Dereza vuohi

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 5. heinäkuuta 2019 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 16 muokkausta .
Dereza vuohi

Kirjan "Goat Dereza" kansi.
Riisi. K. Petrova-Vodkina
Genre kansantarina eläimistä
Alkuperäinen kieli Venäjän , Ukrainan , Valko-Venäjän
Wikilähde logo Teoksen teksti Wikilähteessä
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

"Koza-dereza" ( Koza luplena, Koza-borza , Kauhea vuohi [1] ; ukrainalainen Koza-dereza ; Belor. Kaza-Manyuka [2] ) - venäläisten , ukrainalaisten ja valkovenäläisten kansantarinoiden juoni .

Historia

Tarina kuuluu niin kutsuttuihin eläintarinoihin . Tarinan toinen osa on samanlainen kuin satu "Zayushkina kota"; ero on ketun korvaaminen vuohihahmolla. Venäläiset variantit - 30, ukrainalaiset - 27, valkovenäläiset - 9 [3] . Juoni on myös erittäin suosittu bulgarialais- ja tšekkiläisissä perinteissä [4] . Tarinat vuohista ovat yleisiä kaikkialla Euroopassa. Italian, portugalin ja ranskan versioissa vuohi tappaa joskus omistajan [5] .

Satuhakemistossa se on listattu numerolla 212 "Luplen vuohi": isä lähettää vuorotellen poikansa (tyttärensä) laiduntamaan vuohia; vuohi sanoo jatkuvasti, ettei se ole tyytyväinen; isä suuttuu ja ajaa poikansa ulos talosta, mutta kun hän itse on vakuuttunut, että vuohi pettää, hän yrittää teurastaa sen; puettu vuohi juoksee metsään, ottaa talon jäniseltä; erilaiset eläimet auttavat häntä, mutta ne eivät voi ajaa vuohia ulos; kukko ajaa ulos vuohen (mehiläinen, syöpä) [6] .

Tarinasta on versioita käsiteltynä A. Tolstoi [7] , A. Nechaev , O. Kapitsa [8] , E. Blaginina.

Nikolai Lysenko vuonna 1888 [9] kirjoitti kansansatuun perustuvan lastenoopperan " Koza-Dereza " Dnepri-Tšaikan libretoon. Hänestä tuli eräänlainen lahja Nikolai Lysenkolta lapsilleen.

Vuonna 1985 neuvostosarjakuva " Dereza " kuvattiin sadun perusteella. Vuonna 1995 animaatiosarja Goat Dereza kuvattiin Ukrainassa .

Etymologia ja merkitys

Boxthorn. M. Prishvin uskoi, että ilmaus "vuohi-dereza" kuulosti alun perin "vuohi - repiä silmäsi" (vrt. "repiä silmäsi"), tarkoittaen "katso huolellisesti" [10] . A. Afanasiev-Chuzhbinskyn mukaan ukrainalainen sana dereza tarkoittaa "roskaa, oikukas" [11] . Vasmerin mukaan "dereza" on se, joka kylvää eripuraa [12] .

Luplain. "Vuohi on rypistynyt, puolet kyljestä on ryöstetty . " "Luplen" - jota lyötiin (hakattiin, hakattiin) [13] . Sana "kuori" tulee silmukasta tai lupista - "iho, iho" [14] .

"Rukhlena" - joka tuhoaa. "Tuhoa" tarkoittaa tuhoamista, tuhoamista [15] .

Borza. Sana "borzoi" vanhassa venäjän kielessä tarkoitti - "nopea" [16] .

Manyuk. Käännetty valkovenäläisestä - valehtelija, pettäjä [17] .

Juoni

Olipa kerran vuohi-dereza. Hän halusi mennä poimimaan ruohoa, joten hän otti sen ja ajoi kanun ulos talosta. Susi tuli hänen avukseen, mutta hän ei vain voinut selviytyä vuohen kanssa. Sitten karhu päätti auttaa pupua, eikä hänen vuohikaan pelännyt. Kukko kulki ohi (mehiläinen, syöpä) ja auttoi pupua ajamaan ulos dereza-vuohen. Ja he alkoivat elää yhdessä ja elää.

Juonen itäslaavilaisten versioiden tunnusomainen piirre ovat tyylikaavat, joilla vuohi luonnehtii itseään: "Olen vuohi, joka on murentunut, puolet kyljestä on kuorittu ...", "Lenin kävelysillan yli, tarttuin vaahteranlehti".

Afanasjevin alaviitteessä vuohen sanoille, joka vastaa pupulle kysymykseen "Kuka siellä on?", Voronežin läänissä tämä vastaus kuulostaa: "Olen innokas vuohi, revitty kylkiin; Minä leikkaan sinut sarvillani, tallaan sinut jaloillani!" , ja Pikku-Venäjällä: "Olen dereza-vuohi, olut-bok on pussittu, ostettu poliisille. Tylsä jaloillani, haihdun sinut sarvillani, tartun sinuun tassuillani, lakaisin sinut häntälläni - brrr! [3] .

