Romaanin kieli

romaanin kieli
oma nimi Rumantsch
Maat Sveitsi
Alueet Graubünden
virallinen asema  Sveitsi
Kaiuttimien kokonaismäärä 50 000–70 000
Tila on olemassa uhka sukupuuttoon [1]
Luokitus
Kategoria Euraasian kielet

indoeurooppalainen perhe

roomalainen ryhmä roomalainen alaryhmä
Kirjoittaminen latinan kieli
Kielikoodit
GOST 7.75-97 ret 560
ISO 639-1 rm
ISO 639-2 roh
ISO 639-3 roh
WALS rmc
Maailman kielten atlas vaarassa 406
Etnologi roh
Linguasfääri 51-AAA-k
ELCat 3262
IETF rm
Glottolog roma1326
Wikipedia tällä kielellä

Rooman kieli (myös romaani [2] [3] , sveitsin romaania, Graubünden, Graubünder, Curval; omanimi: roomalainen , rumonsh  - rumaunas , romansch , roumonsch  - Engadine-muodot; rumantsch , rumauntsch , romontsch  - Selva muodot; Rumanch  Grizhun rumantsch grischun  - kirjoitetun normin nimi) - romaanisten kielten roomalaisen alaryhmän kieli ; yksi Sveitsin kansallisista kielistä , mutta toisin kuin muut kolme kansallista kieltä ( italia , saksa ja ranska ), jotka ovat liittovaltion virallisia kieliä , romaania on virallinen viestintä vain äidinkielenään puhuvien kanssa [4] .

Sen omistaa noin 39 tuhatta ihmistä. Romanshia puhuu tällä hetkellä romaania Sveitsin Graubündenin kantonissa .

Tutkijoiden mukaan roomalaisella kielellä on 5 murretta .

Sveitsissä julkaistaan ​​romaaninkielinen päivälehti " La Quotidiana

Linguogeography

Murteet

Rooman kielessä on surselvi-, sutselvi-, surmira-, ylä-engadiini-, ala-engadiini- ja munsterin murteita.

Niiden luokittelusta on kaksi pääversiota [5] :

    • länsimainen (surselvilainen);
    • Keski- (Sutselva ja Surmiran);
    • Itäinen (Ylä-Engadine, Ala-Engadine ja Munster).
    • Selva (Surselva, Sutselva ja Surmiran);
    • Engadine (Ylä-Engadine, Ala-Engadine ja Munster).

Historia

Roomalaiset valloittivat Rezian vuonna 15 eaa. e., jonka jälkeen tämän alueen romanisointiprosessi alkoi [6] .

5. vuosisadalla roomalaiset legioonat lähtevät Raetiasta, minkä jälkeen baijerilaiset ja allemanit tunkeutuvat sinne [7] .

Kirjoittaminen ja oikeinkirjoitus

Romans kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla ; oikeinkirjoitus voi vaihdella murteesta riippuen.

iso kirjain
A B C D E F G H minä J L M N O P K R S T U V X Z
Pieni kirjain
a b c d e f g h i j l m n o s q r s t u v x z
Nimi
a olla tse de e ef ghe ha i jota / keuhko el em fi o pe ku er es te u ve iks tset

Roomankielisen ortografian ominaisuus on digraafi tg , jonka tarkka ääni riippuu murteesta: tge "miten", rintg , stgella . Se tarkoittaa äänetöntä palataalista tai alveo-palataalista affrikaattia [ tɕ ], [ tç ], [ cç ] tai [ c ]. Oikeinkirjoitus tg jaetaan monimutkaisten sääntöjen mukaan edelleen oikeinkirjoitusmuodolla ch , jota käytetään yleensä ennen muita kuin etuvokaalia : chantun , chasa , chombra .

