Ibbotson, Eva

Eva Ibbotson
Englanti  Eva Ibbotson

Kuva The Telegraphista. Käsikirjoitus: Ben Cawthra.
Syntymäaika 21. tammikuuta 1925( 21.1.1925 )
Syntymäpaikka Wien , Itävallan ensimmäinen tasavalta
Kuolinpäivämäärä 20. lokakuuta 2010 (85-vuotias)( 20.10.2010 )
Kuoleman paikka Newcastle upon Tyne , Iso- Britannia
Kansalaisuus  Iso-Britannia
Ammatti kirjailija
Vuosia luovuutta 1965-2010
Genre proosaa
Teosten kieli Englanti
Palkinnot Nestle-Smarties (2001)

Eva Ibbotson ( Eng.  Eva Ibbotson ), s . Eva Maria Charlotte Michelle Wiesner ( saksalainen  Eva Maria Charlotte Michelle Wiesner ; 21. tammikuuta 1925 [1] , Wien , ensimmäinen Itävallan tasavalta - 20. lokakuuta 2010 [1] , Newcastle upon Tyne , Iso- Britannia ) on brittiläinen kirjailija, joka on kirjoittanut lapsille ja nuorille tarkoitettuja kirjoja.

Elämäkerta

Eva Ibbotson syntyi Wienissä vuonna 1925 juutalaisvanhemmille [2] . Kirjailijan isä Berthold Paul Wiesner lääkäri. Harrastaa lapsettomuushoitoa. Hänen menetelmäänsä käyttää omaa siittiöänsä raskaaksi tulemiseen, joka synnytti tällä tavalla kuusisataa lasta, pidetään nyt epäeettisenä [3] . Kirjailijan äiti Anna Wilhelmina Gmeiner kirjailija ja näytelmäkirjailija. Teki yhteistyötä Bertolt Brechtin kanssa ja kirjoitti käsikirjoituksia Georg Wilhelm Pabstin elokuviin [4] . Vanhemmat erosivat vuonna 1928, kun Ibbotson oli kolmevuotias. Kuten hän itse myöhemmin muisteli, hänen vanhempiensa avioeron jälkeen hänellä oli "ei-kansallinen, vaikea ja erittäin mielenkiintoinen, mutta myös erittäin onneton lapsuus, aina jossain junassa ja halulla saada talo" [5] . Hänen isänsä suostui luennoimaan Edinburghin yliopistossa . Hänen äitinsä, peläten natsien vainoa, lähti hänen kanssaan vuonna 1933 Ranskaan, jossa hän asui Pariisissa . Vuonna 1934 hän muutti Isoon-Britanniaan ja asettui Belsize Parkiin , minkä jälkeen hänen tyttärensä tuli asumaan hänen luokseen. Myös muut kirjailijan perheen jäsenet pakenivat Wienistä ja liittyivät heidän seuraansa Isoon-Britanniaan. Kokemus Wienistä pakenemisesta vaikutti merkittävästi Ibbotsonin elämään ja työhön [6] .

Hän osallistui Dartington Hall Schooliin, jota hän käytti myöhemmin Delberton Hallina Dragonfly Poolissa (2008). Aluksi Ibbotson aikoi tulla lääkäriksi ja suoritti kandidaatin tutkinnon Bedford Collegesta Lontoossa. Vuonna 1945, maisterintutkinnon aikana Cambridgen yliopistossa , kirjailija tapasi tulevan aviomiehensä Alan Ibbotsonin. Hän olisi ympäristönsuojelija. He menivät naimisiin vuonna 1947 ja muuttivat Newcastle upon Tyneen, jossa heillä oli kolme poikaa ja tytär [7] .

Ajatus siitä, että hänen työnsä aikana joutuisi tekemään eläinkokeita, sai hänet päättämään tutkijanuransa [7] . Ibbotson palasi yliopistoon ja valmistui vuonna 1965 opettajan tutkintotodistuksella Durhamin yliopistosta . 1960-luvulla, ennen kirjojen kirjoittamista, hän opetti hetken koulussa [8] .

Kirjoittaja eli miehensä pidempään. Hän kuoli kotonaan Newcastle upon Tynessa 20. lokakuuta 2010 saatuaan päätökseen viimeisimmän kirjansa tarkistuksen edellisenä päivänä ja aloitettuaan uuden.

Luovuus

Ibbotsonin kirjoittajan ura alkoi käsikirjoituksesta televisiodraamaan Linda Came Today for the Television Playhouse, joka esitettiin joulukuussa 1962 [9] . Hänen ensimmäinen englanninkielinen kirjansa oli The Great Ghost Rescue [10] lapsille , jonka julkaisivat vuonna 1975 Macmillan Iso-Britanniassa ja Walk Yhdysvalloissa. Kuvituksensa ovat Simon Stern ja Giulio Meistro [11] .

Lasten kirjoja

Ibbotson on kirjoittanut yli tusina lastenkirjaa, mukaan lukien Who Witch? (julkaistu venäjäksi nimellä "Miss Witch"), "Alusta nro 13 salaisuus", "Ghost Dial", "Mission Monster" (julkaistu venäjäksi nimellä "Operation Monster", "Matka joelle merelle" ”, Kazanin tähti, Claustonin linnan pedot ja Sudenkorennon allas. Ibbotson sai Nestlé-Smartiesin kirjapalkinnon vuonna 2001 romaanistaan ​​Matka merelle. lapsille Ibbotsonin kirjat Mikä noita? ja Matka joelle Sea on käännetty useille vieraille kielille [11] .

