Ilmapuolustusalue | |
---|---|
Vuosia olemassaoloa | 14. helmikuuta 1941 - huhtikuuta 1945 |
Maa | Neuvostoliitto |
Alisteisuus | piirijoukkojen apupäällikkö piirin alueen ilmapuolustuksessa, hän on myös vastaavan ilmapuolustusvyöhykkeen komentaja, joka on kaikilta osin piirin joukkojen komentajan alainen → Ilmapuolustuskomentaja |
Mukana | Sotilaspiiri → Neuvostoliiton ilmapuolustusvoimat |
Tyyppi | Ilmapuolustusalue |
Toiminto | Hallinnollisten ja taloudellisten tilojen ilmapuolustus |
väestö | yhdistys |
Dislokaatio | sotilaspiirin rajojen sisällä (rintama) |
Ilmapuolustusvyöhyke , Ilmapuolustusvyöhyke [1] - Puna-armeijan ilmailun ilmapuolustusjoukkojen alueellinen operatiivinen yhdistys Neuvostoliiton asevoimissa Suuren isänmaallisen sodan aattona ja sen aikana , joka suoritti joukkojen puolustamisen ja tärkeän hallinnolliset, poliittiset ja teolliset keskukset, jotka sijaitsevat yhden sotilasalueen ( rintama ) rajoissa .
Ilmapuolustusvyöhyke sisälsi kaikki ilmapuolustusvälineet - hävittäjäkoneet, ilmatorjuntayksiköt ja ilmavalvonta, varoitus ja viestintä ( VNOS ), jotka on osoitettu suojelemaan pisteitä, esineitä, rakenteita ja siltoja asevoimien sotilaspiirin alueella. Neuvostoliitosta.
Maailman jännityksen ja vaikean kansainvälisen tilanteen, maailmansodan jatkumisen yhteydessä Kaakkois-Aasiassa, Länsi- ja Keski-Euroopassa puolue ja Neuvostoliitto ajattelivat Neuvostoliiton alueen suojelemista ja puolustamista ilmahyökkäykseltä. mahdollisesta vihollisesta.
Joten Neuvostoliiton hallituksen päätöksen mukaisesti vahvistaa Neuvostoliiton sosialististen tasavaltojen liiton ilmapuolustustoimintaa ja Neuvostoliiton puolustusvoimien kansankomissaarin määräyksen nro 0015 "Kohteen alueen jakamisesta" mukaisesti. Neuvostoliitto vyöhykkeiksi, alueiksi ja ilmapuolustuspisteiksi", päivätty 14. helmikuuta 1941, muodostettiin ilmapuolustusvyöhykkeet ( ZPVO ).
Ilmapuolustusvyöhykkeen joukkoihin ja joukkoihin kuuluivat ilmapuolustusyksiköt ja muodostelmat , jotka suorittivat suoria tehtäviä kaupunkien ja muiden tämän vyöhykkeen alueella olevien kohteiden puolustamiseksi , lukuun ottamatta hävittäjälentokoneita ja sotilaallisen ilmatorjuntatykistöä . Ilmapuolustustarkoituksiin osoitettu hävittäjälentotoiminta oli sotilaspiirin ilmailupäällikön ja ilmavoimien komentajan alaisia .
Ilmapuolustusvyöhykkeillä oli erilainen koostumus peitettävien kohteiden tärkeyden mukaan. Ilmapuolustusvyöhykkeiden komentajat (he ovat myös puolustusvoimien komentajan avustajia) ratkaisivat tärkeiden kohteiden peittämisen ja ilmapuolustusvoimien komentamisen yleissuunnittelun kysymyksiä. Ohjauksen tehostamiseksi ilmapuolustusvyöhykkeillä , joissa oli yksiköitä, jotka peittivät esineitä laajalla alueella ja jotka eivät kuuluneet tämän vyöhykkeen kokoonpanoihin , luotiin ilmapuolustusprikaatialueita , jotka yhdistivät yksittäisten rykmenttien , divisioonien ( pataljoonat ).
22. kesäkuuta 1941 mennessä Neuvostoliiton asevoimien sotilaspiirien alueella oli 13 ilmapuolustusvyöhykettä :
Elokuussa 1941 pohjoisen, luoteisen, lännen, Kiovan ja eteläisen ilmapuolustusvyöhykkeen osastot hajotettiin, ja näiden vyöhykkeiden kokoonpanot ja osat olivat suoraan vastaavien rintamien komennon alaisia [2] .
GKO :n asetus nro 874ss "Neuvostoliiton alueen ilmapuolustuksen vahvistamisesta ja vahvistamisesta", päivätty 9. marraskuuta 1941, jäljellä olevat ilmapuolustusvyöhykkeet Neuvostoliiton Euroopan osassa lakkautettiin. Transkaukasiassa , Keski-Aasiassa , Transbaikaliassa ja Kaukoidässä ilmapuolustusvyöhykkeet säilyivät huhtikuuhun 1945 asti [3] . Lisäksi tämä asetus muodosti 12 divisioonaa ilmapuolustusaluetta :
Puna-armeijan rintamat ja ilmapuolustusalueet suuren isänmaallisen sodan aikana | |
---|---|
Eturintamat ( komentajat ) | |
Ilmapuolustusrintamat | |
Ilmapuolustusalueet |
Työläisten ja talonpoikien puna-armeija suuressa isänmaallissodassa : Ilmapuolustusalueet | |
---|---|
Ilmapuolustusalueet | |
Ilmapuolustusprikaatin alueet |
|
Divisioonan ilmapuolustusalueet |
|
Ilmapuolustusjoukkojen alueet |
|