Kazym-aga Salik

Kazym-aga Salik
Azeri Kazim aga Salik
Syntymäaika 1781( 1781 )
Syntymäpaikka Ikinji Shikhly , Kazakstanin sulttaanikunta
Kuolinpäivämäärä 1842( 1842 )
Kuoleman paikka Ikindzhi Shikhly , Georgian kuvernööri , Venäjän valtakunta
Ammatti runoilija
Teosten kieli Azerbaidžani , Persia

Kazim-aga Salik ( azerbaidžanilainen Kazım ağa Salik ; 1781 , Ikindzhi Shikhly , Kazakstanin sulttaanikunta - 1842 , Ikindzhi Shikhly , Georgian kuvernööri , Venäjän valtakunta ) on azerbaidžanilainen runoilija [1] , Mustafa-aga Arifin veli .

Elämäkerta

Salik, alun perin Shamkirin alueelta , syntyi vuonna 1781 Kazakstanin sulttaanikunnan Ikindzhi Shikhlyn kylässä , jossa hän sai ensimmäisen koulutuksensa. Salikin isän puoleisia esi-isiä kutsuttiin "Shahzadeksi" , ja hänen äitinsä oli kotoisin Dilbazin aatelisperheestä. Myöhemmin hänen esi-isänsä muuttivat Shikhlyyn [2] . Runoilija, joka nautti syvästä kunnioituksesta ympäristössä, jossa hän asui lapsuudesta lähtien, vietti nuoruutensa onnellisena ja iloisena, ei nähnyt taloudellisia vaikeuksia. Hän katsoi elämään aina optimistisesti ja rohkaisi aikalaisiaan nauttimaan maailman siunauksista. Kuitenkin hänen veljensä Mustafa-aga Arifin , myöhemmin hänen tyttärensä Heyrannisan ja sitten hänen läheisen ystävänsä ja kollegansa Yahya-bekin kuolema iäkkäänä vaikutti vakavasti Salikin terveyteen. Runoilija kuoli vuonna 1842 kotikylässään [3] .

Luovuus

Kazym-aga Salik on yksi aikansa lahjakkaimmista runoilijoista. Hän jatkoi ja kehitti klassista runoutta, Fizulin perinteitä ja Vagifin kirjallista koulukuntaa Azerbaidžanin kirjallisuudessa . Kirjoituksissaan hän saarnasi onnellista elämää ja merkityksellistä elämää. Salik oli myös Mirza Mohammed Fyadain hien ystävä . Runoilija puhui myös persiaa ja kirjoitti siihen runoja ja gaselleja [2] [3] [4] .

Muistiinpanot

  1. F. S. Qasimzade, "Esseitä 1800-luvun azerbaidžanilaisen kirjallisuuden historiasta", s. 19
  2. ↑ 1 2 Azərbaycan ədəbiyyatı (F.Köçərli, I cild)/Kazım ağa "Salik" təxəllüs - Vikimənbə  (Azerb.) . Arkistoitu alkuperäisestä 1. joulukuuta 2021.
  3. ↑ 1 2 Zaman Əsgərli, “XIX əsr Azərbaycan şeiri antologiyası”, s. 43
  4. Ҹavad Һејәт, "Azәrbaјҹan аdәbiјјatyna bir bakhish", s. 99