Vasemmistoliitto

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 8.5.2021 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 4 muokkausta .
Vasemmistoliitto
fin. Vasemmistoliitto
ruotsi. Vansterforbundet
Johtaja Lee Andersson
Perustettu 1990
Päämaja Helsinki
Ideologia Demokraattinen sosialismi [1] [2]
Ekososialismi [1]
Jäsenten lukumäärä 11 000 (2017)
Paikat Eduskuntissa 16/200
Paikat Euroopan parlamentissa 1/14
puolueen sinetti "Kansan Uutiset"
Verkkosivusto www.vasemmistoliitto.fi
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Vasemmistoliitto ( suomi Vasemmistoliitto , lyhennetty Vas .; ruotsinkielinen Vänsterförbundet ) on ekososialistinen poliittinen puolue Suomessa . Venäjänkielisissä tiedotusvälineissä käytetään toisinaan erilaista käännöstä tämän puolueen nimestä - vasemmistolaisten liitto [3] .

Puolueen johtajana vuodesta 2009 lähtien on toiminut Paavo Arhinmäki (kulttuuri- ja urheiluministeri Kataisen hallituksen hallituksessa 22.6.2011 lähtien, ehdokas vuoden 2012 presidentinvaaleissa ). Kesäkuussa 2016 puolueen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Leigh Andersson .

Vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen se on eduskuntimäärällä mitattuna maan kuudenneksi suurin puolue (vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen se oli myös kuudenneksi). Tulee Marinin toimistoon .

Historia

Puolue perustettiin huhtikuussa 1990 . Sen muodostuminen oli tulosta Suomen kommunistisen puolueen ja sen laajan rintaman, Suomen kansan demokraattisen liiton , yhdistämisestä Demokraattiseen vaihtoehtoon (Suomen neuvostomielinen Kommunistinen Puolue (Yksi), sen nuoriso, opiskelija, nais- ja kansalaisyhteiskunta) ry 1986, joka jätti heidät vuonna Päätös yhdistymisestä tehtiin DSNF:n neuvoston kokouksessa maaliskuussa 1989 ja Suomen kommunistisen puolueen XXIP-kongressissa maaliskuussa 1990. Perustamiskokous pidettiin 28.-29.4.1990.

Suurin osa entisen Suomen kommunistisen puolueen (Yksinäisyyden) aktivisteista, jotka jäivät marxilais-leninisteihin asemiin (ns. taistoistit), erosi kuitenkin vasemmistoliitosta vuonna 1997 ja palautti Suomen kommunistisen puolueen.

Vasemmistoliiton entinen pääsihteeri ja ammattiyhdistysjohtaja Matti Viiläinen perusti vuonna 2005 seuran, joka pyrki yhdistämään vasemmistoliiton SDP:n kanssa , mikä nähtiin yrityksenä hajottaa puolue.

Vuoden 2007 parlamenttivaaleissa vasemmistoliitto sai 8,82 prosenttia äänistä ja 17 paikkaa parlamentissa. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa Vasemmistoliiton kuntiin valittiin 833 kansanedustajaa maan eri alueilta [4] . Vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa vasemmistoliitto ei päässyt europarlamenttiin ensimmäistä kertaa , sen äänet saivat Vihreiden liiton keskustalaiset sekä oikeistokristillisdemokraatit ja perussuomalaiset .

Paavo Arhinmäki nousi puolueen puheenjohtajaksi vuonna 2009 Martti Korhosen seuraajaksi . Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto sai 14 paikkaa parlamentissa. Puolue suostui Kataisten hallitukseen , josta se sai kaksi ministerisalkkua. Archimäki toimi kulttuuri- ja urheiluministerinä puoluehallituksensa aikana (2011-2014) ja oli ehdokkaana vuoden 2012 presidentinvaaleissa . 8.6.2013 puolueen seuraavassa kongressissa Paavo Arhinmäki valittiin uudelleen Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi [5] .

Maaliskuun 2014 lopussa käydyissä budjettikehysneuvotteluissa vasemmistoliitto hylkäsi valtapuolueiden johtajien tekemät ehdotukset "köyhien tilannetta pahentavina" [6] . Puolueenjohtaja Paavo Arhinmäki ilmoitti 25. maaliskuuta, että Vasemmistoliitto eroaa Kataisen hallituksesta, koska se vastusti ehdotettuja menoleikkauksia. Tilanne, jossa työttömien, eläkeläisten ja opiskelijoiden sosiaalietuuksien indeksointi jäädytetään hintojen nousun vuoksi, Arhinmäen mukaan on hänen puolueelleen mahdoton hyväksyä. Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki ja liikenneministeri Merja Kyllönen erosivat [7] .

11. kesäkuuta 2016 seuraavassa puoluekokouksessa Archimyaki ei esittänyt ehdokkuuttaan puheenjohtajan virkaan; puolueen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Li Andersson (s. 1987). Andersson sanoi vaalien jälkeen: "Haluamme tehdä Suomesta yhteiskunnan, jossa kansalaisten tarpeet ja ihmisoikeudet ovat tärkeämpiä kuin raha" [8] .

Vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen puolue liittyi yhdessä Suomi-keskuksen , Vihreän ja Ruotsin kansanpuolueen kanssa vaalit voittaneen SDP :n johtamaan hallituskoalitioon . Rinteen hallituksessa Vasemmistoliitto sai kaksi salkkua - opetusministeri (Lee Andersson) ja sosiaali- ja terveysministeri ( Aino-Kaisa Pekonen ) [9] .

