| Egor Bulychov ja muut | |
|---|---|
| Ensimmäinen tuotantojuliste (1932) | |
| Genre | pelata |
| Tekijä | Maksim Gorki |
| Alkuperäinen kieli | Venäjän kieli |
| kirjoituspäivämäärä | 1931 |
| Ensimmäisen julkaisun päivämäärä | 1932 |
| Seurata | Dostigaev ja muut |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Jegor Bulychov ja muut on Maxim Gorkin näytelmä vuodelta 1931 . Ulkomaisten kriitikkojen mukaan näytelmä ennakoi Brechtin " eeppistä teatteria " .
1930-luvun alussa Maksim Gorki päätti palata draamaan yli kymmenen vuoden tauon jälkeen (hän ei kirjoittanut uusia näytelmiä 1920-luvulla). Kirjoittaja päätti luoda dramaattisen syklin vallankumousta edeltävästä Venäjästä, jonka piti heijastaa ajanjaksoa vallankumouksen aatosta nykypäivän tapahtumiin. Tämän syklin alku oli näytelmä "Egor Bulychov ja muut", jatko - " Dostigaev ja muut ".
Mielenkiintoista on, että A. M. Gorkin arkistossa on säilytetty luonnoksia kahdesta versiosta keskeneräisen näytelmän ensimmäisestä näytöksestä, jotka juontavat juurensa 1920-luvulle, otsikoilla "Evgraf Bukeev" ja "Christopher Bukeev" (julkaistu A. M. Gorkin arkistossa, osa II, Näytelmät ja käsikirjoitukset, Goslitizdat, Moskova, 1941). Suunnitellun näytelmän päähenkilön kuva on lähellä Jegor Bulychovin kuvaa.
Tulevan näytelmän luonnosnimi oli "Aattona". Ensimmäiset luonnokset tällä nimellä ovat peräisin vuoden 1931 alusta. Samanaikaisesti Gorky työskenteli näytelmässä " Somov ja muut ", jonka hän oli aloittanut aiemmin. Kesällä 1931 kirjailija sai valmiiksi näytelmän Jegor Bulychov ja muut ensimmäisen painoksen.
Samaan aikaan kirjailija siirsi näytelmän Evg. Vakhtangov , jonka ohjaaja ilmoitti 10. heinäkuuta 1931 päivätyllä kirjeellä Gorkylle näytelmän hyväksymisestä lavalle. Teatterin pyynnöstä M. Gorky teki näytelmään joitain lisäyksiä, erityisesti esitteli toisessa näytöksessä kohtauksen Laptevin kanssa. Näytelmä "Egor Bulychov ja muut" annettiin myös Leningradin Bolshoi-draamateatterille tuotantoa varten . Näytelmän ensi-ilta oli molemmissa teattereissa 25.9.1932. Näytelmän julkaisi ensimmäisen kerran erillisenä kirjana Kniga -kustantamo vuonna 1932. Vuonna 1933 näytelmän toimitti jälleen M. Gorky ja se julkaistiin almanakissa "Kuudentoista vuosi. Almanakka ensimmäinen "( M. , 1933). Vuonna 1934 näytelmän esitti Moskovan taideteatteri .
