Sveitsin hallinnolliset jaot

Sveitsin alueellinen rakenne liittotasavallana sisältää 26 kantonia (20 kantonia ja 6 puolikantonia) . Kantonit ( saksan kantonit , ranskalaiset kantonit , italialaiset kantonit , roomalaiset kantonit ) ovat Sveitsin valaliiton suurimpia valtion alueellisia yksiköitä. Aluehallinnollisen jaon alin taso on yhteisöt ( saksaksi: Gemeinde ), joita tammikuussa 2012 oli 2495 (vuonna 2011 - 2495 yhteisöä) [1] . Alla on luettelo kantoneista (monilla Sveitsin kaupungeilla on erilaisia ​​nimiä maan eri kielillä).      

Sveitsin pääkaupunki on de jure poissa, de facto - Bernin kaupunki liittovaltion edustajakokouksen kotipaikkana .

Sveitsin kantonit

Jokaisella kantonilla on oma perustuslakinsa ja lakinsa, lainsäädäntöelin on kantonin neuvosto ( Kantonsrat ) tai suurneuvosto, toimeenpaneva elin on hallitseva neuvosto ( Regierungsrat ) tai osavaltioneuvosto, joka koostuu kuvernööristä ( Landammann ) tai puheenjohtajasta. osavaltioneuvoston ja hallituksen neuvonantajat ( Regierungsrat ) tai osavaltioneuvoston jäsenet. Kantoni on täysin itsenäinen sisäisten ongelmien ratkaisemisessa. Keskushallinto vastaa kansainvälisistä asioista, liittovaltion budjetista ja raha - asioista . Sveitsi on kuitenkin yksi valtio. Maan motto: "Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta!" ( latinaksi  Unus pro omnibus, omnes pro uno ).

Viimeisin muodostumisajankohdan suhteen on Juran kantoni (erotettiin Bernin kantonista vuonna 1979 kansanäänestyksen jälkeen ) .

Sveitsin piirit

Toisin kuin Sveitsin liittovaltiot, jokaisella kantonilla on oma sisäinen organisaationsa. Siksi kantonin ja kunnan tai kunnan välisille välitasoille on monia rakenteita ja nimiä . Termiä piiri (Bezirk) käytetään usein, joissakin kantoneissa - Amt (Amt) - hallinta.

Sveitsin yhteisöt

Yhteisö , commune ( ranskaksi  commune , saksaksi  Gemeinde , italiaksi  comune ) on Sveitsin hallinnollinen yksikkö, joka on erottamaton osa kantonia. Vuodesta 2011 lähtien Sveitsissä on 2 551 yhteisöä. [2]

Jokainen Sveitsin kansalainen on ensin yhteisönsä, sitten kantoninsa kansalainen ja vasta sitten Sveitsin valaliiton kansalainen. Sveitsin verotusjärjestelmä on rakennettu sen mukaisesti - jokainen kansalainen maksaa 3 eri tuloveroa: yhden konfederaation budjettiin, toisen kantonin budjettiin ja kolmannen kunnalleen; Vastaavasti kahden naapuritaloissa asuvan ja saman tulotason omaavan kansalaisen verot voivat vaihdella merkittävästi eri yhteisöissä asumisen vuoksi.

Muistiinpanot

1. ↑ Der Bund kurz erklärt  (saksa)  (linkki, jota ei voi käyttää) . Haettu 1. huhtikuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 17. huhtikuuta 2011.
2. ↑ Repertoire officiel des communes de Suisse - Mutations 2010 (PDF). fi:Federal Statistical Office (Sveitsi) (joulukuu 2010). Haettu 13. huhtikuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 14. helmikuuta 2012. (määrätön)