Welch

Welch

Walesin puhujien prosenttiosuus Walesin eri läänissä
oma nimi Cymraeg
Maat Iso- Britannia , Argentiina
Alueet Argentiinassa - Patagoniassa , Isossa - Britanniassa - Walesissa
virallinen asema

 Iso-Britannia :

Sääntelyorganisaatio Walesin kielineuvosto ( 2012 asti) [1] , Walesin kielikomissaari (vuodesta 2012)
Kaiuttimien kokonaismäärä

Yli 700 000 (2012) [2]

  • Wales : 562 016 (19,0 % Walesin väestöstä vuoden 2011 väestönlaskennassa [3]
Tila haavoittuva [4]
Luokitus
Kategoria Euroopan kielet

indoeurooppalainen perhe

Kelttiläinen haara brytoninen ryhmä
Kirjoittaminen latinan kieli
Kielikoodit
ISO 639-1 cy
ISO 639-2 cym
ISO 639-3 cym
WALS hyvin
Maailman kielten atlas vaarassa 425
Etnologi cym
Linguasfääri 50-ABA-a
ABS ASCL 1103
ELCat 10429
IETF cy
Glottolog wels1247
Wikipedia tällä kielellä

kymri , myös kymri tai cymric ; itsenimi - Cymraeg (ääntäminen: [ k ə m ˈ r ɑ ː ɨ ɡ ]) tai y Gymraeg (ääntäminen: [ ə  ɡ ə m ˈ r ɑ ː ɨ ɡ ]) - toisin kuin Walesin englanti ( muunnelma kielestä Walesissa muodostunut englannin kieli), kuuluu kelttiläisten kielten brythonic - ryhmään . Sitä levitetään Ison- Britannian länsiosassa  - Walesissa (Wall. Cymru ) sekä Chubutissa  - walesilaisten maahanmuuttajien siirtomaassa Argentiinan Patagonian alueella [5] .

Nykyään puhutuin kelttiläinen kieli.

Tila

Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 583 000 ihmistä eli 20 % Walesin väestöstä puhuu walesin kieltä (20,8 % vuonna 2001) [6] ; kun taas väestönlaskenta osoittaa, että 25% Walesin asukkaista syntyi sen ulkopuolella. Walesin puhujien määrää muissa Britannian osissa ei tarkkaan tiedetä, mutta heidän lukumääränsä on suhteellisen suuri suurimmissa kaupungeissa ja Englannin ja Walesin välisellä rajalla. Walesinkielinen televisiokanava S4C arvioi , että vuonna 1993 Englannissa oli noin 133 000 ihmistä, jotka ymmärsivät sen; yli kolmannes näistä oli keskittynyt Suur-Lontoon alueelle [7] . Lisäksi walesin puhujia asuu Kanadassa (3 160 Ethnologuen [8] mukaan ) ja Yhdysvalloissa (2 655 [9] ).

Walesin puhujien joukossa on harvat, jotka eivät puhu englantia (lukuun ottamatta Chubut Valleyn walesia , jonka toinen kieli on espanja ) [10] . Monet ihmiset käyttävät kuitenkin mieluummin kymaria kuin englantia. Puhujan kielenvalinta voi vaihdella aihealueen mukaan (ilmiö, joka lingvistiikassa tunnetaan nimellä "koodinvaihto" tai koodinvaihto ). Usein on myös sekoitus koodeja (esimerkiksi englanninkieliset sanat ovat usein välissä elävässä puheessa) [11] .

Huolimatta siitä, että wales on vähemmistökieli ja englannin painostuksesta, sen kannatus kasvoi 1900-luvun jälkipuoliskolla rinnakkain kansallismielisten poliittisten järjestöjen, kuten Plaid Cymrun (Walesin puolue) ja Cymdeithas yr Iaith Gymraegin nousun kanssa . "Welsh Language Society") [12] .

Ensimmäisenä kielenä kymriä puhutaan eniten Walesin pohjois- ja länsimaalaisella maaseudulla - pääasiassa Gwyneddissä , Denbighshiressä , Angleseyn saarella , Carmarthenshiressä , Pohjois- Pembrokeshiressä , Ceredigionissa ja osissa Länsi- Glamorgania , mutta ihmiset, jotka puhuvat hyvin walesia löytyy kaikkialta Walesista. Samaan aikaan sitä ei käytetä melkein koskaan suurissa etelän kaupungeissa ( Cardiff , Newport , Bridgend ; vähemmässä määrin tämä koskee Swanseaa ) [13] [14] .

Walesin kieli pysyy elossa; sitä käytetään monien tuhansien ihmisten jokapäiväisessä elämässä ja sitä esiintyy kaikkialla Walesissa. Walesin kielilaissa (1993) [15] ja Walesin hallituksen laissa (1998) [16] oletetaan, että kymri ja englanti ovat tasa-arvoisia. Julkisten elinten on kehitettävä ja pantava täytäntöön Walesin kieliohjelma. Siksi paikallisneuvostot ja Walesin kansalliskokous käyttävät kymrin kieltä virallisena kielenä, julkaisevat virallisia painettuja aineistoja ja viestejä walesinkielisinä versioina (esim. kirjeet koululta vanhemmille, kirjaston tiedot, paikallisneuvoston tiedot), ja kaikki Walesin liikennemerkit on oltava englanniksi ja walesiksi, mukaan lukien paikannimien waleslaiset muunnelmat.

Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on ratifioinut eurooppalaisen alueellisten ja vähemmistökielten peruskirjan walesin kielen suhteen [17] .