Kirjoittajan arkisto sisältää paljon mielenkiintoista Gorkin näytelmään liittyvää materiaalia. Esimerkiksi M. Gorkin kirje K. A. Fedinille "Egor Bulychovista" päivätty 21. joulukuuta 1932. Arkistossa on säilytetty hänen M. Gorkin korjaama kopio, joka tehtiin 19. syyskuuta 1932 nähtyään näytelmän "Egor Bulychov ja muut" kenraaliharjoituksen Evg. Vakhtangov. Useat kirjailijat ja taiteilijat - A. N. Tolstoi , K. S. Stanislavsky , V. I. Nemirovich- Dantšenko , A. P. Chapygin , L. N. Seifullina , S. N. Sergeev-Tsenski ja muut - vastasivat näytelmän ilmestymiseen kirjeillä sen kirjoittajalle. Kirjeessään M. Gorkylle 22. joulukuuta 1932 V. I. Nemirovich-Dantšenko kirjoitti [1] , että
... en ole lukenut näin kiehtovaa näytelmää pitkään aikaan. Olet oikeassa, olet juuri täyttänyt 32! Niin tuoreita värejä. Nuori, kirkas, mehukas, elinvoimainen, yksinkertainen - hahmot ovat kuin pronssia ... Ja kaikesta huolimatta - tämä on jo 60-vuotiaasta lähtien ja tämä on jo viidestoista vuotta: - viisas, viisas, viisas! Peloton, antelias. Sellainen näytelmä, niin rohkea asenne menneisyyteen, sellainen totuuden röyhkeys – kerro enemmän voitosta, vallankumouksen lopullisesta voitosta, kuin sadoista julisteista ja mielenosoituksista. Ja vielä: nuori, raikas ja - kiehtova ... Kaikki kuvat ovat hämmästyttävän kirkkaita yhdeksi ... "Kohtaukset"? Ei! Kohtauksia käytetään kutsumaan jotain, mikä ei ole näytelmää. Se on kokonaan dramaattinen teos, mutta enemmän kuin näytelmä. Sitä pitäisi kutsua toiseksi.
Helmikuussa 1933 A. N. Tolstoi kirjoitti A. M. Gorkylle [1] :
Toissapäivänä näin Bulychovin Vakhtangovissa. Et ole koskaan noussut taiteen näin yksinkertaisuuteen. Juuri tällaista taiteen kuuluukin olla, tärkeimmistä asioista, aivoista tulevilla sanoilla, suoraan ja yksinkertaisesti, ilman muotojen konventionaalisuutta. Esitys tekee valtavan ja korkean vaikutuksen. On hämmästyttävää, että kuljettuasi sellaisen polun olet tullut niin tuoreen ja nuoren taiteen pariin...
Näytelmän ensi-ilta pidettiin samana päivänä: 25. lokakuuta 1932 - Gorkin luovan toiminnan 40-vuotispäivänä: Moskovassa ( Vakhtangov-teatteri ) ja Leningradissa ( Bolshoi-draamateatteri ) [2] .
Näytelmä esitettiin myös toistuvasti Neuvostoliiton eri vaiheissa: Voronežin teatterissa (1933, 1961), Sverdlovskin teatterissa (1933), Samara-teatterissa (1933); Gorki-teatteri (1933, 1951); Jaroslavlin teatteri (1933, 1950); Novosibirskin teatteri "Punainen soihtu" (1933); Ivanovo-teatteri (1933); Harkovin teatteri (ohjaaja Alexander Kramov , 1934) jne. Mark Zakharov 1986
Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen näytelmää ei esitetty Venäjällä. Sitä ei kuitenkaan voida kutsua täysin unohdetuksi: vuonna 2020 Moskovan taideteatteri. Tšehov lähetti tallenteen vuoden 1963 tuotannosta [3] , ja Dmitri Bykov kutsuu teosta usein yhdeksi Gorkin parhaista näytelmistä.
Näytelmällä on jonkin verran suosiota myös ulkomailla. Joten vuonna 2003 Kathy Porter julkaisi näytelmästä uuden englanninkielisen käännöksen. Ainoa esitys lännessä Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen esitettiin vuonna 2015 Lontoon Rose Braford Theatre Collegessa, mutta sitä ei ole esitetty sen jälkeen [4] .
Länsimaiset kriitikot arvostavat näytelmää myönteisesti. Näin ollen Cynthia Marshin mukaan näytelmä ennakoi Bertolt Brechtin " eeppistä teatteria " [5] .
| Maxim Gorkin teoksia | ||
|---|---|---|
| Romaanit |
| |
| Tarina |
| |
| tarinoita |
| |
| Pelaa |
| |
| Omaelämäkerrallinen proosa |
| |
| Runous | ||
| Satuja |
| |
| Publicismi |
| |
| Teosten näyttöversiot | ||