Llyn | |
---|---|
seinään. Penrhyn Llŷn | |
Niemimaan geologinen kartta (1850) | |
Ominaisuudet | |
Neliö | 400 km² |
Sijainti | |
52°54′33″ s. sh. 4°27′41″ läntistä pituutta e. | |
Maa | |
Alue | Wales |
![]() | |
![]() | |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Llyn ( Wal . Penrhyn Llŷn ) on niemimaa Luoteis - Walesissa . Irlanninmeren pestämä . Gwyneddin piirikunnan omistuksessa . Niemimaan pinta-ala on noin 400 km², väkiluku noin 20 000 ihmistä.
Aiemmin niemimaalla vierailivat pyhiinvaeltajat matkalla Birdsey Islandille . Syrjäisyys kaupungin elämästä tekee Llynistä suositun matkakohteen. 1970- ja 1990-luvuilla kansallismielinen ryhmä Sons of Glyndŵr otti vastuun useista tuhopoltoista niemimaalla sijaitseviin loma-asuntoihin.
Llynin niemimaalla on 155 km² :n erityistä luonnonkauneutta [1] .
Gwyneddin kuninkaan Owain Valkohampaisen kuoleman jälkeen hänen poikansa Saint Einion erotti Llynin valtakunnan veljensä Kinlasin hallituksista . Häntä pidetään myös luostarin rakentamisesta Bardsey Islandille , josta tuli keskiajalla tärkeä pyhiinvaelluskeskus. Niemimaan alueelta löytyy monia lähteitä . Monet niistä olivat tärkeitä pyhiinvaeltajille matkalla saarelle.
Pullhelin kaupunki oli Llinin hallinnollinen keskus noin 700 vuoden ajan. Se oli alun perin Gwyneddin valtakunnan dominio ( maerdref ) , ja siitä tuli vapaa alue Englannin valloituksen jälkeen. Täällä rakennettiin yli 400 alusta 1700- ja 1800-luvuilla [2] .
Llynin niemimaata hallitsevat lukuisat vulkaaniset kukkulat ja vuoret. Suurimmat niistä ovat Ir-Eifl, Garn-Baudoin, Garn-Fadrun ja Minit-Riou. Suuret osat pohjoisrannikosta ovat jyrkkiä jyrkät ja offshore-saaria. Etelärannikolla on hiekkarantoja. Maisemaa hallitsevat pensasaitojen ympäröimät pellot.