Lisa Patrikeevna

Lisa Patrikeevna
Ensi esiintyminen Venäjän kansan tarinoita
Luoja Konstantin Dmitrievich Ushinsky
Tiedot
Tila antisankari

Lisa Patrikeevna ( Fox-sisar , Kuma-fox , Lizaveta Ivanovna [1] , Lisaveta Ivanovna, Lisafya [2] ) on yksi venäläisten satujen ("Piparkakkumies", "Kettu ja kummisetä", "Kuinka Fox Outwitted the Lion", "Kettu-sisko ja susikaveri", "Kettu-kätilö", "Kettu ja teeri", "Kettu ja tikka", "Kettu ja kurki", "Kettuneito ja Kotofei Ivanovitš" ja monet muut [3] ), sekä hahmo ukrainalaisissa ja bulgarialaisissa saduissa.

Tarinat ovelasta ketusta ja tyhmästä sudesta ovat yleisiä , joissa kettu pettää suden omaksi hyödykseen. On myös satuja, joissa kettu pettää muita eläimiä (esimerkiksi jäniksen ) tai ihmisiä. Useimmissa tapauksissa Kettu (tai Kettu) on negatiivinen sankari, joka personoi ovelaa, petosta, petosta, oveluutta, itsekkyyttä. Kirjallisessa sadussa ketun kuva on pehmentynyt kansanperinteen prototyyppiin verrattuna. Esimerkiksi kansantarinoissa kettu voidaan palkata pukemaan kuolleen henkilön ruumis ja syömään se [4] .

Satuja ovelan Ketun ja pahan suden välisestä taistelusta on löydetty muinaisista ajoista lähtien useimpien eurooppalaisten kansojen kansanperinteessä.

Venäjän kielellä ketun kuva herättää ajatuksen ovelasta, imartelevasta, viekkaasta, ovelasta ihmisestä [5] [6] . "Kuin kettu Patrikeevna" - he sanovat erittäin ovela, ovela henkilö [7] .

Ketun zoomorfismia käytetään erittäin aktiivisesti nykyaikaisessa poliittisessa mediassa suhteessa naispoliitikkoihin. Esimerkiksi: " Julia Vladimirovna (Tymošenko) rekrytoi ja tekee sen ammattimaisesti. Joten käänteet, sellainen Lisa Patrikeevna - hän kietoo viikatensa ympärillesi, etkä enää muista, miksi astuit sisään ”- Aleksei Venediktov [3] .

Etymologia

Ketun persoonanimenä toimii patronyymi Patrikeevna, joka yhdistää hänet allegorisesti kaukaiseen esi-isään - muinaiseen Liettuan prinssiin Patrikeyyn , joka tunnetaan oveluudestaan ​​ja oveluudestaan ​​[8] .

Ketun personifiointi isännimellä, ei nimellä, selittyy sillä, että tämä satuhahmo ei ole nuori.

Sananlaskut ja sanonnat

Katso myös

Muistiinpanot

  1. ↑ Erisnimien paradigmaattiset suhteet ja sankarien nimestömenetelmät kansanperinteessä . Haettu 28. joulukuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 28. joulukuuta 2018.
  2. ↑ Otin E. S. Konnotatiivisten erisnimien sanakirja - Moskova; Donetsk: A Temp, 2006. - 435 s. - (Venäjän kielen filologiset sanakirjat). — ISBN 5-9900358-3-7
  3. ↑ 1 2 Segal N. A., Sixtova I. A. Zoonyyminen sanasto metaforisoinnin lähteenä mediateksteissä (avainyksikkö kettu esimerkissä) Arkistokopio 22.6.2022 Wayback Machinessa
  4. ↑ Drannikova N. V. Tarinoita eläimistä // Muinainen Venäjä. Keskiaikaisia ​​kysymyksiä . 2001. nro 3(5). - S. 61-66.
  5. ↑ Karimova R. Kh. Zoonyymien semantiikka saksan ja venäjän kielten fraseologiassa Arkistokopio 20.1.2022 Wayback Machinessa
  6. ↑ Bulgakova O. A., Krasnoborova O. A. Zoofraseologiset yksiköt ja zoolekseemit venäjän ja kiinan kielten maailman kielikuvan selittäjinä Arkistokopio 22.6.2022 Wayback Machinessa
  7. ↑ Nikitina M.V. Ihmiskeskeisyyden idea kansankestävissä vertailuissa Arkistokopio 22.6.2022 Wayback Machinessa
  8. ↑ Lisa Patrikeevna . Michelsonin iso selittävän fraseologian sanakirja . Haettu 3. helmikuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 20. toukokuuta 2022.
  9. ↑ Eläin on olento // Venäjän kansan  sananlaskut : Kokoelma sananlaskuja, sanontoja, sanontoja, sananlaskuja, kielenkääntäjiä, vitsejä, arvoituksia, uskomuksia jne. / toim.-komp. V. I. Dal . - 2. painos - M. , 1879.

Kirjallisuus