Ristikukkainen

Ristikukka ( saksa  Kreuzblume ; ranska  fleuron , ranskan sanasta  fleur  - flower; englanniksi  finial ) - "koristeellisesti suunniteltu ponsi, jota käytetään korostamaan kupolin, tornin, tornin, katon tai päällystysosan yläosaa tai mitä tahansa ylä- tai päädyssä olevaa erilaista koristelua rakennuksen tai rakennelman nurkkaan" [1] .

Termiä "fleuron" (kukka) käytetään laajimmassa merkityksessä - minkä tahansa koristeellisen yläosan suhteen, joka ei usein vastaa sanan kirjaimellista merkitystä. Esimerkiksi: harjanne, harjakaton harjakattokampa, torni tai pyramidi, jonka päällä on risti, buddhalaisen stupan kartiomainen yläosa. Keskiaikaisissa arkkitehtonisissa pyhäinjäännöksissä fleuron on vaakasuuntaisen nauhan muotoinen kampa, joka on käsitelty harjakattoisella masverkilla [2] . Joissakin tapauksissa tällaiset fleuronit tunnistetaan pulloilla ( torneilla), jotka on myös tunnustettava terminologisesti virheellisiksi, koska useimmissa tapauksissa tällaisten pullojen sivupinnat on koristeltu rapuilla ja vain niiden yläosa on koristeltu ristikukkaisella [3] .

Goottilaistyylisessä arkkitehtuurissa ristikukkainen on koristeellinen tulppa, jossa on ampulleja, vimpergejä , pihtejä (teräviä päällysteitä) tyylitellyn kukkivan kukan muodossa, jossa on neljä terälehteä. "Käänteisessä" asennossa ristikko on vahvistettu nivusholvin kylkiluiden leikkauskohdassa . Tässä asennossa ristikukkainen saa symbolisen merkityksen - se lukee "kukistavan ristin" muotoa, joka liittyy elämänpuuhun ( lat.  Arbor vitae ), mikä tarkoittaa iankaikkista elämää, jonka suo usko Kristukseen.

Muistiinpanot

  1. Stevens J., Wilson S. Oxford Dictionary of Architecture. Oxford University Press, 2015 ISBN 978-0-19-967498-5 . — URL-osoite: https://books.google.ru/books?id=4Lu6BwAAQBAJ&dq=&redir_esc=y Arkistoitu 24. kesäkuuta 2021 Wayback Machinessa
  2. Vlasov V. G. Metope // Vlasov V. G. Uusi Encyclopedic Dictionary of Fine Arts. 10 nidettä - Pietari: Azbuka-Klassika. - T. X, 2010. - S. 125
  3. Pevsner N., Honor H., Fleming J. Lexikon der Weltarchitektur. - München: Prestel, 1966. - S. 196

Katso myös