Konsonantit

Rooman kielen konsonanttiäänet IPA :n oikeinkirjoituksessa ja transkriptiossa
Oikeinkirjoitus JOS Huomautuksia
⟨b⟩ [b]
⟨c⟩ [k] Ennen ⟨a⟩, ⟨o⟩, ⟨u⟩ ja konsonantteja
[ts] Ennen ⟨e⟩ ja ⟨i⟩
⟨ch⟩ [tɕ] Ylä- ja ala-Engadinin murteissa
[k] Selvan murteilla
⟨d⟩ [d]
⟨f⟩ [f]
⟨g⟩ [ɡ] Ennen ⟨a⟩, ⟨o⟩, ⟨u⟩ ja soinnillisia konsonantteja
[dʑ] Ennen ⟨e⟩, ⟨ö⟩, ⟨i⟩ ja ⟨ü⟩; kirjainta ⟨i⟩ ei lausuta, jos sen jälkeen on toinen vokaali; esiintyy sanan lopussa korkean ja matalan engadiinin murteissa (yleensä järkyttynyt )
⟨gh⟩ [ɡ] Juuri ennen ⟨e⟩ ja ⟨i⟩
⟨gl⟩ [ɡl] Ennen ⟨a⟩, ⟨e⟩, ⟨o⟩, ⟨u⟩ ja ⟨ö⟩
[ʎ] Ennen ⟨i⟩, ⟨ü⟩ ja sanan viimeistä kirjainta; kirjainta ⟨i⟩ ei lausuta, jos sen jälkeen on toinen vokaali
⟨gn⟩ [ɲ]
⟨h⟩ Ääni nolla Useimmissa tapauksissa
[h] Esiintyy joissakin välihuomoissa ja lainauksissa
[ç] Old High Engadine -murteella
⟨j⟩ [j]
⟨k⟩ [k] Esiintyy vain lainasanoissa, paitsi ylä- ja ala-Engadinin murteissa, joissa tämä kirjain esiintyy ennen ⟨i⟩ ja ⟨e⟩
⟨l⟩ [l]
⟨m⟩ [m]
⟨n⟩ [n]
⟨ng⟩ [ŋ] Vain surmiran murreella
⟨p⟩ [p]
⟨qu⟩ [ku̯]
⟨r⟩ [r] tai [ʁ] Voi olla joko alveolaarinen tai uvulaarinen puhujan ja murteen mukaan
⟨s⟩ [s] Yleensä sanan alussa ja konsonanttien jälkeen; aina ⟨ss⟩-kirjaimessa ja sanan lopussa
[z] Yleensä vokaalien välissä; joskus ⟨l⟩, ⟨n⟩ tai ⟨r⟩ jälkeen ja sanan alussa
[ʃ] Ennen äänettömiä konsonantteja ; sanan alussa ennen ⟨m⟩, ⟨n⟩ tai ⟨r⟩
[ʒ] Ennen äänikonsonantteja
⟨sch⟩ [ʃ] Kaikissa paikoissa, joissa [ʒ] ei lausuta
[ʒ] Kaikissa paikoissa paitsi sanan lopussa, jossa [ʃ] ei lausuta
⟨s-ch⟩ [ʃtɕ] Esiintyy vain korkealla ja matalalla engadiinilla ja vastaa sanaa ⟨stg⟩ muissa murteissa
⟨t⟩ [t]
⟨tg⟩ [tɕ] Vastaa sanaa ⟨ch⟩ korkean ja matalan engadiinin murteissa
⟨tsch⟩ [tʃ]
⟨v⟩ [v]
⟨w⟩ [v] Vain lainoissa
⟨x⟩ [ks] Esiintyy pääasiassa erisnimissä
⟨y⟩ Riippuu sen kielen ääntämisestä, josta sana tulee Vain lainoissa
⟨z⟩ [ts]

Vokaalit

Rooman kielen eri murteiden vokaalijoukot eroavat toisistaan ​​huomattavasti (enimmäkseen diftongijoukossa ).

Rooman kielen vokaalit IPA:n oikeinkirjoituksessa ja transkriptiossa
Ofografia JOS Huomautuksia
⟨a⟩ [a] Tavuissa korostettuina _ _
[ɐ] tai [ə] Korostamattomissa tavuissa
⟨ai⟩ [ai̯]
⟨au⟩ [au̯] Useimmissa murteissa
[ɛ] Ylä-Engadinin murteella
⟨e⟩ [ɛ] Tavuissa korostettuina
[e] Tavuissa korostettuina
[ə] tai [ɐ] Korostamattomissa tavuissa
⟨e⟩ [e]
⟨e⟩ [ɛ]
⟨к⟩ [e]
⟨ei⟩ [ɛi̯], [ai̯] tai [ɔi̯] Tarkka ääntäminen riippuu murteesta
⟨eu⟩ [ɛu̯]
⟨i⟩ [i]
⟨и⟩ [i] Näin ollen on merkitty, että 2 vokaalia luetaan erikseen, ei diftongina
⟨ia⟩ [i̯a]
⟨ie⟩ [ie̯]
⟨iu⟩ [iu̯]
⟨iau⟩ [i̯au̯]
⟨ieu⟩ [i̯ɛu̯] kirjoitettu myös nimellä ⟨jeu⟩
⟨o⟩ [ɔ]
⟨ou⟩ [ɔ] Ylä-Engadinin murteella
[o] Ala-Engadinin murteella
Surmiran murteella
⟨ö⟩ [ø] Ylä- ja ala-Engadinin murteissa
⟨u⟩ [u] Riippuen sanasta ja murteesta
[o], [ʊ] Riippuen sanasta ja murteesta
⟨ua⟩ [u̯a]
⟨ue⟩ [u̯ɛ]
⟨ui⟩ [u̯i]
⟨uo⟩ [uɔ̯]
⟨uai⟩ [u̯ai̯]
⟨uei⟩ [u̯ɛi̯]
⟨uau⟩ [u̯au̯]
⟨ü⟩ [y] Ylä- ja ala-Engadinin murteissa
⟨üe⟩ [yɛ̯] Ylä- ja ala-Engadinin murteissa