Walesin kieli sai suuren yleisön, kun televisiokanava S4C ( Sianel Pedwar Cymru , Channel 4, Wales) perustettiin marraskuussa 1982, ja se lähetettiin parhaimmillaan vain walesiksi [18] [19] .

Vuoden 1981 British Nationality Actin mukaan kymrin kielen taito sekä englannin tai skottien kielen taito on riittävä edellytys kansalaisuuden myöntämisen kielitaitokriteerin täyttämiselle [20] .

Murteet

Kuten missä tahansa luonnollisessa kielessä , walesilla on murteita .

Ne näkyvät hyvin puhutussa ja vähäisemmässä määrin kirjakielessä. Kätevä, joskin hieman yksinkertaistettu, luokitus on pohjoisen ( Gogledd Cymru ) ja Etelä-Walesin ( De Cymru ) murteet tai " Gog " ja " Hwntw " ( gogledd "pohjoinen"; etelä hwn 'tw "siellä"). Murreerot kattavat sanaston, ääntämisen ja kieliopin, vaikka jälkimmäisessä tapauksessa erot ovat itse asiassa suhteellisen pieniä [21] .

Murteiden välisiä eroja voidaan havainnollistaa lauseella: "Haluaisitko kupin teetä?". Pohjoisessa lause kuulostaa Dach chi isio panadilta? , ja etelässä kysymys on todennäköisemmin: Dych chi'n moyn dishgled? . Esimerkki murteellisista ääntämiseroista on eteläisten murteiden taipumus lausua S -kirjain lihottavalla äänellä, esimerkiksi mis "kuukausi" lausutaan pohjoisessa enemmän kuin ' [mɪs] ja etelässä kuten [mɪʃ] [21] .

Todellisuudessa erot nykyaikaisen puhekielen walesin murteiden välillä ovat vähäisiä verrattuna eroon puhutun ja peruskielen välillä. Jälkimmäinen on paljon muodollisempi ja se on muun muassa walesinkielisten raamatunkäännösten kieli (mutta " Beibl Cymraeg Newydd " - "uusi walesilainen Raamattu" - on kielellisesti paljon vähemmän muodollinen kuin perinteinen 1588 Raamattu). Vaikka kysymys "Haluaisitko kupin teetä?" epätodennäköistä kirjallisessa Walesin käytössä - jos se on annettu, se kuulostaisi A oes arnoch eisiau cwpanaid o de? [22] .

Kirjallisen kielen piirteitä puhuttuun kieleen verrattuna ovat verbimuotojen yleisempi käyttö, muutos joidenkin aikamuotojen käytössä (esimerkiksi nykykielellä kirjallisella imperfektillä on konditionaalin merkitys ), pronominien käyttötiheyden väheneminen (koska niiden välittämä tieto välitetään yleensä muunnetuilla verbien ja prepositioiden muodoilla) ja selvempi taipumus korvata englanninkieliset lainaukset walesin kielen alkuperäisillä sanoilla [22] .

Historia

Walesin kielen historialla on yli 14 vuosisataa, kielitieteilijät erottavat sellaiset ajanjaksot kuin arkaaiset (VI luvun puolivälistä VIII vuosisadan puoliväliin), vanha wales (VIII luvun puolivälistä XII vuosisadan alkuun). ), keski-walesi (XII luvun alusta XIV vuosisadan loppuun) ja moderni walesin kieli, jossa vuorostaan ​​erotetaan alakaudet: Varhainen uusi walesi (15. luvun alusta 1500-luvun puoliväliin). 1500-luvulta) ja moderni wales (1500-luvun lopusta) [23] .

Varhaisimmat Britanniasta löydetyt brytonisten kielten muistomerkit juontavat juurensa 3. vuosisadalle - nämä ovat erityisesti roomalaisia ​​kirjoituksia Bathista , josta löytyy Brythonicin sulkeumia, pääasiassa nimiä [24] [25] .

Varhaisimmat olemassa olevat lähteet, jotka voidaan tunnistaa walesiksi, ovat luultavasti peräisin 600-luvulta, ja jotkut tutkijat (esim. John T. Cook) [26] pitävät tuon ajanjakson kieltä myöhäisenä Common Brythonicina . Tästä kielestä ei tiedetä juuri mitään. Seuraavaa merkittävää ajanjaksoa, vähän paremmin todistettuina, kutsutaan vanhaksi walesiksi (800-1100-luvulta); se oli kuningas Hywel Hyvän [27] lakien kieli (joka kuitenkin tuli meille vain keski-walesin ja latinan [28] käsikirjoituksissa), samoin kuin Walesin ja Etelä-Skotlannin runouden (silloin sen väestön) kieli. oli edelleen brittiläinen) [29] . Anglosaksisen kolonisaation laajenemisen myötä Walesin kelttiväestö erottui Pohjois-Englannin cumbriankielisistä keltaisista ja lounaisen korninkielisistä keltaista , ja kielet alkoivat erota [30] .

Keski-Welsh (tai Cymraeg Canol ) on 1100-1300-luvun walesin kielen nimi, josta on tullut meille paljon enemmän todisteita kuin aikaisempien aikakausien kielestä. Se on lähes kaikkien varhaisten Mabinogi - käsikirjoitusten kieli, jotka ovat tulleet meille , vaikka tarinat itsessään ovat paljon vanhempia. Keski-walesi on melko ymmärrettävää, vaikkakaan ei ilman vaivaa, nykyaikaiselle äidinkielenään puhuvalle [31] .

