Montreux'n yleissopimus salmien asemasta

Vakaa versio kirjattiin ulos 29.8.2022 . Malleissa tai malleissa on vahvistamattomia muutoksia .
Montreux'n yleissopimus salmien asemasta
allekirjoituspäivämäärä 1936

Montreux'n yleissopimus vuodelta 1936 [ 1]  on sopimus, jolla palautettiin Turkin suvereniteetti Bosporinsalmeen ja Dardanellien Mustastamerestä Välimerelle ja joka hyväksyttiin Mustanmeren salmien hallintoa käsittelevässä konferenssissa 22.6. - 21.7.1936 . Montreux'ssa ( Sveitsi ) . Samaan aikaan Turkki sitoutui noudattamaan kansainvälisen merioikeuden periaatteita [2] .

Historia

Mustanmeren salmien hallintoa koskeva konferenssi pidettiin 22. kesäkuuta - 21. heinäkuuta 1936 Montreux'ssa ( Sveitsi ) , ja siihen osallistuivat Neuvostoliitto , Turkki , Iso - Britannia , Ranska , Bulgaria , Romania , Kreikka , Jugoslavia , Australia ja Japani [3] . Konferenssi kutsuttiin koolle Turkin ehdotuksesta Lausannen konferenssissa vuosina 1922-1923 hyväksytyn Mustanmeren salmien hallintoa koskevan yleissopimuksen tarkistamiseksi . Italia kieltäytyi osallistumasta konferenssiin, koska osallistujamaat tukivat Italiaa vastaan ​​asetettuja kansainvälisiä pakotteita Etiopian tilanteen yhteydessä [2] . Montreux'n konferenssissa Iso-Britannia ehdotti Mustanmeren ja muiden kuin Mustanmeren valtioiden oikeuksien tasoittamista sota-alustensa kulkemiseen salmien läpi. Lopulta konferenssi ei keskeytynyt ja johti sovittujen päätösten kehittämiseen. Osallistujamaat allekirjoittivat 20. heinäkuuta uuden salmien hallintoa koskevan sopimuksen, jonka perusteella Turkki sai oikeuden salmivyöhykkeen uudelleen militarisointiin.

Yleissopimuksen tärkeimmät määräykset

Montreux'n sopimus takaa kaikkien maiden kauppa- aluksille vapauden kulkea salmien läpi sekä rauhan- että sodan aikana. Yleissopimuksessa määrätään kuitenkin erilaisesta järjestelystä Mustanmeren ja muiden kuin Mustanmeren valtioiden laivastoille sota-alusten kulkua varten . Mustanmeren valtiot voivat kuljettaa minkä tahansa luokan sota-aluksiaan salmien läpi rauhan aikana, mikäli Turkin viranomaisille on ilmoitettu etukäteen. Muiden kuin Mustanmeren sotalaivojen luokkaa (vain pienet pinta-alukset kulkevat) ja vetoisuusrajoituksia on otettu käyttöön. Muiden kuin Mustanmeren valtioiden sota-alusten kokonaisvetoisuus Mustallamerellä ei saisi ylittää 30 tuhatta tonnia (jolla on mahdollisuus nostaa tämä enimmäismäärä 45 tuhanteen tonniin, jos Mustanmeren maiden merivoimia lisätään) oleskelu enintään 21 päivää. Mikäli Turkki osallistuu sotaan ja myös jos Turkki katsoo, että sota uhkaa sitä suoraan, sillä on oikeus sallia tai kieltää minkä tahansa sota-aluksen kulkeminen salmien läpi. Yleissopimus koostuu 29 artiklasta, neljästä liitteestä ja yhdestä pöytäkirjasta. Artikloissa 2-7 käsitellään kauppa-alusten kulkemista. Artikloissa 8-22 käsitellään sotalaivojen kulkua. Kulku- ja navigointivapauden keskeinen periaate esitetään 1 ja 2 artiklassa. 1 artiklassa todetaan: "Korkeat sopimuspuolet tunnustavat ja vahvistavat periaatteen, joka koskee vapaata liikkumista ja merenkulkua salmissa." Artiklassa 2 todetaan: "Rauhan aikana kauppa-aluksilla on täydellinen liikkumis- ja navigointivapaus salmissa yötä päivää minkä tahansa lipun alla ja minkä tahansa lastin kanssa."