Esimerkkiteksti

Aisopoksen satu "Varis ja kettu" La Fontainen versiossa , käännetty rumanch grijun -kieleksi , sekä kuusi roomalaista murretta: Surselvian, Sutselvian, Surmiran, Upper Engadine, Ala Engadine ja Munster [8] :


rumanch grijun audio
(  info ) 		Surselvian
audio  ( info ) 		Sutselva Surmiran
La vulp era puspe ina giada fomentada.
Qua ha ella vis sin in pign in corv che tegneva in toc chaschiel en ses pichel.
Quai ma gustass, ha ella pensà, ed ha clamà al corv: "Tge bel che ti es! Sche tes chant è uschè bel sco tia parita, lur es ti il'pli bel utschè da tuts." 		L'uolp era puspei inagada fomentada.
Cheu ha ella viu sin in pegn in tgaper che teneva in toc caschiel en siu bec.
Quei gustass a mi, ha ella tertgau, ed ha clamau al tgaper: "Tgei bi che ti eis! Sche tiu cant ei aschi bials sco tia cumparsa, lu eis ti il'pli bi utschi da tuts.” 		La gualp eara puspe egn'eada fumantada.
Qua â ella vieu sen egn pegn egn corv ca taneva egn toc caschiel ainten sieus pecel.
Quegl gustass a mei, â ella tartgieu, ed ha clamo agli corv: "Tge beal ca tei es! Scha tieus tgànt e aschi beal sco tia pareta, alura es tei igl ple beal utschi da tuts.” 		La golp aikakausi puspe eneda famantada.
Co ò ella via sen en pegn en corv tgi tigniva en toc caschiel an sies pecal. Chegl am gustess, ò ella panso, ed ò clamo agl corv: “Tge bel tgi te ist! Schi ties cant è schi bel scu tia parentcha, alloura ist te igl pi bel utschel da tots.”


Upper Engadine -
ääni  ( info ) 		Alempi Engadinen
ääni  ( info ) 		Münster Käännös
La vuolp d'eira darcho una vouta famanteda.
Co ho'la vis sün ün pin ün corv chi tgnaiva ün töch chaschöl in sieu pical. Que am gustess, ho'la penso, ed ho clamo al corv: "Che bel cha tü est! Scha tieu chaunt es uschè bel scu tia nähtavscha, alura est tü il pü bel utschè da tuots.” 		La vuolp d'eira darcheu una jada fomantada.
Qua ha'la vis sün ün pin ün corv chi tgnaiva ün toc chaschöl in seis pical. Quai am gustess, ha'la pensà, ed ha clomà al corv: Che bel cha tü est! Scha teis chant es uschè bel sco tia nähtavscha, lura est tü il plü bel utschè da tuots.” 		La uolp d'era darchiau una jada fomantada.
Qua ha'la vis sün ün pin ün corv chi tegnea ün toc chaschöl in ses pical. Quai ma gustess, ha'la s'impissà, ed ha clomà al corv: "Cha bel cha tü esch! Scha tes chaunt es ischè bel sco tia nähtavscha, lura esch tü il pü bel utschè da tots.” 		"Kettu on taas nälkäinen.
Hän näki männyssä variksen, joka piti juustopalaa nokassaan. Kettu ajatteli: "Tämä on minun makuuni" ja huusi variselle: "Kuinka hyvä olet! Jos laulat niin kauniisti kuin näytät, olet kaunein lintu."

Muistiinpanot

  1. ↑ Unescon punainen kielten kirja
  2. ↑ Romanshi - Neuvostoliiton historiallinen tietosanakirja - Encyclopedias & Dictionaries . enc-dic.com. Haettu 1. maaliskuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 4. maaliskuuta 2016.
  3. ↑ Romanshi - Suuri Neuvostoliiton tietosanakirja . allencyclopedia.ru. Haettu 1. maaliskuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 19. maaliskuuta 2016.
  4. ↑ Sveitsin perustuslaki arkistoitu 11. maaliskuuta 2007. , 4 artikla, "Kansalliset kielet": Kansalliset kielet ovat saksa, ranska, italia ja roomalainen. 70 artikla, "Kielet": (1) Liiton viralliset kielet ovat saksa, ranska ja italia. Rooman kieli on virallinen kieli kommunikaatiossa romaanin kielen äidinkielenään puhuvien kanssa. (2) Kantonit määrittelevät itse omat viralliset kielensä...
  5. ↑ Borodina M. A., Sukhachev N. L. Romaaniset kielet // Kielellinen tietosanakirja / Päätoimittaja V. N. Yartseva . - M .: Neuvostoliiton tietosanakirja , 1990. - 685 s. — ISBN 5-85270-031-2 .
  6. ↑ Haiman J., Beninca P. The Rhaeto-Romance Languages . - Lontoo - New York: Routledge, 1992. - P.  7 -8. - ISBN 0-415-04194-5 .
  7. ↑ Sukhachev N. L., Gorenko G. M. Romaanin kieli // Maailman kielet. Romaaniset kielet . - M .: Academia , 2001. - S.  339 . — ISBN 5-87444-016-X .
  8. ↑ Gross, Manfred (2004), Rumantsch - Facts & Figures Arkistoitu 18. huhtikuuta 2012. (PDF). Haettu 28.2.2012.

Kirjallisuus

Linkit

 Sveitsin kielialueet
  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat
Bibliografisissa luetteloissa