Nykyaikaisen walesin historia voidaan jakaa kahteen ajanjaksoon. Ensimmäinen aikakausi, varhainen uusi walesi , kesti 1300-luvulta noin 1500-luvun loppuun. Se oli hovirunoilijoiden ( Y Cywyddwyr ) kieli - erityisesti David ap Gwilymin [32] . Late New Welsh alkaa William Morganin raamatunkäännöksen julkaisemisesta vuonna 1588 [33] . Kuten englanninkielisessä käännöksessä, King James I -versiossa Morganin Raamatulla oli merkittävä vakauttava vaikutus kieleen, ja nykykielellä (erityisesti kirjallisella, virallisella kielellä) on edelleen samat uuden walesin ominaisuudet kuin Morganin kieli. mutta tietysti kanssa Sittemmin on tapahtunut joitain muutoksia [34] .

Walesin kieli sai lisää sysäystä 1800-luvulla, kun ensimmäiset täydelliset Walesin sanakirjat julkaistiin . Varhaisten Walesin leksikografien, kuten Daniel Sylvan Evansin [35] työ tarjosi kielen tarkimman dokumentaation, ja nykyaikaiset sanakirjat, kuten Geiriadur Prifysgol Cymru (Walesin yliopiston sanakirja), ovat näiden sanakirjojen suoria jälkeläisiä.

Kielelliset ominaisuudet

Fonologia ja ortografia

Konsonantit

Walesin kielessä erotetaan seuraavat konsonanttifoneemit [36] :

Labial hammaslääkärin Alveolaarinen Palatal takaisin kielellinen Glottal
nenän- ( m̥ ) m ( n̥ ) n ( ŋ̊ ) ŋ
räjähtävä pb_ _ t d kg _
afrikkalaiset tʃdʒ_ _
frikatiivit fv_ _ θ r s ( z ) ʃ x h
Sivu ɬ
Approximants w l j
Vapina r̥r_ _

[z] esiintyy vain ei-assimiloiduissa lainauksissa , ja silloinkin pohjoisissa murteissa se lausutaan [s] [37] . [h] [38] puuttuu eteläisistä murteista; lisäksi pohjoinen ja kirjallinen alkukirjain chw- [xw] vastaa [w] [39] .

Sanan lopussa soinnilliset frikatiivit f ja dd usein katoavat (vrt. tref ja tre "kylä"; mynydd "vuori" ja i fyny "ylös", lit. - "ylämäkeen") [40] . Joissakin eteläisissä murteissa [s] sujuvassa puheessa ennen etuvokaalia lausutaan muodossa [ʃ] (esim. Nes i fynd adre ['nɛʃi 'vɨnd 'adre] "menin kotiin") [41] .

Vokaalit

Walesin kielessä erotetaan lyhyet ja pitkät vokaalit , jotka eroavat paitsi keston, myös laadultaan [42] , kuten yllä olevasta kuvasta ilmenee. Tämä vastustus on merkityksellinen: vrt. [muːg] "savu" - [mʊg] "muki" [43] [41] .

Vokaaliluettelon mukaan walesin kielen murteet on jaettu kahteen suureen ryhmään: pohjoiseen ja eteläiseen (katso murteet ). Yksi tärkeimmistä eroista: äänten [ɨ (ː)] (oikeinkirjoitus u , y ) ja [iː] , [ɪ] (oikeinkirjoitus i ) välinen yhteensattuma tai ero . Etelässä kaikki nämä äänet vastaavat [i] tms. [ɪ] ; joten ei ole eroa esimerkiksi sanojen fu "oli" ja fi "minä" välillä [44] .

Walesin kielessä on myös runsaasti diftongeja . Laajimmat järjestelmät löytyvät pohjoisesta; etelässä monet diftongit osuvat yhteen. Täydellinen diftongijoukko on seuraava (suluissa - Etelä-Walesille tyypillinen ääntäminen): [aɨ] ( [aɪ] ), [aɪ] , [aʊ] , [əɪ] , [əɨ] ( [əɪ] ), [ɛʊ] , [əɨ] ( [əɪ] ), [ɔɨ/] ( [ɔɪ] ), [ɔɪ] , [ɔɨ] ( [ɔɪ] ), [ɔʊ] , [ɨʊ] ( [ɪʊ] ), [ ʊɪ] , [ ɨʊ] ( [ɪʊ] ) [45] .

Walesin kielen painoarvo osuu lähes aina sanan toiseksi viimeiseen tavuun [46] ; Muutamissa poikkeuksissa aksentti on merkitty akuutilla aksentilla ( ´ ), esimerkiksi ffarwél ( englanninkielisestä  jäähyväiskirjasta ). Walesin kielen painotus on voimakasta, mutta korostetulle tavulle on ominaista myös sävyn liike ja vokaalin lievä supistumisaste [47] . Historiallisesti tämä johtuu siitä, että painotus osui ennen viimeiseen tavuun ja siirtyi vain keskiwalesilaisella kaudella ; aiemmin korostettu tavu on säilyttänyt osan ominaisuuksistaan ​​(erityisesti painotetut tavut voivat riimillä jakeessa; katso kinhaned ). Samaan prosessiin liittyy korostetun schwa [ə] [48] esiintyminen kymrin kielessä, mikä on englannin kielessä erittäin harvinainen.

