Dulong - Petitin laki ( Dulongin ja Petit -laki , lämpökapasiteetin vakiolaki ) on empiirinen laki , jonka mukaan yksinkertaisten kiinteiden aineiden molaarinen lämpökapasiteetti huoneenlämpötilassa on lähellä 3R :a [1] :
missä on yleiskaasuvakio .
Laki johdetaan olettaen, että kappaleen kidehila koostuu atomeista, joista jokainen suorittaa harmonisia värähtelyjä kolmeen hilan rakenteen määräämään suuntaan, ja eri suuntiin olevat värähtelyt ovat täysin riippumattomia toisistaan. Osoittautuu, että jokainen atomi edustaa kolmea oskillaattoria , joiden energia määritellään seuraavalla kaavalla:
Kaava seuraa lauseesta energian yhtäläisyydestä vapausasteiden välillä. Koska jokaisella oskillaattorilla on yksi vapausaste , niin sen keskimääräinen kineettinen energia on yhtä suuri ja koska värähtelyt tapahtuvat harmonisesti, keskimääräinen potentiaalienergia on yhtä suuri kuin keskimääräinen kineettinen energia ja kokonaisenergia on yhtä suuri kuin niiden summa. Oskillaattorien lukumäärä yhdessä moolissa ainetta on , niiden kokonaisenergian johdannainen suhteessa absoluuttiseen lämpötilaan on yhtä suuri kuin kiinteän aineen lämpökapasiteetti; tästä seuraa Dulong-Petitin laki.
Tässä on taulukko useiden kemiallisten alkuaineiden molaarisen lämpökapasiteetin kokeellisista arvoista normaaleissa lämpötiloissa:
Elementti | , cal/(K mol) | Elementti | , cal/(K mol) |
---|---|---|---|
C | 1.44 | Pt | 6.11 |
B | 2.44 | Au | 5.99 |
Al | 5.51 | Pb | 5.94 |
Ca | 5.60 | U | 6.47 |
Ag | 6.11 | - | - |
Tämä laki on johdettu klassisista käsitteistä ja pätee tietyllä tarkkuudella vain normaaleissa lämpötiloissa (noin 15 ° C - 100 ° C).
Lämpökapasiteetin riippuvuus lämpötilasta laajalla lämpötila-alueella on selitetty Einsteinin ja Debyen malleissa . Tässä tapauksessa Debye-malli sisältää täydellisimmän kuvauksen ja sopii hyvin kokeiluun.
Dulong-Petitin laista seuraa, että kaikkien edellä olevan taulukon molaaristen lämpökapasiteettien tulee olla yhtä suuria kuin cal/(mol∙K) J/(mol∙K).