| Vladislav Jerko | |
|---|---|
| Vladislav Jerko | |
| Syntymäaika | 1. heinäkuuta 1962 (60-vuotiaana) |
| Syntymäpaikka | Kiova , Ukrainan SSR , Neuvostoliitto |
| Kansalaisuus | Ukraina |
| Ammatti | Taidemaalari |
| Palkinnot ja palkinnot |
Moskovan kansainvälisen julistekilpailun |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Vladislav Eduardovich Jerko ( ukr. Vladislav Yedvardovich Yerko ; syntynyt 1962 Kiovassa ) [1] - ukrainalainen kuvittaja, Ukrainan taiteilijaliiton jäsen vuodesta 1989 , Moskovan kansainvälisen julistekilpailun 2. palkinnon voittaja (1987), voittaja ja osallistunut useisiin taide- ja kirjanäyttelyihin, "Man of the Book" -tittelin haltija vuoden 2002 parhaaksi taiteilijaksi Venäjän "Book Review" -julkaisun mukaan. Tunnettu yhteistyöstään kustantamoiden " A-ba-ba-ha-la-ma-ga " ja " Sofia " kanssa.
Yerkon kuvitettu Andersenin " Lumikuningatar " , jonka julkaisi ukrainalainen kustantamo "A-ba-ba-ha-la-ma-ga", voitti Grand Prix -palkinnon koko ukrainalaisessa kilpailussa "Book of Roku-2000" (venäjäksi). "Vuoden kirja-2000") parhaana kirjana, sai "Best Children's Book 2006" -tittelin Yhdysvalloissa sekä Andersenin säätiön mitalin. Paulo Coelho kuvasi Yerkon "Lumikuningatarta" seuraavasti: "Tämä on upein lastenkirja, jonka olen koskaan nähnyt elämässäni." Lumikuningatar kävi läpi useita uusintapainoksia monissa maailman maissa, ja siitä tuli vuonna 2005 englantilaisen Templar-kustantamon myydyin. Kirjan Lumikuningatar alkuperäisen kuvituksen arvo oli 28 000 dollaria [2] .
Vuonna 2004 Yerkon suunnittelema kirja "Tales of Foggy Albion" voitti koko ukrainalaisen kilpailun "Book of Rock-2003".
Vuonna 2008 Yerkon kuvitettu painos Y. Andrukhovychin Shakespearen tragedian " Hamlet " uudesta ukrainankielisestä käännöksestä palkittiin Lviv Publishers' Forumin Grand Prix -palkinnolla [3] .
Vladislav Yerko syntyi Kiovassa 1. heinäkuuta 1962. Hän kiinnostui piirtämisestä ja mallintamisesta jo varhaisessa iässä - esimerkiksi hänen ensimmäinen lastenkirjansa oli julkaisu taiteilijoista (Jerkon itsensä mukaan "jotain porvarien tuhoisasta vaikutuksesta taide"). Tulevan taiteilijan äiti vaikutti myös lapsen vakavaan kiinnostukseen piirtämiseen, kertomalla hänelle Rubensista ja El Grecosta .
Vaikean perhetilanteen seurauksena (poika kasvatettiin ilman isää) hänen äitinsä joutui lähettämään 7-vuotiaan Vladislavin sisäoppilaitokseen, [4] jossa Yerko ei voinut käydä piireissä. ei saanut taiteen peruskoulutusta.
Tästä huolimatta Vladislav astui vuonna 1979 kauppakoulun suunnitteluosastolle , jossa hän "oppii rakentamaan tölkeistä pyramideja ja kirjoittamaan hintalappuja kolmen vuoden ajan" [5] . Vuodesta 1984 vuoteen 1990 hän opiskeli Ivan Fedorovin mukaan nimetyn Lvivin polygrafisen instituutin Kiovan sivuliikkeen "Kirjan taiteen" osastolla , mutta kieltäytyi puolustamasta tutkintotodistustaan konfliktin vuoksi opettajien kanssa [6] .