Jatkuva painopisteen asema toiseksi viimeisellä tavulla johtaa siihen, että yksijuurisissa sanoissa ja yhden sanan eri muodoissa paino liikkuu, kun tavut lisätään sanan loppuun, esimerkiksi:

Tavun lisääminen sanaan ysgrifennydd naisnimeksi ysgrifennyddes muuttaa toisen y :n ääntämistä, koska y:n ääntäminen riippuu siitä, kuuluuko se viimeiseen tavuun vai ei [49] .

Oikeinkirjoitus

Nykyaikainen Walesin ortografia on suhteellisen uusi [50] ; William Morganin 1600-luvulta peräisin olevalla Raamatulla oli suuri rooli tässä . Walesin kielen varhaisille jaksoille on ominaista huonompi oikeinkirjoituksen vakaus - erityisesti k -kirjaimen suurempi käyttö [51] , v :n käyttö nykyajan f :n sijaan (ja vastaavasti f ff :n sijaan ) [52] .

Kirjaimet) JOS Nimi
a [ a ] a
b [ b ] bi
c [ k ] ec
ch [ x ] ech
d [ d ] di
dd [ ð ] edd
e [ ɛ ] e
f [ v ] ef
ff [ f ] eff
g [ g ] esim
ng [ ŋ ] eng
h [ h ] aets
i [ ɪ ] i
l [ l ] el
ll [ɬ] ell
m [ m ] em
n [ n ] fi
o [ ɔ ] o
s [ p ] pi
ph [ f ] ffi
r [ r ] Er
rh [ r̥ ] rhi
s [ s ] es
t [ t ] ti
th [ θ ] eth
u [ ɨ ], [ i ] u bedol
w [ ʊ ] ŵ
y [ ɨ ], [ i ], [ ə ] y [ əː ] _
  • h tarkoittaa kuuroutta mh: ssa , nh:ssa ja ngh :ssa .
  • ph on hyvin harvinainen kreikkalaisissa sanoissa (esim. fenoli "fenoli"), mutta useammin spiranttimutaation seurauksena (esim. ei phen-ôl ).
  • y tarkoittaa [ ə ] yksitavuisissa painottamattomissa sanoissa ( clitics ), kuten fy "minä" ja ei-lopuisissa tavuissa, lopputavuissa - [ ɨ ] tai [ i ] murteesta riippuen. Poikkeuksen muodostavat jotkut lainaussanat, esimerkiksi nyrs [ n ə r s ] "sairaanhoitaja" ( sairaanhoitaja ) [49] .
  • si tarkoittaa [ ʃ ], jos sitä seuraa vokaali [50] .
  • Kahdesta merkistä koostuvia kirjaimia käsitellään yhtenä kirjaimena (yllä annetussa järjestyksessä), vaikka samat merkkiyhdistelmät voivat joskus esiintyä, kun kaksi eri kirjainta on vierekkäin. Esimerkiksi tässä on luettelo sanoista aakkosjärjestyksessä: datysen, dathlu, dectant, dechrau, difywyd, diffaith, dynged, dylunio, dylluan, dyngarol, ddiwedd [53] .

Vokaalien pituutta kirjallisesti ei aina mainita: tiettyjä konsonantteja edeltävien vokaalien pituudesta on olemassa yleisiä sääntöjä. Lisäksi, jos vokaali on pitkä asennossa, jossa sen näiden sääntöjen mukaan pitäisi olla lyhyt, se saa sirkumfleksimerkin [50] : vrt. ffon "tikku" lyhyellä vokaalilla ja ffôn "puhelin" pitkällä. Käänteinen tilanne (lyhyt vokaali "pitässä" asennossa) osoitetaan vakavalla merkillä : pas [ p a ː s ] - "yskä", pàs [ p a s ] "läpäise"; mwg [ m u ː g ] "savu", mẁg [ m ʊ g ] "muki" [54] .

Kirje JOS
a [ aː ] _
ê [ eː ] _
î [ iː ] _
o [ oː ] _
û [ ɨ ː ], [ iː ]
ŵ [ uː ] _
ŷ [ ɨ ː ], [ iː ]

Diftongit merkitään seuraavasti:

Diftongi JOS
ae [ aɨ ] _
ai [ aɪ ] _
au [ a ɪ ], mutta päätteenä pl. h. - [ a ], [ e ]
aw [ aʊ ] _
ei [ əɪ ] _
eu [ əɨ ] , [ əɪ ]
ew [ ɛʊ ] _
oi [ əɨ ] , [ əɪ ]
oe [ ɔɨ ] ] _
oi [ ɔɪ ] _
ou [ ɔɨ ] , [ ɔɪ ]
ow [ ɔʊ ] _
uw [ ɨʊ ] , [ ɪʊ ]
wy [ ʊɪ ] _
yw [ ɨʊ ] , [ ɪʊ ]
  • Vasemmanpuoleinen ääntäminen on yleistä Pohjois-Walesissa ja oikeanpuoleinen ääntäminen Etelä-Walesissa.

Seuraavat kirjaimet esiintyvät vain lainasanoissa.

Kirje MFA2
j [ dʒ ]
ts [ tʃ ]

Kirjainta j käytetään sanoissa, jotka on lainattu suoraan englannista ( jîns "farkut"), sekä joissakin raamatullisissa nimissä: ennen William Morganin käännöstä walesilaisessa perinteessä oli niiden kääntäminen latinaksi, mutta uskonpuhdistuksen ja johdannon jälkeen. anglikanismista , Walesin käännökset alkoivat keskittyä englannin kieleen . Oletetaan siis, että Jobin nimi voidaan esittää nimellä Iob , tai kenties Job [50] .

