Yod (heprealainen kirjain)

Yod , myös Yod [1] ( heprea יוד ‎ - " käsi " ) on heprean aakkosten kymmenes kirjain .

Sillä on numeerinen arvo ( gematria ) 10. Hepreaksi se tarkoittaa ääntä [ j ]. Äitinä lukeminen sisältyy joihinkin vokaalien [ i ], [ e ] nimityksiin, harvemmin [ a ]. Äänittömällä kirjaimella se voi merkitä samoja vokaalia tapauksissa, joissa vokaalikirjain edellyttää diakriittisen merkin käyttöä ilman lukevaa äitiä, ja jos se merkitsee konsonanttia [ ] , niin se kaksinkertaistuu.

Kysymystä varianttien Yod ja Kuf (verrattuna muunnelmiin Yod ja Kof, jotka olivat sefardijuutalaisten pääasiallinen levikki ) suosimista käsitellään yksityiskohtaisesti hebraisti Yitzhak Avinerin kirjassa "Yad Halashon", kustantaja "Jezreel" (1964), s. 228, jossa hän esittää seuraavat perustelut tälle kannalle: 1) lukuun ottamatta kirjaimia gimel ja shin, heprean aakkosten kirjaimet on ryhmitelty yleisen ääntely-/taivutusmuodon ("mishkal") mukaisesti: aleph- dalet-lamed-samekh, bet-het-tet-resh jne., kun taas kirjaimilla Yod ja Kuf on yhteinen muoto Nun-kirjaimen kanssa; 2) yudin ja kufin muunnelmaa käyttää Chaim Nachman Bialik , jonka käytäntöä pidetään usein normina nykyhepreassa runossa "Alef-Bet"; 3) Avineri lainaa kirjassaan hebraisti Israel Burshteinin (1949) teoksia, jotka osoittivat, että muunnelmien Yod ja Koph alkuperä perustuu olennaisesti toissijaiseen (joka on kreikkalainen käännös heprealaisesta lähteestä) Septuaginta , kun taas muunnelmien Yod ja Kuf ensisijaisuus vahvistetaan puun kielen hepreaa läheisessä tutkimuksessa .

Jiddishin kielessä tämä kirjain voi edustaa vokaalia [ i ], konsonanttia [ j ] tai edeltävän konsonantin pehmeyttä. Diftongit kirjoitetaan tämän kirjaimen mukana: tuplattu yud (ײ, tswei yudn , [ e ɪ ]); tuplattu yud patahilla ( ײַ, zwei yudn mit a pasekh , [ a ɪ ]); yhdistelmä kirjaimella vov (ױ, vov - yud , [ o ɪ ]). Jos useita kirjaimia vov ja yud menevät peräkkäin, yksiselitteistä lukemista varten sijoitetaan piste jod-kirjaimen alle (samanlainen kuin heprean hirik , mutta suoraan kirjaimen yod alle, ei edellisen: יִ alle), kun se tarkoittaa vokaali [ i ].

Muistiinpanot

1. ↑ Jodivarianttia käytetään esimerkiksi:
   • Lambdin, Thomas O. Heprean kielen oppikirja / Toim. M. Selezneva. — M.: Venäjän raamattuyhdistys. 2003. s. 26. ISBN 5-85524-213-7 (venäjä) ISBN 0-02-267250-8 (englanniksi).
   • Cook, John A.; Holmstedt, Robert D. Raamatun heprean alku: Kielioppi ja kuvitettu lukija. Baker akateeminen. 2013. C. 22-23. ISBN 978-0-8010-4886-9
   • Ellis, Robert R. Oppia lukemaan raamatullista hepreaa. — Waco, Texas USA: Baylor University Press. 2006. C. 2. ISBN 978-1-932792-56-0
   • Barrick, William D.; Busenitz, Irvin A. Raamatun heprean kielioppi. - Nashville: GBI Books.com. 2004. C. 11-12.
   • Gesenius V. Juutalainen kielioppi. - Pietari: Keisarillisen tiedeakatemian painotalo. 1874. S. 29.
   • Aikhenvald A. Yu. Moderni heprea. - M.: Nauka. Idän kirjallisuuden pääpainos. 1990. s. 36. ISBN 5-02-016409-7
   • Grande B. M. Johdatus seemiläisten kielten vertailevaan tutkimukseen. - M .: Venäjän tiedeakatemian "itäinen kirjallisuus". 1998. s. 355. ISBN 5-02-018046-7

Linkit

• י osoitteessa Scriptsource.org 

Sanakirjat ja tietosanakirjat	Juutalaiset Brockhaus ja Efron