Laponoidirotu (myös subarktinen rotu ) - saamelaisten ( lappilaisten ) säilyttämä pieni rotu - Pohjois-Euroopan alkuperäisväestö ( Pohjois-Norja , Pohjois-Suomi ja Kuolan niemimaa Venäjällä ). Sitä voidaan pitää yhtenä Uralin siirtymäkauden muunnelmana ( antropologisena tyyppinä ), suuren valkoihoisen rodun arktisena muunnelmana (pienenä roduna) tai välirotuna , joka muodostui valkoihoisten ja mongoloidien kontaktialueelle . Lisäksi jotkut tutkijat pitävät laponoideja yhdeksi ihmiskunnan suurista roduista.[1] . Laponoidinen substraatti voidaan jäljittää saamelaisten asutuksen eteläpuolella joissakin valkoisen meren ja balttilaisen rodun populaatioissa [2] [3] [4] .
Laponoideille ominaisia pääpiirteitä ovat: lyhytkasvuisuus; epicanthus esiintyy toisinaan ; pääasiassa kovera tai mutkainen nenänselkä; kasvot ovat matalat, mikä johtuu pääasiassa alaosan erittäin alhaisesta korkeudesta; interorbitaalinen etäisyys on suuri [5] . Laponoideilla on samaan aikaan vaalea iho ja suuri prosenttiosuus vaaleista silmistä. Laponoidien esi-isät asuttivat jäätikköstä vapautettua Pohjois-Eurooppaa, neoliittia idästä.
Alun perin ( mesoliittikaudella ) laponoidit asuivat Obin ja Petserian välissä [6] .
| Rodut ( rotujen luokitukset ; rodun synty ) | |
|---|---|
| Kaukasian rotu | |
| Negroidi rotu | |
| Mongoloidi rotu | |
| Americanoid rotu 2 |
|
| Veddo-Australoid-kilpailu | |
| Melanesian kilpailu 3 |
|
| Seka- ja siirtymälajit | |
| Muinaiset ja sukupuuttoon kuolleet rodut |
|
| Muut Homo-lajit, jotka ovat saattaneet vaikuttaa rasogeneesiin | |
| muu | |
| Huomautuksia : 1 : tä pidetään myös yhtenä ihmiskunnan suurimmista rodusta; 2 voidaan pitää itsenäisenä suurena roduna tai pienenä roduna suuressa mongoloidirodussa; 3 voidaan sisällyttää sekä australo-melanesialaiseen (idän päiväntasaajan) rotuun että suureen negroidirotuun sen valtameren (itäpäiväntasaajan) haarana | |