Kansainvälinen salmikomissio lakkautettiin, mikä mahdollisti Turkin sotilaallisen valvonnan täysin uudelleen salmissa ja Dardanellien uudelleenjaon. Turkki sai luvan sulkea salmet kaikilta ulkomaisilta sota-aluksilta sodan aikana tai aggression uhatessa. Se sai myös kieltäytyä Turkin kanssa sodassa oleville maille kuuluvien kauppa-alusten kauttakulkusta. Sopimuksella lakkautettiin Lausannen sopimuksessa määrätty salmien kansainvälinen komissio siirtämällä sen tehtävät Turkin hallitukselle.

Sopimuksen merkitys

Montreux'n konferenssissa tehdyt päätökset olivat aikansa askel eteenpäin kohti Mustanmeren maiden oikeuksien tunnustamista salmien asemaa koskevassa kysymyksessä. Italia liittyi Montreux'n sopimukseen vuonna 1938. [2]

Vuonna 1945 Potsdamin konferenssissa Neuvostoliitto yritti tarkistaa Montreux'n sopimusta vaatien laivastotukikohtaa Dardanelleille ja suotuisaa järjestelmää salmien läpikulkua varten. Samaan aikaan esitettiin Neuvostoliiton aluevaatimuksia Turkkia vastaan . Neuvostoliitto luopui näistä vaatimuksista 30. toukokuuta 1953 Stalinin kuoleman jälkeen Malenkovin valtaan tullessa .

Kysymys lentotukialusten läpikulkusta

Yksi yleissopimukseen liittyvistä kiistanalaisista kysymyksistä on lentotukialusten mahdollisuus kulkea salmen läpi. 10 artiklassa määrätään:

Rauhan aikana kevyillä pinta-aluksilla, pienillä sota-aluksilla ja apulaivoilla, kuuluivatpa ne Mustanmeren rannikkovaltioihin tai eivät, riippumatta niiden lipusta, on oikeus kulkea vapaasti salmen läpi ilman maksuja tai maksuja siltä osin kuin ne tulevat sisään. päivällä ja jäljempänä 13 artikloissa ja sitä seuraavissa artikloissa säädetyin edellytyksin. Muilla kuin edellisessä kappaleessa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvilla sota-aluksilla on kauttakulkuoikeus vain 11 ja 12 artiklassa säädetyin erityisedellytyksin.

Samaan aikaan 11 artiklassa määrätään taistelulaivojen läpikulkuoikeudesta, 12 artiklassa - sukellusveneiden läpikulkusäännöstä. Sopimuksen liitteen II kohdassa B määritellään taistelulaivojen, kevyiden sotalaivojen, pienten taistelu- ja apualusten, sukellusveneiden ja erikseen lentotukialusten luokat:

Lentotukialukset ovat pinta-aluksia, jotka uppoamasta riippumatta on tarkoitettu tai rakennettu ensisijaisesti ilma-alusten kuljettamiseen ja käyttöönottamiseksi merellä. Jos sotalaivaa ei ole tarkoitettu tai järjestetty ensisijaisesti ilma-alusten kuljettamiseen ja käyttöönottoon merellä, tämän aluksen kannen järjestely vesillelaskua tai nousua varten ei johda sen (laivan) sisällyttämiseen lentokoneluokkaan. kantajat.

Siten muodollisesti lentotukialuksilla ei ole oikeutta kulkea salmien läpi, koska 10 artiklassa määrätään vain kevyen pinta-alan, pienten ja apu-alusten kulkuedellytykset ja määrätään nimenomaisesti, että niiden lisäksi vain taistelualukset (11 artikla). ja sukellusveneillä (12 artikla) ​​on kauttakulkuoikeus). Lentotukialukset on tosiasiallisesti jätetty salmien läpikulkuun oikeutettujen alusten ulkopuolelle. Poikkeuksena on tilanne, jossa Turkki on sotaa tai katsoo olevansa suoran sotilaallisen uhan alainen - tässä tapauksessa Turkilla on 20 ja 21 artiklan mukaan oikeus säännellä alusten kulkua oman harkintansa mukaan.