Marraskuussa 2019 Kuopiossa pidettiin vasemmistoliiton seuraava kongressi , jossa Li Andersson valittiin uudelleen puolueen puheenjohtajaksi, eikä tähän virkaan ollut muita ehdokkaita. Muu puolueen johto (puoluesihteeri ja kolme varapuheenjohtajaa) on vaihtunut. Kongressissa Andersson totesi, että vasemmistoliiton päämääränä hallitukseen liittyi "konkreettinen parannus Suomen kansalaisten elämään" [10] .

Organisaation rakenne

Vasemmistoliitto koostuu piirijärjestöistä ( piirijärjestö ), kunnallisjärjestöistä ( kunnallisjärjestöjä ).

Ylin elin on puoluekokous , puoluekokousten välillä puoluehallitus , toimeenpaneva elin on puoluesihteeristö .

Piirin järjestöt

Piirijärjestöt vastaavat vanhoja yksijäsenisiä vaalipiirejä.

Piiriorganisaation korkein elin on piirikokous ( piirikokous ), piirikokousten - piirihallitukset ( piirihallitus ) välillä.

Yleishyödylliset organisaatiot

Kuntayhdistykset vastaavat kaupunkeja ja kuntia.

Kunnallisjärjestön ylin toimielin on kunnallisjärjestön kokous , kunnallisjärjestön kokousten välillä kunnallisjärjestön hallitus .

Eduskuntavaalien tulokset

vuosi Edustajien lukumäärä Äänten määrä Äänimäärä (%)
1991 19 274 639 10,08 %
1995 22 310 340 11,16 %
1999 kaksikymmentä 291 675 10,88 %
2003 19 277 152 9,93 %
2007 17 244 296 8,82 %
2011 neljätoista 239 039 8,13 %
2015 12 211 615 7,13 %
2019 16 251 808 8,20 %

Tulosgrafiikka


Kunnallisvaalien tulokset

vuosi Edustajien lukumäärä Äänten määrä Äänimäärä (%)
1992 1 319 310 757 11,67 %
1996 1 128 246 597 10,37 %
2000 1027 219 671 9,88 %
2004 987 228 358 9,56 %
2008 833 223 673 8,77 %
2012 640 199 615 8,01 %
2017 658 226 626 8,80 %
2021 508 194 385 7,91 %

Tulosgrafiikka

Euroopan parlamentin vaalien tulokset

vuosi Edustajien lukumäärä Äänten määrä Äänimäärä (%)
1996 2 236 490 10,51 %
1999 yksi 112 757 9,08 %
2004 yksi 151 291 9,13 %
2009 0 98 690 5,93 %
2014 yksi 161 074 9,32 %
2019 yksi 125 749 6,90 %

Tulosgrafiikka

Presidentinvaalien tulokset

vuosi ehdokas Äänten määrä Äänimäärä (%)
1994 Claes Andersson 122 820 3,84 %
2012 Paavo Arhinmäki 167 663 5,48 %
2018 Merja Kyllönen 89 977 3,00 %

Muistiinpanot

  1. ↑ 12 Wolfram Nordsieck . Puoluet ja vaalit Euroopassa . www.parties-and-elections.eu. Haettu 26. tammikuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 20. lokakuuta 2017.
  2. ↑ Vasen tie oikeudenmukaiseen maailmaan (linkki ei saatavilla) . Haettu 26. tammikuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 4. huhtikuuta 2020. 
  3. ↑ SDP ja Vasemmistoliitto jättivät hallitusneuvottelut // Yleisradio Oy :n tv- ja radiosivusto . Uutisia venäjäksi. - 1. kesäkuuta 2011.  (Käyttö: 1. kesäkuuta 2011)
  4. ↑ Valtuutetut kunnittain 1.1.2009
  5. ↑ Arhinmäki valittiin toiselle kaudelle Vasemmistoliiton johtoon . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (2013-6-8). Haettu: 9.6.2013.
  6. ↑ "Vasemmistovoimien liitto" hylkäsi puolueiden päämiesten tekemän sopimuksen . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (2014-3-25). Haettu: 27. maaliskuuta 2014.
  7. ↑ "Vasemmistojen liitto" jättää hallituksen . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (26.3.2014). Haettu: 27. maaliskuuta 2014.
  8. ↑ Lee Andersson valittiin vasemmistoliiton puheenjohtajaksi: "Viisaus ei piile johtajissa" . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (11.6.2016). Haettu: 11.6.2016.
  9. ↑ Kuka hallitsee maata seuraavat neljä vuotta? Esittelyssä uudet ministerit . TV - ja radioyhtiö Yleisradio Oy : n verkkosivut . Yle Uutispalvelu (6.6.2019). Haettu 19. marraskuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 17. kesäkuuta 2019.
  10. ↑ Lee Andersson valittiin uudelleen vasemmistoliiton johtajaksi . TV - ja radioyhtiö Yleisradio Oy : n verkkosivut . Yle Uutispalvelu (16.11.2019). Haettu 19. marraskuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 19. marraskuuta 2019.

Linkit

  Suomen poliittiset puolueet
Eduskuntapuolueet
(vuoden 2019 vaalitulosten perusteella )
Muut puolueet
  Siirry Wikidata-kohteeseen  Bibliografisissa luetteloissa