Kirjaimet k ( ce ), v ( fi ), x ( ecs ), z ( zèd ) voivat esiintyä peruskäsitteissä vain lainasanoissa, mutta niitä ei käytetä aivan johdonmukaisesti. Esimerkiksi virallinen Geiriadur Termau (Termisanakirja) suosittelee kilo- etuliitteeksi , jota seuraa yliopiston sanakirja, mutta cilo- on melko yleinen. Myös eri sanakirjoissa on eroja: esimerkiksi nolla "nolla" GT:ssä, mutta sero maantieteellisten, fyysisten ja matemaattisten sekä tietokonetermien sanakirjoissa [55] .

Trem ( ¨ ) vokaalin päällä osoittaa, että se lausutaan itsestään eikä diftongin osana, esim. copïo ( "kopio") - lausutaan muodossa [ k ɔ ˈ p i ː ɔ ], ei [ ˈ k ɔ p j ɔ ] [56] .

Morfologia

Alkukonsonanttien mutaatiot

Alkukonsonanttien mutaatio on kaikille kelttiläisille kielille  yhteinen ilmiö . Sanan ensimmäinen ääni voi muuttua kieliopillisen kontekstin mukaan (esim. jos nimeä käytetään ilmaisemaan aikaa: dydd Llun "maanantai", mutta ddydd Llun "maanantai") tai riippuen edellisestä sanasta, esim. i "to", yn "in" ja " ja". Walesissa on kolme mutaatiota: pehmeä ( lenic ), nasaalinen ja spirantti [57] .

radikaali Lenice nenän mutaatio spirant-mutaatio
s b mh ph
b f m
t d nh th
d dd n
c g ngh ch
g ∅* ng
m f
ll l
rh r

* G :n pehmeä mutaatio on alkuperäisen äänen katoaminen. Esimerkiksi gardd "puutarha" muuttuu yr ardd "(tämä) puutarha". Tyhjä solu tarkoittaa, että konsonantti ei ole mutaation kohteena [58] .

Esimerkiksi "kivi" kymrin kielellä on carreg ja "(this) stone" (määräisen artikkelin kanssa) on y garreg (pehmeä mutaatio); "minun kiveni" on fy ngharreg (nenämutaatio) ja "hänen kivensä" on ei charreg (spiranttimutaatio). Nämä esimerkit ovat tyypillisiä kirjalliselle kielelle ; joissakin murteissa pehmeä mutaatio vähitellen syrjäyttää nasalisoinnin ja spirantoinnin, kun niiden takana oleva mekanismi muuttuu vähemmän läpinäkyväksi [59] . Puhutun kielen spiranttimutaatio suoritetaan käytännössä vain C :lle , ja joillakin alueilla sitä ei tunneta ollenkaan (vitsejä on siitä, kuinka uudet tulokkaat tilaavat baarissa " jin a thonic " ylikorjauksen vuoksi ). Nenämutaatiota esiintyy nykyään joissakin murteissa vain kahdessa paikassa [60] .

On myös sekamutaatio  - äänettömät plosiivit käyvät läpi spiranttimutaation, muut konsonantit - pehmeitä [61] .

Pehmeän mutaation peruskontekstit [62] :

  • feminiiniset substantiivit yksikössä artikkelin jälkeen (tämä mutaatio ei vaikuta ll- ja rh -muotoon );
  • adjektiivit (ja tietyin edellytyksin substantiivit) yksikön feminiinisten substantiivien jälkeen;
  • verbin äärellisten muotojen suorat objektit (paitsi persoonaton );
  • mitkä tahansa sanat joidenkin prepositioiden ja konjunktioiden jälkeen sekä myöntävät partikkelit mi, fe (jälkimmäinen voidaan jättää pois mutaatiota säilyttäen);
  • kaikki substantiivit, jotka tulevat välittömästi adjektiivien jälkeen (mukaan lukien järjestysluvut) sekä joidenkin numeroiden jälkeen
  • omistuspronominien jälkeen dy "sinun", ei "hänen";
  • substantiivit partikkelin yn jälkeen (sijoitetaan ennen predikaatin nimellisosaa); myös adjektiivit yn :n jälkeen (tällä konstruktiolla on adverbin merkitys).

Nenämutaation peruskontekstit [60] :

  • prepositioon yn "in" jälkeen;
  • possessiivisen pronominin fy "minä" jälkeen;
  • joidenkin numeroiden jälkeen.

Peruskontekstit spiranttimutaatiolle [60] :

  • liiton jälkeen "ja";
  • possesssive pronomini ei "her" jälkeen;
  • numeron tri jälkeen "kolme".

Sekamutaation pääasiallinen konteksti on ni -negaation jälkeen (voidaan jättää pois, säilyttäen mutaation) [61] .

Artikkeli

Walesilla on määrätty artikkeli . Se tulee ennen sen määrittelemää sanaa ja sillä on muotoja y, yr ja r . Valinta tehdään seuraavan säännön [63] mukaisesti :

  • jos edellinen sana päättyy vokaaliin, käytetään seuraavan sanan alusta riippumatta artikkelia 'r , esim. Mae 'r gath tu allan "Kissa on ulkona";
  • muissa tapauksissa artikkelia yr käytetään, jos sana alkaa vokaalilla, esimerkiksi yr ardd ;
  • jos seuraava sana alkaa konsonantilla, käytetään artikkelia y , esimerkiksi y bachgen.

Artikkeli aiheuttaa pehmeän mutaation sanoissa units. h. feminiininen, esimerkiksi t ywysoges "(joku) prinsessa", mutta y d ywysoges "(tämä) prinsessa" [64] .

