Lucien Kele | |
---|---|
fr. Lucien Quelet | |
Syntymäaika | 14. heinäkuuta 1832 |
Syntymäpaikka | Montecheru , Doubs-osasto |
Kuolinpäivämäärä | 25. elokuuta 1899 (67-vuotias) |
Kuoleman paikka | Hérimoncourt , Doubsin laitos |
Maa | Ranska |
Tieteellinen ala | mykologia |
Alma mater |
|
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Villieläinten systematikko | |
---|---|
Useiden kasvitieteellisten taksonien nimien kirjoittaja . Kasvitieteellisessä ( binääri ) nimikkeistössä näitä nimiä täydennetään lyhenteellä " Quél . » . Henkilökohtainen sivu IPNI - verkkosivustolla |
Lucien Quelet ( fr. Lucien Quelet ; 14. heinäkuuta 1832, Montecheru - 25. elokuuta 1899, Hérymoncourt) on maailmankuulu ranskalainen mykologi ja luonnontieteilijä, joidenkin sienten löytäjä , Ranskan mykologisen seuran perustaja .
Mykologian tieteen alkuvaiheessa perustan loivat sellaiset tiedemiehet kuin Persoon , Bulliard , Schaeffer , Fries . Lucien Keletin kova työ teki hänestä kuitenkin hallitsevan hahmon ranskalaisessa mykologian koulukunnassa.
Hänen teoksensa " Ranskan ja naapurimaiden mykologinen kasvisto" on tullut klassista korkeampia sieniä käsittelevää kirjallisuutta . Tämä teos oli Lucien Keletin pääteos, ja sen valmistuivat hänen seuraajansa Frédéric Bataille (1850-1946) ja François Margaine (1900-1970). Kirja esitteli lähes 400 uutta sienilajia ja loi uuden luokituksen, joka oli ristiriidassa Friesin luokituksen kanssa, mutta siitä huolimatta se muodosti perustan 1800-luvun mykologian taksonomialle .
Lucien Kelet oli myös lahjakas taiteilija, jonka vesiväreistä monet annettiin Pariisin kansalliselle luonnontieteelliselle museolle .
Hän oli myös yksi Ranskan Mycological Societyn perustajista. Vuonna 1884 hänestä tuli ensimmäinen ja kunniapresidentti.
Lucien Quelet syntyi talonpoikaperheeseen Montecherossa 14. heinäkuuta 1832 . Orpo nuoruudesta asti, tätinsä kasvattama. Jo lapsena hän alkoi osoittaa taipumusta maalaukseen, latinaan ja erityisesti luonnontieteisiin . Hän piti erityisen paljon geologiasta ja arkeologiasta , ja hän piti myös kovasti perhosten ja kasvien keräämisestä. Setänsä ja protestanttisten pastorien vaikutuksen alaisena hän alkoi opiskella kasvitiedettä varhain, ja hänellä oli erityinen intohimo sieniin.
Opiskeltuaan Montbéliard Collegessa (kirjainkandidaatti) hän hylkää protestanttisen seminaarin ja alkaa opiskella lääketiedettä Strasbourgissa , jossa hän suoritti tohtorin tutkinnon. Hänen esseensä aiheena oli maksakupa.
24-vuotiaana hän sai lääketieteen tohtorin statuksen, perusti oman talon Hérimoncourtiin (lähelle Montbéliardia ), jossa hän meni naimisiin ja asui kuolemaansa asti 67-vuotiaana, 25. elokuuta 1899.
Kahdenkymmenen vuoden ajan hän repii lääketieteen ja luonnontieteiden välillä. Tutkinut koppisiemenisiä , sitten kryptogamia. Vuonna 1869 julkaistun teoksen " Montbéliardin sammal- , sfagnumi- ja maksamato " -julkaisun jälkeen hän hylkäsi kokonaan lääketieteen ja omisti elämänsä sienten tutkimiselle .
Hänen hämmästyttävän muistinsa huolellinen tarkkailu yhdistettynä hänen menetelmälliseen ja kriittiseen ajatteluunsa antoi hänelle mahdollisuuden kuvailla uudentyyppisiä sieniä, mutta myös myötävaikutti uuden taksonomian luomiseen. Hän kommunikoi aikansa kuuluisten mykologien kanssa: Boudier , Bresadola , Cook , Patoulier , Fries .
Jo aikuisiässä hän hylkäsi Fries-luokituksen ja loi oman, jonka hän julkaisi vuonna 1885 .
Vuonna 1888 hän julkaisi uuden teoksen, Mycological Flora of France and Neighboring Countries , jota mykologit kutsuivat mestariteokseksi. Tämä työ muutti ajatuksen korkeammista sienistä ja siitä tuli mykologian maailman referenssi.
Elämänsä loppua kohti Lucien Quehle muuttui eklektisemmäksi. Hän palasi kiinnostuksensa ornitologiaan , malakologiaan ja erityisesti kovakuoriaisiin .
Un des deux ouvrages fondamentaux dans lesquels il expose son system de luokitus.
Calyptella, Gyroporus, Leptoporus, Omphalina, Phellinus, Rhodophyllus, Sarcodon, Stropharia, Phylloporus, Xerocomus.
Agaricus bitorquis (Quélet) Saccardo; Amanita coccola var. barlae , A. eliae , Auricularia auricula var. lactea , Bondarzewia montana (Quélet) Laulaja, Calocera expallens , Cantharellus friesii , Clavariadelphus truncatus (Quélet) Donk, Collybia dryophila var. aurata , Coprinus friesii , C. gonophyllus , C. tuberosus , C. velatus , Cordyceps larvicola , C. odyneri , Cortinarius bibulus , C. crocolitus , C. lebretonii , C. sulfurinus , C. lebretonii , C. sulfurinus , C. sabretonii , C. sulfurinus , Cyphella Eniomallabellen , Cyphella alboomallanit , Hydnotria jurana , Hydnum repandum var. albumi , Hygrocybe nigrescens , Hygrophorus bresadolae , H. hyacinthus , Inocybe asterospora , I. calospora , I. corydalina , I. grammata , I. praetervisa , I. tenebrosa , I. umbratica , L. umbratica , Lactari , us.os vinuls . Lentinus gallicus , Lepiota castanea , L. forquignoni , Marasmius bulliardii , M. oreades var. longipes , M. torquescens , Mycena crocata var. vogesiana , M. cyanorrhiza , M. renatii , M. seynesii , Paxillus panuoides var. ionipus , Peziza ampelina , P. boltoni , P. buxea , P. crassipes , P. infuscata , P. irina , P. palustris , P. uxea , Pseudobaeospora pillodii , Ramaria versatilis , Russula R. amethystina , atroenarubens R. badia , R. barlae , R. fusca , R. incarnata , R. insignis , R. lateritia , R. lilacea , R. melliolens , R. mollis , R. raoultii , R. serotina , R. smaragdina , R. violacea , R. violeipes , R. violeipes fo. citrina , Stephensia bombycina var. crocea , Stereum insignitum , Terfezia castanea , Tricholoma orirubens , Tuber bellonae , T. fulgens , T. mougeotii , T. mutabile , Xerocomus rubellus .
|