Vuonna 1989 hän liittyi Ukrainan taiteilijoiden liittoon.
Yerkon ensimmäinen ammatillinen työ oli edelläkävijistä kertovan kirjan suunnittelu Politizdat-kustantamolle vuonna 1986. Kiovan kirjankustantamoiden kysynnän puutteen vuoksi taiteilija alkoi työstää elokuvajulisteita ja piirtää julisteita erilaisiin elokuviin, sekä Neuvostoliiton että ulkomaalainen. Vuonna 1990 julistekustantaja kuitenkin suljettiin "formalismin ja syrjäisyyden vuoksi ihmisistä".
Vuonna 1987 osallistuttuaan Moskovan kansainväliseen julistekilpailuun ensimmäistä kertaa Yerko sai heti toisen palkinnon.
1990-luvun alussa Yerko työskenteli Molod-kustantamossa. Hänen mukaansa "sinun sallittiin piirtää mitä halusin. Eli siellä julkaistiin kirjoja kolhoojista ja työläisistä - sellaista loputonta neuvostomoraalia, mutta kuvitukset heille olivat aika mielivaltaisia... Siellä oli paljon heikkoja teoksiani, mutta opiskelin niistä.
1990-luvun puolivälissä. Vladislav Yerko menee töihin Sofiaan ja piirtää aluksi pääosin kansia, vuotta myöhemmin hän saa työpaikan Nika Center -kustantamoon, jossa hän työskentelee myös mustavalkokuvituksen parissa eurooppalaisiin romaaneihin. Tänä aikana hän kuvaa Carlos Castanedaa , Richard Bachia ja Paulo Coelhoa . Jälkimmäinen kutsui Yerkoa "maailman parhaaksi teosteni kuvittajaksi".
2000-luvun alusta lähtien Vladislav Yerko aloittaa työskentelyn lastenkustantamossa "A-ba-ba-ha-la-ma-ga". [neljä]
Yerkon teosten joukossa ovat kuvitukset JK Rowlingin Harry Potter -kirjasarjan ukrainalaiseen painokseen , Carlos Castanedan ja Paulo Coelhon romaanisarjaan (Yerkon kuvitukset Coelhon kirjoille Sofia-kustantamolta julkaisivat jopa erillisen albumin, mikä selittää tämän se, että "Yerkon kuvien moninkertaisen lisääntymisen myötä ilmestyy yhä enemmän uusia yksityiskohtia" [7] ).
Taiteilijan polku menestykseen ei ollut helppo:
Mitä piirtää ja mistä kieltäytyä, aloin valita ei niin kauan sitten, noin 5 vuotta sitten. Kyllä, jopa lastenkirjallisuudessa. Siitä lähtien, kun kuvitukseni "Tales of Foggy Albion" ja "The Snow Queen" tulivat tunnetuksi, joiden kanssa ensin raahasin itseäni useiden vuosien ajan useiden Kiovan kustantamoiden läpi. Kukaan ei tarvinnut niitä. Älykkäät, hyvin lukeneet, vakavat julkaisijat katselivat heitä ja sanoivat: ”Tämä on hyvä, mutta ymmärtävätkö he. Katso Disney-kirjoja ja pidä se yksinkertaisena" [5] .
Taiteilija ei kuitenkaan noudattanut tätä neuvoa ja jatkoi. Jatkossa juuri ilman erityistä järjestystä luodut "tarpeettomat" kuvitukset odottivat voittoisaa menestystä. Esimerkiksi Andersenin "Lumikuningatar" Yerkon kuvituksella julkaistiin kahdesti englanniksi ja sijoittui vuonna 2005 Englannin kolmeen menestyneimmän joulumyynnin joukkoon. [8] .
Moskovan kansainvälisen julistekilpailun
"Roku-2000 kirja" 2. palkinto "Kirjan
mies-2002"
"Roku-2003 kirja"
"Paras lastenkirja-2006" (USA) Lvivin
Andersenin säätiön Grand Prix -mitali
Publishers Forum-2007