Substantiivit

Kuten useimmissa muissakin indoeurooppalaisissa kielissä , walesissa kaikki substantiivit kuuluvat tiettyyn kieliopilliseen sukupuoleen ; tässä tapauksessa miehelle tai naiselle. Kaikissa tapauksissa, paitsi silloin, kun substantiivin sukupuoli liittyy sen merkitykseen (esim. mam "äiti" on feminiininen), sukupuolisääntöjä ei ole, ja sukupuoli on muistettava substantiivin kanssa [65] .

Walesin kielessä on kaksi tapaa muodostaa kieliopillinen monikko . Substantiivien osassa monikkomuoto muodostuu yksikkömuodosta . Ei ole olemassa yksinkertaisia ​​sääntöjä substantiivien monikkomuodolle; se muodostuu monella eri tavalla. Jotkut substantiivit monikkomuodostetaan lisäämällä pääte (yleensä -au ), esimerkiksi tad "isä" on tadau . Toiset vaihtavat vokaalia, esimerkiksi bachgen "poika" - bechgyn . Toiset taas käyttävät molempien yhdistelmää, kuten chwaer "sisar" - chwiorydd [66] .

Muiden substantiivien alkuperäinen muoto on monikkomuoto (katso singulatiivi ). Tämän järjestelmän mukaan muuttuvat substantiivit eristetään monikosta lisäämällä pääte -yn (maskuliinille) tai -en (feminiinille), esimerkiksi plant "childs" ja muchn "child" tai koodataan "metsä" ja coeden . "puuta". Sanakirjoissa toisinaan monikko annetaan tässä tapauksessa ennen yksikköä [67] .

Adjektiivit

Yleensä Walesin adjektiivit seuraavat määrittelemäänsä substantiivia, mutta jotkin (kuten hen 'vanha', pob 'kaikki' ja holl 'kaikki') asetetaan niiden edelle (muodollisemmassa kielessä tai runoudessa mikä tahansa adjektiivi voidaan prepositioida, riippumatta sukupuolen prepositiiviset adjektiivit aiheuttavat pehmeän mutaation myöhemmässä substantiivissa) [68] . Suurimmaksi osaksi adjektiivit eivät muutu, vaikka muutamia on säilynyt, jotka erottavat maskuliini- ja feminiiniset muodot tai yksiköt. tuntia / monta h, kuten byrr (uros), berr (naaras) "lyhyt". Substantiivien jälkeen. h. feminiiniset adjektiivit läpikäyvät lievän mutaation [69] .

Tapa, jolla vertailuasteet muodostuvat, ei ole kovin säännöllinen. Useimmat yksi- tai kaksitavuiset adjektiivit saavat päätteet -ach komparatiiville ja -a ( formaalikielellä -af ) superlatiiville , ja varren lopullinen konsonantti hämmentyy , jos se on soinnillinen plossiivi : esim. bannog "high" ", bannocach "korkeampi", bannoca(f) "korkein" (myös diwedd "myöhään" - diwethaf "viimeisin"). Jos adjektiivi päättyy yhdistelmään "meluisa + sonantti", meluisa on silti järkyttynyt: gwydn "vahva" - gwytnach "kestävämpi". Myös monet monitavuiset adjektiivit käyttävät tätä menetelmää, esimerkiksi ardderchog "kaunis" - ardderchocaf [70] .

Adjektiivit, joissa on kaksi tai useampi tavu, käyttävät yleensä sanaa mwy "enemmän" ja mwya(f) "usein", esim. teimladwy "herkkä", mwy teimladwy "herkempi", mwya(f) teimladwy "herkin" (analyyttinen tapa) [70] .

Seuraava taulukko antaa yleiskatsauksen omistuspronomineista (joita kutsutaan adjektiiveiksi Walesin kielioppiperinteessä) [71] :

Yksikkö h. Mn. h.
1. henkilö fy (+nenämutaatio) ein
2. henkilö dy (+ pehmeä mutaatio) eich
3. henkilö aviomies. R. ei (+ pehmeä mutaatio) eu
Nainen R. ei (+spiranttimutaatio)

Maskuliininen ja feminiininen pronomini ei luetaan muodossa [iː] [72] .

Feminiininen pronomini ei (joskus myös pronominit eu ja ein ) aiheuttaa h- lisäyksen seuraavaan sanaan, jos se alkaa vokaalilla: ei harglwydd "herran isäntä" [73] .

Possessiivipronomineja käytetään myös objektipronomineina. Walesin lauseessa "näen Rhodrin" vastaa sanaa Dw i'n gweld Rhodri ("Olen Rhodrin näyssä"), mutta "Näen hänet " Dw i'n ei weld fe  - kirjaimellisesti: "Olen hänen näkyssään "; "Näen sinut " Dw i'n dy weld di ("Olen visiossasi ") ja niin edelleen [72] .

Kirjallisessa kielessä käytetään myös hyvin harvoin possessiivisia adjektiiveja, jotka tulevat nimen jälkeen ja vaativat artikkelin, kuten y car mau "my car", y llyfr eiddoch "teidän kirjasi" [74] .

Possessive pronominit sijoitetaan niiden määrittelemän nimen eteen, jota voi seurata persoonallinen pronomini, esimerkiksi fy mara i "minun leipäni", dy fara di "sinun leipäsi", ei fara fe "hänen leipänsä" " [73] .