Huolimatta siitä, että salmien lentotukialusten kulkua koskevia sääntöjä ei muodollisesti ollut, Neuvostoliitolla ei ollut merkittäviä vaikeuksia Nikolaevissa rakennettujen lentokonetta kuljettavien risteilijoidensa vetämisessä salmien läpi. Ajoittain ehdotetaan, että voimakkaiden iskuaseiden läsnäolo Neuvostoliiton lentokoneita kuljettavissa aluksissa johtui juuri halusta välttää näiden alusten muodollista luokittelua lentotukialuksiksi – toisin sanoen ne on suunniteltu tai järjestetty ensisijaisesti lentokoneiden kuljettamiseen ja käyttöönottoon meri .

Yhdysvaltain laivaston Montreux'n yleissopimuksen noudattaminen

On kuitenkin huomattava, että 21 artiklan mukaan:

Siinä tapauksessa, että Turkki katsoisi olevansa välittömässä sotilaallisessa vaarassa, sillä on oikeus soveltaa tämän yleissopimuksen 20 artiklan määräyksiä. Jos Turkin hallitus käyttää yllä olevan ensimmäisen kappaleen mukaisia ​​mahdollisuuksia, se ilmoittaa siitä korkeille sopimuspuolille ja myös Kansainliiton pääsihteerille . Jos Kansainliiton neuvosto päättää kahden kolmasosan äänten enemmistöllä, että Turkin näin toteuttamat toimenpiteet eivät ole perusteltuja, ja jos tämän yleissopimuksen allekirjoittaneiden korkeiden sopimuspuolten enemmistö katsoo niin, sitten Turkin hallitus sitoutuu peruuttamaan nämä toimenpiteet sekä ne, jotka hyväksytään tämän yleissopimuksen 6 artiklan nojalla.

Kansainliiton hajoamisen vuoksi oikeus soveltaa 20 artiklaa -

Sodan aikana, kun Turkki on sotaa, 10–18 artiklan määräyksiä ei sovelleta; sotalaivojen kulkeminen riippuu yksinomaan Turkin hallituksen harkinnasta .

- on täysin Turkin lainkäyttövallan alainen . Näin ollen Turkilla on oikeus - jos se pitää tilannetta itselleen uhkaavana - säännellä salmien hallintoa oman harkintansa mukaan, mukaan lukien sallia muiden kuin Mustanmeren valtioiden sota-alusten oleskella vesialueella rajoittamattoman ajan. [5]

Lisäksi on ymmärrettävä, että Taylor-fregatti ei ollut korjaushetkellä kirjaimellisesti Mustallamerellä, vaan oli poissa vedestä (kuivatelakalla), eli se poistui vesialueelta.

Suunnitelmat kanavasta Bosporinsalmen ohittamiseksi

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan edistää "vuosikymmenen projektia" - Istanbulin kanavan rakentamista Marmaran ja Mustanmeren välille, josta voisi tulla vaihtoehto Bosporinsalmelle. Näiden suunnitelmien sanotaan huolestuttavan Venäjän viranomaisia, jotka pelkäävät, että uutta vesiväylää käyttäviin sota-aluksiin ei sovelleta Montreux'n yleissopimuksen [6] asettamia rajoituksia .

On kuitenkin pidettävä mielessä, että yleissopimus toisaalta säätelee Bosporinsalmen ja Dardanellien läpikulkumenettelyä ja toisaalta asettaa rajoituksia Mustanmeren ja muiden kuin Mustanmeren sotalaivojen kokonaisvetoisuudelle. merivaltiot sekä muiden kuin Mustanmeren valtioiden sotalaivojen oleskelun kesto Mustanmeren vesillä. Ylimääräisen vesivaltimon olemassaolo tai puuttuminen ei muuta Mustaamerta koskevalla yleissopimuksella vahvistettua kansainvälistä oikeudellista järjestelmää. [7]

Toisaalta Turkki on toistuvasti ilmaissut tyytymättömyytensä tiettyihin Montreux'n yleissopimuksen määräyksiin. Kun kanavan rakentaminen on valmis, Turkki voi kumota tämän sopimuksen kokonaan ja tarjota rakenteilla olevalle kanavalle uuden kansainvälisen oikeudellisen aseman. Näin ollen 16. tammikuuta 2018 Turkin pääministeri Binali Yildirim sanoi toimittajille, että "Istanbulin kanava on keinotekoinen kanava, jolla ei ole mitään tekemistä tämän sopimuksen kanssa" [8] . Venäläisen orientalistin Jevgeni Satanovskin mukaan tällaisen skenaarion tapauksessa "Montreux'n sopimus haudataan ja salmien tila palaa vuoden 1913 tilaan, ja kauttakulku riippuu Ankaran tunnelmasta" [9 ] .

