Eduskuntavaalit Suomessa (2015) ( fin. Eduskuntavaalit 2015 , ruotsi. Riksdagsvalet i Finland 2015 ) - Suomen 200-paikkaisen vaalineuvoston 37. eduskuntavaalit , pidettiin 19. huhtikuuta 2015 [1] [2] [3] . Keskusta sai 49 paikkaa eduskuntaan .
Ennakkoäänestys pidettiin 8. huhtikuuta 2015 [4] .
Vaalilistat muodostettiin pääsääntöisesti vaalipiireissä yhden (joissakin tapauksissa useamman) puolueen edustajista tietyillä ehdokkailla. Paikat jaettiin suhteellisessa järjestelmässä kussakin piirissä listojen kesken.
Piireillä 1-4 ja 6-13:
5. piirillä ( Ahvenanmaan saaret , joilla on itsehallinto) oli omat luettelonsa.
Äänestys toimitettiin 13 vaalipiirissä d'Hondtin menetelmän mukaisesti puolueiden listoilla suhteellisella edustuksella [5] . Ahvenanmaa on erotettu erilliseksi vaalipiiriksi, jolla on kiinteä edustus Eduskuntiin (1 mandaatti) saariston väkiluvusta riippumatta. Muilla alueilla paikkojen määrä saattaa muuttua väestömuutosten vuoksi.
Heinäkuussa 2013 YLEn kyselyn tulosten mukaan keskustan luokitus oli 22,8 % [6] , minkä yhteydessä puolueen johtajat ilmoittivat aktiivisen eduskuntavaalien valmistelun alkamisesta [7] .
Suomalainen poliitikko Paavo Väyrynen päätti asettua ehdolle eduskuntavaaleissa [8] . Myös kehitysministeri Pekka Haavisto [9] ilmoitti päätöksestään osallistua vaaleihin .
Perussuomalaiset Jussi Halla-aho ilmoitti 16.1.2015 päätöksestään kieltäytyä osallistumasta tuleviin eduskunnan vaaleihin [10] [11] . Kuten aiemmissa vaaleissa, Perussuomalaiset -puolueen kampanjan päämaja joutui ilkivallan kohteeksi [12] .
Maaliskuussa 2015 Yle TV:n ja radion verkkosivuille julkaistiin yli kaksituhatta videohaastattelua kaikkien ehdokkaiden kanssa [13] . Useissa kaupungeissa ehdokkaita kiellettiin kiinnittämästä huomiota osastoihinsa jakamalla ilmaista kahvia [14] .
Kauan ennen vaaleja kyselyt alkoivat osoittaa, että Keskusta on voittaja . Maaliskuussa 2015 tätä puoluetta kannatti 24,9 prosenttia äänestäjistä, kun taas toiseksi sijoittunutta Kokoomuspuoluetta kannatti vain 20,4 prosenttia [15] .
Ennakkoäänestys tapahtui Suomessa 8.-14. huhtikuuta ja 8.-11. huhtikuuta maan ulkopuolella [4] . Ennakkoäänestyspisteiden kokonaismäärä oli noin 900 paikkaa, jotka sijaitsivat posteissa, kirjastoissa, lentokentillä ja kauppakeskuksissa [4] .
Puolue tai koalitio | Äänestetty | Toimeksiantojen määrä (mukaan lukien verrattuna vuoteen 2011 ) | |||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Äänet (mukaan lukien verrattuna vuoteen 2011 ) |
Prosenttia (mukaan lukien verrattuna vuoteen 2011 ) | ||||||
Suomen keskus | 625 687 | +162 421 | 21.1 | +5.3 | 49 | +14 | |
Oikeat suomalaiset | 523 045 | −37 030 | 17.6 | -1.4 | 38 | −1 | |
Kansallinen koalitio | 539 615 | −59 523 | 18.2 | -2.2 | 37 | −7 | |
Suomen sosiaalidemokraattinen puolue | 489 705 | −71 853 | 16.5 | -2.6 | 34 | −8 | |
Vihreä Unioni | 252 872 | +39 700 | 8.5 | +1.3 | viisitoista | +5 | |
Vasemmistoliitto | 211 615 | −27 424 | 7.1 | -1.0 | 12 | −2 | |
Ruotsin kansanpuolue | 144 520 | +18 735 | 4.9 | +0,6 | 9 | 0 | |
kristillisdemokraatit | 105 022 | −13 431 | 3.5 | -0,5 | 5 | −1 | |
Åland Coalition ( C , Ob , S , F ) | 10 910 | yksi | yksi | ||||
Kaikki yhteensä | 2 965 394 | −25 823 | |||||
48,1 % äänesti ennakkoon ja 51,9 % äänesti äänestyspäivänä. | |||||||
Lähde: [16] [17] |
Osoittautua | 70,1 % | –0,4 % |
---|---|---|
Tontteja | 16 537 | +243 |
Ensimmäistä kertaa vuoden 1972 jälkeen Ruotsin kansanpuolue ei päässyt hallitukseen.
Suomessa | Vaalit ja kansanäänestykset|
---|---|
Eduskuntavaalit | |
Kunnallisvaalit | |
Presidentinvaalit | |
Euroopan parlamentin vaalit | |
kansanäänestykset |