Nykyaikainen Wales käyttää (y)ma "here" ja (y)na "there " demonstratiivisina pronomineina (erittäin harvoin myös cw "kaukana"). Ne sijoitetaan niiden määrittelemän sanan jälkeen, joka myös vastaanottaa artikkelin. esimerkiksi y llyfr "kirja (erityinen)", y llyfr 'ma "tämä kirja", y llyfr 'na "se kirja". Kirjallisessa kielessä on myös oikeita demonstratiivpronominit hwn/hon/hyn "tämä/tämä/nämä", hwnnw/honno/hynny "se/se/ne". Ne vaativat myös artikkelin ennen nimeä [75] .

Pronominit

Walesilla on seuraavat henkilökohtaiset pronominit [76] :

Yksikkö h. Mn. h.
1. henkilö (f)i ni
2. henkilö ti, di chi
3. henkilö aviomies. suvun e(f) (etelä), (f)o (pohjoinen) n.h.w. [nu]
Nainen suvun Hei
Verbit

Verbijärjestelmä on kieliopin alue, jossa muodollinen kirjallinen kieli eroaa eniten kirjoitetun kielen puhutuista ja vähemmän standardeista [77] .

Puhutussa walesissa useimmat kieliopilliset aikamuodot käyttävät apuverbiä, yleensä bod "olla". Sen konjugaatiota käsitellään alla.

4 verbimuotoa muodostetaan käyttämällä apuverbiä bod : preesens [78] , imperfekti menneisyys [79] futurum [80] ja ehdollinen mieliala [81] . Ne kaikki muodostetaan samalla tavalla: verbin bod (subjekti) vastaava muoto, lisäelementti yn ( n -muodossa vokaalien jälkeen) ja verbin nimi . Siten "Hän ajattelee" käännetään nimellä Mae e'n meddwl ; "Hän ajattelee" - Bydd e'n meddwl [77] .

Samaan aikaan kaikissa yhdistelmämuodoissa on erityisiä perfektiivisiä muotoja, jotka muodostetaan korvaamalla yn sanalla wedi . Perfekti ilmaistaan ​​verbin bod [82] nykymuodolla , menneisyys  imperfektillä [83] , tulevaisuus perfekti tulevaisuuden aikamuodolla [84] ja subjunktiivi perfect subjunktiivilla. Esimerkiksi "hän ajatteli" - mae e wedi meddwl [85] . Tässä konstruktiossa yn :n ja wedin sijasta voidaan käyttää muita yksiköitä , esimerkiksi adjektiivi newydd (seuraavan verbin nimen lenition kanssa), joka tarkoittaa "uutta" ( Maen nhw newydd gyrraedd  - "He ovat juuri saapuneet") tai prepositio olen välittää halu. Normaalia negatiivista rakennetta + wedi ( Dydyn nhw ddim wedi cyrraedd "He eivät ole vielä saapuneet") voidaan käyttää myös kieltämisen ilmaisemiseen täydellisessä , tai prepositiossa heb "ilman" (verbin nimen lievällä mutaatiolla) ( Dw i heb fwyta "En vieläkään syönyt") [79] .

Puhuttu wales säilyttää konjugoidun menneisyyden [86] ja tulevaisuuden [87] (vastaten kirjoitetun kielen nykyaikaa) ja subjunktiivin [88] , jota tässä edustaa verbi talu 'maksaa'.

Yksikkö h. Mn. h.
Imperfekti 1. henkilö tarinoita talon
2. henkilö tarina taloch
3. henkilö talodd talon
Tuleva aika 1. henkilö tala (f) pitkä
2. henkilö tali talkki
3. henkilö tallith talan
Subjunktiivinen tunnelma 1. henkilö pitkä Talen
2. henkilö Talet talech
3. henkilö Talai Talen
  • Huomautuksia menneen ajan muodoista.
    • Lomakkeet 1 ja 2 hengen yksiköt. h. voidaan kirjoittaa talais ja talaist (vrt. alla olevat kirjalliset muodot), mutta ne lausutaan samalla tavalla.
    • Joissakin osissa Walesia juuri- ja monikkomuotojen välissä. h. -s- voidaan lisätä .
    • Etelä-Walesissa talws voidaan kuulla taloddin sijaan .
  • Huomautuksia tulevaisuuden ajan muodoista.
    • di :tä käytetään ti :n sijaan , eli tali di , ei tali ti .
    • Joissakin Etelä-Walesin osissa taliffia voidaan käyttää muotojen, kuten talith , sijasta .
  • Huomaa subjunktiivisen tunnelman muodoista:
    • -s- voidaan lisätä juuren ja päätteiden väliin .

Menneessä aikamuodossa kyselymuoto muodostetaan verbin pehmeän mutaation avulla, mutta yhä useammin sitä käytetään myöntävässä lauseessa. Negatiiviset muodot muodostetaan käyttämällä sanaa ddim pronominin ja spirantin jälkeen mahdollisuuksien mukaan verbissä tai muuten pehmeää mutaatiota. Kuitenkin tässäkin pehmeä mutaatio ottaa vallan (esim. dales i ddim thales i ddim :n sijaan ). Jos objekti on määrätty (sillä on artikkeli tai omistuspronomini, ilmaistaan ​​persoonapronominilla tai erisnimellä), sen edelle on annettava prepositio o "alkaen, mistä". Puhekielessä ddim o supistuu sanaksi mo , joka säilyttää prepositiota o : Weles i mohono (fo)  — "En nähnyt häntä", vrt. ohono (fo) "häneltä" [89] .