Hänen teoksensa on kirjoitettu rikkaalla mielikuvituksella ja huumorintajulla. Useimmissa niistä tapahtumat kehittyvät maagisessa maailmassa, jolla on maaginen luonne. Ibbotson on sanonut, ettei hän halunnut ajatella yliluonnollista, ja luomalla hahmoja hän halusi vähentää lukijoiden pelkoa tällaisia ​​asioita kohtaan. Jotkut kirjoista, erityisesti Journey to the River Sea, heijastavat Ibbotsonin rakkautta luontoon. Hän kirjoitti tämän kirjan edesmenneen ympäristönsuojelijansa muistoksi. Kirjoittaja piti tämän teoksen suunnitelmaa päässään monta vuotta. Edes Ibbotsonin itsensä mukaan hän ei pitänyt "pihyydestä ja vallanhimosta", ja hän varusteli teoksissaan usein negatiivisia henkilöitä näillä ominaisuuksilla.

Hänen rakkautensa kotimaahansa voidaan jäljittää romaaneissa Kazanin tähti, Kesän laulu ja Taikahuilut (julkaistu myös nimellä Vastahakoinen perillinen). Näissä kirjoissa tapahtumat etenevät pääasiassa Itävallan maaseudun taustalla. Ne osoittavat myös hänen rakkautensa luontoon.

Kirjoja nuorille

Ibbotson loi myös useita teoksia nuorille ja nuorille aikuisille. Jotkut niistä on julkaistu onnistuneesti uudelleen eri nimikkeillä. Kirjoittaja oli yllättynyt siitä, että nämä hänen kirjansa luokiteltiin aikuisten kirjallisuudeksi, koska hän kirjoitti ne teini-ikäisille. Yhteensä hän kirjoitti kolme tällaista kirjaa: Salainen kreivitär (julkaistu myös nimellä The Countess of the Lower Stairs), The Swan Society ja The Magic Flutes (julkaistu myös nimellä The Reluctant Heress).

Ibbotsonin vuoden 1992 jälkeen kirjoitetut kirjat todistavat kirjailijan hylkäävän teini-ikäisille ja nuorille aikuisille suunnattujen teostensa romanttisen taustan. Kahdessa tapahtumat sijoittuvat toisen maailmansodan aikaiseen Eurooppaan ja kuvastavat kirjailijan henkilökohtaista kokemusta. Ensimmäisestä tällaisesta romaanista, Morning Gift (1993), tuli bestseller. Hänen uusin romaani nuorille aikuisille, Song of Summer (1997), sijoittuu myös toisen maailmansodan aikaan.

Asenne plagiointiin

Kriitikot ovat havainneet yhtäläisyyksiä Ibbotsonin The Mystery of Platform #13:n (1994) "Platform #13":n ja J.K. Rowlingin Harry Potterin ja viisasten kiven (1997) "Platform 9 and 3/4" välillä, joka sijaitsee myös King's Stationilla. - Cross Lontoossa . Journalisti Amanda Craig kirjoitti samankaltaisuudesta: "Ibbotsonilla näytti olevan loistava tilaisuus väittää plagiointia, kuten J.K. Rowling haastaa parhaillaan oikeuteen amerikkalaista kirjailijaa Nancy Stoufferia] vastaan, mutta toisin kuin hän, Ibbotson sanoo halunneensa ravistella häntä [JK Rowlingin ] käsi. "Luulen, että me kaikki lainaamme toisiltamme kirjoittajina" [12] .

Sävellykset

Kirjoja lapsille Kirjoja nuorille ja nuorille Saksankieliset kirjat [11]

Palkinnot

1978 romaani Mikä noita? (1979) 2001, romaani Matka merelle (2001) 2005, romaani "Kazanin tähti" (2004). Vuoden 1998 ehdokas, Platform Mystery #13 (1994) voittaja 2001 nimikkeessä "Kirjallisuus 9-11-vuotiaille lapsille"; romaani Journey to the River Sea (2001) hopeamitali vuonna 2004 nimikkeessä "Kirjallisuus 9-11-vuotiaille lapsille"; romaani "Kazanin tähti" (2004). 2001, romaani Matka merelle (2001) Vuoden 2010 romaani "The Ogre of Oglefort" (2010) 2012, romaani "Inhottava" (2012, postuumisti) [15] [16] .

Näyttösovitukset

Kommentit

  1. ↑ Kirja julkaistiin myös nimillä: The  Haunting of Hiram (1988) ja The Haunting of Granite Falls (2004) . 
  2. ↑ Kirja julkaistiin myös nimellä The Secret Countess ( eng.  The Secret Countess ) (2007).

Muistiinpanot

  1. ↑ 12 Pauli , 22. lokakuuta 2010 .
  2. ↑ Eccleshare, 24. lokakuuta 2010 .
  3. ↑ Fricker, 8. huhtikuuta 2012 .
  4. ↑ Tucker, 26. lokakuuta 2010 .
  5. ↑ Pauli, 6. lokakuuta 2010 .
  6. ↑ Davies, 10. toukokuuta 2011 .
  7. ↑ 12 Muistokirjoitus . _
  8. ↑ Jrank .
  9. ↑ British Film Institute .
  10. ↑ Internetin spekulatiivista fiktiota .
  11. ↑ 123 WorldCart _ _ _
  12. ↑ Craig, 3. helmikuuta 2009 .
  13. ↑ Hieno, 9. lokakuuta 2001 .
  14. ↑ Pauli, 17. syyskuuta 2010 .
  15. ↑ Guardian Prize, 8. kesäkuuta 2012 .
  16. ↑ Guardian Prize, 24. lokakuuta 2012 .
  17. ↑ Internet Movie Database .

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Temaattiset sivustot
Sanakirjat ja tietosanakirjat
Sukututkimus ja nekropolis