Muistiinpanot

  1. ↑ Tulupov N.V. Kauhea vuohi - M. : Valtio. Julkaistu, 1920 - 32 s.
  2. ↑ Starzhinskaya N.S., Dubinina D.N. Toisen kielen opettaminen lapsille läheisesti sukua olevan kaksikielisyyden olosuhteissa. Arkistokopio 1. helmikuuta 2022 Wayback Machinessa // Toinen kansainvälinen konferenssi "Monikielisyys ja kulttuurienvälinen viestintä: 21. vuosisadan haasteita" - s. 245
  3. ↑ 1 2 Barag L.G. , Novikov N.V. _ - (Lit. monumentteja). - T. 1. - 1984. - S. 375-507.
  4. ↑ Amroyan I. F. Toisto kansanperinteen tekstin rakenteessa: perustuu venäläisiin, bulgarialais- ja tšekkiläisiin satu- ja viehätysteksteihin - M .: State. Venäjän kansanperinteen tasavaltalainen keskus, 2005
  5. ↑ Kostyukhin E. A. Kun eläimet puhuivat: Kolmesataa seitsemänkymmentäviisi myyttiä, satua, tarua, anekdoottia, legendaa ja legendaa eläimistä - M: Eastern Literature, 2004 - S. 499-500
  6. ↑ Tontti nro 212 Arkistokopio päivätty 30. kesäkuuta 2019 Wayback Machinella // Venäjän kansanperinne XXXIII Materiaalit ja tutkimus Arkistokopio päivätty 7. toukokuuta 2018 Wayback Machinella - Pietari: Nauka, 2008 - s. 10
  7. ↑ Tolstoin venäläisten satujen 1. osa, 1940; uusintapainos - "Venäjän kansantarinoita. Ed. ja A. Tolstoin käsittelyssä, 1941, osa 1
  8. ↑ Vuohi dereza: [rus. nar. satu käsittelyssä O. Kapitsa (lyhennetty): sanalle doshk. ikä / taiteilija A. Savtšenko]. - M.: Astrel; Kyzyl; AST, 2005
  9. ↑ Perinteitä ja innovaatioita nykyaikaisessa kulttuuri- ja koulutustilassa: VIII kansainvälisen tieteellisen ja käytännön konferenssin materiaalit (Moskova, 19. huhtikuuta 2017)
  10. ↑ Prishvin M. Auringon ruokakomero. Parhaat tarinat villieläimistä sekä kysymyksiä ja vastauksia miksi – M. AST. 2016 - 190 s. — ISBN 978-5-17-093436-2
  11. ↑ Pikkuvenäläisen murteen sanakirja, koonnut A. Afanasjev-Tšužbinski. - Pietari: Toinen osasto. Imp. Acad. Tieteet, 1855 - Muistikirja 1: [A - vävy]
  12. ↑ Dereza  // Venäjän kielen etymologinen sanakirja  = Russisches etymologisches Wörterbuch  : 4 osassa  / toim. M. Vasmer  ; per. hänen kanssaan. ja ylimääräistä Vastaava jäsen Neuvostoliiton tiedeakatemia O. N. Trubatšov , toim. ja esipuheen kanssa. prof. B. A. Larina . - Toim. 2nd, sr. - M .  : Progress , 1986. - T. I: A-D. - S. 502.
  13. ↑ Shansky N. M. et al. Luptsev // Venäjän kielen lyhyt etymologinen sanakirja. Opas opettajalle / Toim. Vastaava jäsen Neuvostoliiton tiedeakatemia S. G. Barkhudarova. - M .: Koulutus, 1971. - S. 249 .
  14. ↑ Shansky N. M. et al. Beat // Lyhyt etymologinen venäjän kielen sanakirja. Opas opettajalle / Toim. Vastaava jäsen Neuvostoliiton tiedeakatemia S. G. Barkhudarova. - M .: Koulutus, 1971. - S. 249 .
  15. ↑ * Rush  // Venäjän kielen etymologinen sanakirja  = Russisches etymologisches Wörterbuch  : 4 osassa  / toim. M. Vasmer  ; per. hänen kanssaan. ja ylimääräistä Vastaava jäsen Neuvostoliiton tiedeakatemia O. N. Trubacheva . - Toim. 2nd, sr. - M .  : Progress , 1987. - T. III: Muse - Syat. - S. 525.
  16. ↑ Shansky N. M. ja muut Borzaya // Lyhyt etymologinen venäjän kielen sanakirja. Opas opettajalle / Toim. Vastaava jäsen Neuvostoliiton tiedeakatemia S. G. Barkhudarova. - M .: Koulutus, 1971. - S. 53 .
  17. ↑ Manyuka arkistoitu 29. tammikuuta 2022 Wayback Machinessa // Valko-Venäjän sanakirja

Kirjallisuus

Linkit