Le Puy-en-Velayn hiippakunta

Le Puy-en-Velayn hiippakunta
Dioecesis Aniciensis

Siunatun Neitsyt Marian katedraali , Le Puy-en-Velay , Ranska
Maa Ranska
Metropoli Clermontin arkkihiippakunta
riitti latinan kieli
Perustamispäivämäärä 3. vuosisadalla
Ohjaus
Pääkaupunki Le Puy-en-Velay
katedraali Siunatun Neitsyt Marian katedraali
Hierarkki Yves Baumgarten
Tilastot
seurakunnat 284
Neliö 5.001 km²
Väestö 209.047
Seurakunnan jäsenten lukumäärä 190.000
Seurakunnan jäsenten osuus 90,9 %
Kartta
catholique-lepuy.cef.fr
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Le Puy-en-Velayn hiippakunta ( lat.  Dioecesis Aniciensis ) on roomalaiskatolisen kirkon hiippakunta, jonka päämaja sijaitsee Le Puy-en-Velayn kaupungissa Ranskassa . Le Puy-en-Velayn hiippakunta laajentaa lainkäyttövaltaansa Auvergnen departementin alueelle . Le Puy-en-Velayn hiippakunta on osa Clermontin metropolia . Le Puy-en-Velayn hiippakunnan katedraali on Siunatun Neitsyt Marian basilika . Brioudin kaupungissa sijaitsee Saint Julianuksen basilika .

Historia

Aniciumin hiippakunta perustettiin 3. vuosisadalla. Alun perin se oli osa Bourgesin metropolia . 800-luvulta lähtien Le Puy-en-Velayn kaupungista, joka sijaitsee Pyhän Jaakobin tiellä , tuli keskeinen pyhiinvaelluskeskus keskiaikaisessa Ranskassa.

Vuonna 1000 paavi Sylvester II alisti Le Puy-en-Velayn hiippakunnan Pyhälle istuimelle .

29. marraskuuta 1801 Ranskan kanssa tehdyn konkordaatin jälkeen paavi Pius VII julkaisi bullan Qui Christi Domini , jolla hän lakkautti Le Puy-en-Velayn hiippakunnan ja siirsi sen alueen Saint-Flourin hiippakunnalle .

6. lokakuuta 1822 paavi Pius VII julkaisi paternae charitatis bullan , jolla hän palautti Le Puy-en-Velayn hiippakunnan ja lisäsi siihen Briouden kaupungin . Samana päivänä Le Puy-en-Velayn hiippakunnasta tuli osa Bourgesin metropolia.

16. joulukuuta 2002 Le Puy-en-Velayn hiippakunnasta tuli osa Clermontin metropolia.

