Zinga Mbandi Ngola | |
---|---|
Syntymäaika | noin 1583 |
Syntymäpaikka |
|
Kuolinpäivämäärä | 17. joulukuuta 1663 [1] |
Kuoleman paikka |
|
Maa | |
Ammatti | poliitikko |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Zinga Mbandi Ngola tai Nzinga Mbandi Ngola tai Zhinga Mbandi Ngola Anna tai Zinga Bandi ( saksa Zhingor, Zingha-Bandi , englanniksi Ann Nzinga Mbande ; n. 1582 - 17. joulukuuta 1663 ) - Ndongon osavaltion hallitsija ( Angola 1624) tai 1623 g. ja Matamba 20-luvun lopulta lähtien. XVII vuosisadalla .
Mustan naisen ja mustan hallitsijan Mbandin tytär , jolta portugalilaiset riisuivat suurimman osan omaisuudestaan . Hänen poikansa, Ngola Mbandi , perinyt valtaistuimen, tappoi Zingan pojan, mutta myrkytti hänet itse vuonna 1624 . Otettuaan vallan, Zinga, vähän aikaisemmin, poliittisista syistä, joka kastettiin nimellä Anna (Portugalilaisen kuvernöörin vaimon kunniaksi) [2] , alkoi pyrkiä tuhoamaan portugalilaisten vallan Etelä- Afrikassa .
Yhdessä hollantilaisten , Giagan sotaheimojen ja Kongon kuninkaan kanssa hän hyökkäsi portugalilaisia vastaan vuonna 1624 ja voitti heidät ( 6 portugalilaista alusta poltettiin Luandassa ). Sen tavoitteena oli saada aikaan Portugalin satamien evakuointi siihen mennessä rakennetusta maasta (esimerkiksi Mbaka ).
Vuonna 1648 Don Salvor Correa voitti hollantilaiset ja saavutti Zingan omaisuuden keskuksen. Kuningatar jatkoi epätasa-arvoista taistelua pitkään ja äärimmäisyyksiin ajautuneena halusi luopua kruunusta ( 1655 ) kuin tunnustaa itsensä Portugalin vasalliksi . Zinga tuhosi moniavioisuuden , perusti suuren kaupungin, josta hän halusi tehdä pääkaupungiksi.
Markiisi de Sade mainitsee Zingan Buduaarin filosofiassa ja syyttää häntä mieshaaremista, jonka jäsenet hän väitti teloittavan ainoan hänen kanssaan vietetyn yön jälkeen.
![]() |
| |||
---|---|---|---|---|
|