Suomen presidentti | |
---|---|
fin. Suomen tasavallan presidentti ruotsi Suomen tasavallan presidentti | |
| |
Sauli Niinistö 1.3.2012 alkaen | |
Työnimike | |
Päät | Suomi |
Asuinpaikka | Presidentinlinna , Mäntyniemi ja Kultaranta |
Nimitetty | suorien vaalien kautta |
Toimikausi | 6 vuotta, enintään kaksi kautta |
Palkka | 160 tuhatta euroa vuodessa |
Edellinen | Suomen ja Karjalan kuningas |
ilmestyi | 17. heinäkuuta 1919 |
Ensimmäinen | Caarlo Stolberg |
Verkkosivusto | presidentti.fi |
Portaali: Politiikka |
Suomi |
Artikkeli sarjasta Suomen |
Osavaltio
|
toimeenpaneva elin |
lainsäätäjä |
Oikeuslaitos |
Hallinnollinen jako |
Suomen presidentti on valtionpäämies.
Suomen presidentin virka perustettiin vuonna 1919 . Tätä tehtävää on hoitanut 1.3.2012 alkaen Sauli Niinistö , joka voitti presidentinvaalit 5.2.2012 [1] ja toisen kerran 28.1.2018 vaaleissa [2] .
Vaalisäännöt määritellään Suomen perustuslaissa , joka tuli voimaan 1.3.2000.
Tasavallan presidentti valitaan suorilla kansanäänestyksellä. Normaalisti presidentinvaalit järjestetään kuuden vuoden välein. Jos nykyisen presidentin on mahdotonta hoitaa tehtäviään, uusi presidentti valitaan mahdollisimman pian.
Vain syntyperäinen suomalainen voi tulla presidentiksi. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.
Presidenttiehdokkaan voi asettaa puolue, joka on saanut vähintään yhden paikan edellisissä vaaleissa, tai vähintään 20 000 hengen äänestäjäryhmä.
Jos vain yksi ehdokas asetetaan, hänestä tulee presidentti ilman ääntä. Muuten vaalivuoden ensimmäinen äänestyskierros järjestetään tammikuun kolmantena sunnuntaina. Jos joku ehdokkaista saa 50 % + 1 ääni, hänestä tulee presidentti. Muutoin 3 viikon kuluttua järjestetään toinen äänestyskierros, johon osallistuvat kaksi ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saanutta ehdokasta. Toisella kierroksella eniten ääniä saanut ehdokas voittaa. Äänten jakautuessa tasan vaalien tulos määräytyy arvalla.
Uusi presidentti aloittaa virkaansa vaaleja seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä (1. helmikuuta tai 1. maaliskuuta) kello 12.00 eduskunnalle puhumalla. Sen jälkeen (noin klo 12.20) uuden presidentin valtuudet alkavat ja edellisen valtuudet päättyvät.
Valan teksti on kirjattu Suomen perustuslain 56 §:ään .
Minä, (nimi) , kansan valitsema tasavallan presidentiksi vakuutan, että presidentin tehtäviä hoitaessani noudatan rehellisesti ja tarkasti tasavallan perustuslakia ja lakeja sekä kaikkensa Suomen kansan hyväksi [3] .
Alkuperäinen teksti (fin.)[ näytäpiilottaa] Minä NN, jonka Suomen kansa on valinnut Suomen tasavallan presidentiksi, vakuutan, että minä presidentintoimessani vilpittömästi ja uskollisesti noudatan tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin voimin edistää Suomen kansan menestystäSuomen sosiaalidemokraattinen puolue
Presidentin virka perustettiin vuoden 1919 perustuslakilla, jonka valtionhoitaja Mannerheim hyväksyi 17.7.1919.
Ensimmäisen presidentin valittiin parlamentissa vuonna 1919. Vuosina 1925–1982 maan kansan valitsema vaalikollegio järjesti välilliset presidentinvaalit . Vuonna 1988 presidentinvaalit pidettiin sekamallin mukaan: jos kukaan ehdokkaista ei saanut suorissa vaaleissa 50 % + 1 ääntä, vaalilautakunta valitsi presidentin. Vuodesta 1994 lähtien on järjestetty suoria presidentinvaaleja.
Muutamia poikkeuksia oli: vuosina 1940 ja 1943 presidentin valitsi vuoden 1937 vaalikollegio, koska Suomi oli sodassa; Mannerheimin eron jälkeen vuonna 1946 ja myös vuonna 1973 presidentin valittiin eduskunnassa .
Lisäksi itsenäisyyden alkuvuosina Suomea hallitsi kaksi valtionhoitajaa ja valittu monarkki. Eduskunta hyväksyi 18. toukokuuta 1918 senaatin puhemiehen Per Evind Svinhufvudin nimittämisen valtionhoitajaksi . Saman vuoden 12. joulukuuta eduskunta hyväksyi eron ja hyväksyi Karl Mannerheimin uudeksi valtionhoitajaksi . Eduskunta valitsi 9. lokakuuta 1918 Suomen valtaistuimelle Friedrich Karl Hessen-Kasselista (Fredrik Kaarle), joka luopui kruunusta 14. joulukuuta saman vuoden Saksan valtakunnan kaatumisen jälkeen saapumatta valtaistuimelle. maa. Suosittu toimittaja Olli ehdotti hallitsijalle nimeä Väinö I ( Suomi Väinö I )
Mauno Koiviston presidenttikaudella syntyi perinne uuden presidentin kattavasta lääkärintarkastuksesta ja lääkärineuvoston virallisesta päätöksestä hänen terveydentilastaan [4] .
Presidentillä on kolme virka-asuntoa: Presidentinlinna ja Mäntyniemi [5] (Helsingissä) sekä kesäasunto Kultaranta ( Naantalin lähellä ).
Vuodesta 2012 lähtien presidentin palkka on ollut 160 tuhatta euroa vuodessa (18 euroa tunnissa, vuorokauden ympäri tehtävästä). Lisäksi presidentti saa käyttöönsä noin 200 tuhatta euroa itsenäisesti suunnittelemiensa kokousten ja muiden edustustarpeiden järjestämiseen. Vuonna 2012 valtiovierailuihin Suomessa ja ulkomailla sekä muihin tapaamisiin osoitettiin 2,9 miljoonaa euroa. Kokonaisarvio vuodelle 2012 oli 19 miljoonaa euroa (vuonna 2011 - 21,8 miljoonaa euroa) [6] .
Suomen presidentit | ||
---|---|---|
Euroopan maat : presidentit | |
---|---|
Itsenäiset valtiot |
|
Tuntemattomat ja osittain tunnustetut valtiot | |
1 Enimmäkseen tai kokonaan Aasiassa riippuen siitä, mihin Euroopan ja Aasian välinen raja vedetään . 2 Pääasiassa Aasiassa. |
Presidentinvaalit Suomessa | ||
---|---|---|