trilogia, joka on luotu vaikutelmien ja muistojen pohjalta taistelusta Makedoniasta . Vuonna 1907 julkaistiin ensimmäinen kirja nimellä The Blood of Heroes and Martyrs ( kreikaksi: Μαρτύρων και Ηρώων Αίμα ). Toinen kirja, Samofrakes ( kreikaksi: Σαμοθράκη ), julkaistiin vuonna 1909 , ja vuonna 1911, kolmas kirja, Ne, jotka elävät ( kreikaksi: Όσοι Ζωντανοί ). Dragumin viimeinen kirjallinen teos kirjoitettiin vuonna 1923 , romaania kutsuttiin "lopetukseksi".
Kirjoittanut Ion Dragoumis kirjassa Dimotic . Thessalonikissa hän perusti koulutuspiirin "Εκπαιδευτικός Όμιλος", jonka jäseniä olivat myös Alexandros Delmouzos, Manolis Triandafillidis , Dimitris Glinos .
Dragoumis, Ion - esi-isät | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Temaattiset sivustot | ||||
---|---|---|---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat | ||||
Sukututkimus ja nekropolis | ||||
|