Hiippakunnan ordinaarit

  • piispa Saint Evodius (365);
  • Piispa pyhä Aurelius I
  • piispa Saint Suacre (385);
  • piispa Saint Armentary (425);
  • piispa Scutarius (485);
  • piispa Aurelius II (555);
  • piispa Druktan (810);
  • piispa Arduin (840);
  • piispa Guido I (875);
  • piispa Norbert (880);
  • piispa Adalard (919-923);
  • piispa Hector (923-929);
  • piispa Arnold (929-936);
  • piispa Godescalc (936-962);
  • piispa Begon (962-975);
  • Anjoun piispa Guido II (975-996);
  • Anjoun piispa Drogon (996 - 997);
  • piispa Etienne I de Gevaudan (997 - 998);
  • piispa Theoddard (998 - 1016);
  • piispa Fredol I d'Anduse (1016 - 1031);
  • piispa Etienne II de Merceur (1031-1053);
  • piispa Pierre I de Merceur (1053 - 1073);
  • piispa Etienne III de Polignac (1073-1077);
  • Monteilin piispa Ademar (1082-1098);
  • piispa Pons I de Tournon (1102-1112);
  • piispa Pons II de Montboisier (1112-1128);
  • Grenoblen piispa Humbert (1128 - 1144);
  • piispa Pierre II (1145-1155);
  • piispa Pons III (1158);
  • piispa Pierre III de Solignac (1159-1189);
  • piispa Ainard (1189-1195);
  • piispa Odilon de Merceur (1197 - 1998);
  • piispa Bertrand I de Chalençon (1198-1213);
  • piispa Robert de Meen (1213-1219);
  • piispa Etienne IV de Chalencon (1220-1231);
  • piispa Bernard I de Rochefort (1231-1236);
  • piispa Bernard II de Montagu (1237-1248);
  • piispa Guillaume I de Mura (1248-1250);
  • piispa Bernard III de Ventadour (1251-1255);
  • piispa Armand de Polignac (1255-1257);
  • Piispa Guy Fulkua Le Gros (1257 - 1259) - valittiin paaviksi;
  • piispa Guillaume II de La Roux (1263 - 1283);
  • Piispa Guy IV (1283);
  • piispa Fredol II de Saint-Bonnet (1284 - 1289);
  • piispa Guy V de Neufville (1290-1296);
  • piispa Jean I de Commines (1296 - 1308);
  • piispa Bernard IV de Castane (1308-1317);
  • piispa William III de Bros (1318);
  • piispa Durand de Saint-Pourcin (1318-1326);
  • piispa Pierre IV Gougey (1326-1328);
  • piispa Bernard V Le Brun (1327-1342);
  • piispa Jean II Shandora (1342-1356);
  • piispa Jean III de Juan (1357 - 1361);
  • piispa Jean IV de Cardillac (1361);
  • piispa Bertrand II de La Tour (1361-1382);
  • piispa Bertrand III de Chanac (1383 - 1384);
  • piispa Pierre V Girard (1384-1390);
  • piispa Gilles de Belmer (1390);
  • piispa Itier de Martreuil (1390 - 1395);
  • piispa Peter d'Aily (1395-1397);
  • piispa Elya de L'Estrange (1398 - 1418);
  • piispa Guillaume IV de Chalencon (1418 - 1443);
  • piispa Jean V de Bourbon (1443 - 1485);
  • piispa Godefred I de Pompadour (1486 - 1514);
  • piispa Antoine I de Chabannes (1514-1535);
  • piispa Francois de Sarku (1536 - 1557);
  • piispa Martin de Beaune (1557 - 1561);
  • piispa Antoine II de Senneter (1561 - 1592);
  • piispa Jacques de Ser (1597 - 1621);
  • piispa Juste de Ser (1621-1641);
  • piispa Henri Cauchon de Maupas du Tour (1641 - 1661);
  • piispa Armand de Bethune (1663 - 1703);
  • piispa Claude de La Roche-Emont (1703 - 1720);
  • piispa Godefred II de Conflans (1721-1723);
  • piispa Charles de Berengand (1726 - 1742);
  • piispa Jean-Georges Lefranc de Pompignan (1743 - 1774);
  • piispa Marie-Joseph de Galard de Terrobe (1774 - 1801);
  • piispa Louis de Bonald (1823-1840);
  • piispa Pierre Darsimol (1840 - 1847);
  • piispa Auguste de Morlon (1847 - 1862);
  • piispa Pierre Le Breton (1863 - 1886);
  • piispa Fulbert Petit (1887 - 1894);
  • piispa Constant Gillua (1894 - 1907);
  • piispa Thomas Butri (1907 - 1925);
  • piispa Norbert Rousseau (1925 - 1939);
  • piispa Joseph-Marie Martin (1940 - 1948);
  • piispa Joseph-Marie Chap (1949 - 1960);
  • piispa Jean-Pierre Dozolme (1960 - 1978);
  • piispa Louis Cornet (1978 - 1987);
  • piispa Henri Brencart (1988 - † 14.11.2014);

Lähde

Linkit