Ekrem Imamoglun johtama Istanbulin kaupungintalo vastustaa kanavan rakentamista, koska se voi aiheuttaa ympäristökatastrofin (mahdollinen Durusun makean veden järven saastuminen, josta otetaan 20 % kaupungin juomavedestä, maatalouden ja metsien tuhoaminen maat, pohjaveden mahdollinen saastuminen suolalla, lisääntyneet tulvat, muuttavat Marmaranmeren suolapitoisuutta ja lajikoostumusta) ja halvaannuttaa elämän 15 miljoonan taajamassa työn ajaksi [10] [11] .

Mielipidemittausten mukaan 7,9 % Istanbulin asukkaista kannattaa kanavan rakentamista ja 80,4 % vastustaa [12] .

Katso myös

Muistiinpanot

  1. ↑ Kokousteksti Arkistoitu 9. lokakuuta 2007 Wayback Machinessa 
  2. ↑ 1 2 3 Mustanmeren salmien ongelma. Montreux'n vuosikokous . Haettu 5. marraskuuta 2007. Arkistoitu alkuperäisestä 25. tammikuuta 2009.
  3. ↑ Suuri Neuvostoliiton tietosanakirja. MONTREUX-KONFERENSSI 1936 . Käyttöpäivä: 27. heinäkuuta 2007. Arkistoitu alkuperäisestä 26. helmikuuta 2015.
  4. ↑ Ilja Azar. Molokovoz uhkaa Venäjää . 05.09.2008, 17:11 . Gazeta.Ru (5. syyskuuta 2008). Haettu 8. helmikuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 9. helmikuuta 2017.
  5. ↑ Yhdysvaltain kuudes laivasto on valmis murtamaan Montreux'n yleissopimuksen arkistokopion 9. joulukuuta 2016 Wayback Machinessa RIA Novosti, 8. joulukuuta 2016
  6. ↑ Erdogan mainostaa "vaihtoehtoista Bosporinta": Venäjä on hereillä // EurAsia Daily, 16. tammikuuta 2020 . Haettu 17. tammikuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 9. elokuuta 2020.
  7. ↑ Venäjän suurlähettiläs kommentoi Istanbulin kanavan rakentamista Turkkiin . RIA Novosti (20191227T1539+0300). Haettu 12. maaliskuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 17. helmikuuta 2020.
  8. ↑ Yildirim: Le Canal Istanbul n'a pas de lien avec la Convention de Montreux sur les détroits  (ranska) . www.aa.com.tr. _ Haettu 26. kesäkuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 19. kesäkuuta 2021.
  9. ↑ Istanbul-kanavan tavoitteena on palauttaa Turkki suureen politiikkaan . regnum.ru . Haettu 26. kesäkuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 4. maaliskuuta 2021.
  10. ↑ Erdogan sanoo, että Istanbulin kanavahanke etenee pormestarin  vastustuksesta huolimatta . www.reuters.com . Reuters (12. joulukuuta 2019). Haettu 26. kesäkuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 10. huhtikuuta 2020.
  11. ↑ Erdogan sallii vävyn, Qatarin Mozan, omistaa maita uudella Istanbulin  kanavareitillä . www.thereference-paris.com . Viite (23.1.2020). Haettu 26. kesäkuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 10. kesäkuuta 2020.
  12. ↑ MAK Danışmanlık'tan olay Kanal İstanbul' anketi! Yuzde 80 destek vermedi  (tur.) . www.internethaber.com . Haber (28. elokuuta 2020). Haettu 26. kesäkuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 5. huhtikuuta 2021.

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat
Bibliografisissa luetteloissa