Mukana on myös yhdysrakenteita menneelle ja tulevalle ajalle sekä subjunktiivitunnelmaan. Ne muodostetaan käyttämällä verbin gwneud "tehdä" sopivaa aikamuotoa (katso esimerkkikonjugaatio alla) yhdessä verbaalisen nimen kanssa: Mi wnes i ei weld "näin hänet" [90] . Mennyt aikamuoto voidaan muodostaa myös verbillä ddaru "tapahtua, osoittautua", joka ei vaihda muotoa: Ddaru fo ddod "Hän tuli"; Ddaru fi weld y ffilm 'ma "Olen nähnyt tämän elokuvan" (jälkimmäinen rakenne on ensisijaisesti tyypillinen Pohjois-Walesille) [91] .

Epäsäännölliset verbit

Verbille bod  "olla" on ominaista erittäin epäsäännöllinen taivutus [92] .

Hyväksyä. ( minä… ) Kysymys. ( Minä?.. ) Negatiivinen ( en... )
Yksikkö h. Mn. h. Yksikkö h. Mn. h. Yksikkö h. Mn. h.
nykyinen aika 1. henkilö dw dyn ydw? ydyn? dw dyn
2. henkilö ( r ) wyt dych wyt? ydych? dwyt dych
3. henkilö mae maen ydy? ydyn? dydy dydyn
Imperfekti 1. henkilö kuplia buon polttoaineet? fuon? polttoaineet fuon
2. henkilö buest buoch fuest? vittu? fuest fuoch
3. henkilö buddd buon fudd? fuon? ruokaa fuon
Epätäydellinen 1. henkilö roddwn roeded oeddwn? oedden? doeddwn tehty
2. henkilö roddet roeddech oeddet? oeddech? doeddet doeddech
3. henkilö Roedd Roeddyn oodd? oeddyn? tehty doeddyn
Tuleva aika 1. henkilö bydda byddwn fidda? hölmö? fydda fiddwn
2. henkilö byddi byddwch fiddi? fiddwch? fyddi fyddwch
3. henkilö bydd byddan vitusti? fiddan? fidd fyddan

Verbi bod muodostaa konditionaalin kahdesta juuresta:

Hyväksyä. Negatiivinen Kysymys.
Yksikkö h. Mn. h. Yksikkö h. Mn. h. Yksikkö h. Mn. h.
bydd- _ 1. henkilö byddwn ohimennen fiddwn fydden hölmö? fydden?
2. henkilö byddet byddech fiddet fiddech fiddetti? fiddech?
3. henkilö byddai ohimennen fyddai fydden fyddai? fydden?
bas- _ 1. henkilö baswn baseen fastwn muoti fastwn? kasvot?
2. henkilö Baset basech fasetti facech puoli? facech?
3. henkilö basai baseen faceai muoti kasvot? kasvot?
  • ddim (" not" ) verbin negatiivisissa muodoissa bod "olla" lisätään pronominin jälkeen.
  • Tämän verbin muodot vaihtelevat suuresti murteittain.
  • Imperfektin puhemuodot ovat o'n i, o't ti, oedd e/hi, o'n ni, o'ch chi ja o'n nhw . Niitä käytetään myöntävässä, kysyvässä ja negatiivisessa konstruktiossa.
  • Suullisessa puheessa tulevaisuuden ajan ja subjunktiivisen mielialan muodot altistuvat usein lievälle mutaatiolle.
  • Kymri on epätavallinen siinä mielessä, että "kyllä" ja "ei" ei ole erillisiä sanoja. Sen sijaan käytetään verbin bod [93] muotoja , esimerkiksi: Ydych chi'n hoffi coffi? ("Oletko kahvin ystävä?" = "Pidätkö kahvista?"), ja vastaus on joko Ydw ("Olen" = "Kyllä") tai Nac ydw ("En ole" = "Ei").

Verbien mynd "mennä", gwneud "tehdä", cael "ottaa" ja dod "tulea" epäsäännöllisyydet ovat samanlaisia ​​[94] .

mieleen gwneud cael dod
Yksikkö h. Mn. h. Yksikkö h. Mn. h. Yksikkö h. Mn. h. Yksikkö h. Mn. h.
Imperfekti 1. henkilö es aethon nes naethon ces caethon des daethon
2. henkilö est aethoch pesä naethoch cest Caethoch dest daethoch
3. henkilö aeth aethon naeth naethon Caeth caethon Daeth daethon
Tuleva aika 1. henkilö a awn na Uusi noin cawn tehdä alas
2. henkilö ei ewch ei newch cei cewch doi tyttö
3. henkilö joko an ei kumpikaan nan ceith noin daw don

Subjunktiivissa on huomattavaa vaihtelua pohjoisen ja etelän välillä näiden neljän epäsäännöllisen verbin muodoissa [95] .

mieleen gwneud cael dod
Yksikkö h. Mn. h. Yksikkö h. Mn. h. Yksikkö h. Mn. h. Yksikkö h. Mn. h.
pohjoinen 1. henkilö awn aen Uusi naen cawn caen alas tehty
2. henkilö aet aech naet naech Caet caech doet doech
3. henkilö ai aen nai naen cai caen doi tehty
Etelä 1. henkilö elwn elen nelwn nelen celwn Celen delwn delen
2. henkilö elet elch nelet nelech Celet celec poistaa Delch
3. henkilö elai elen nelai nelen celai Celen delai delen
Konjugaatio kirjallisella kielellä

Kirjallisessa kielessä verbin analyyttisiä muotoja käytetään paljon harvemmin, synteettinen konjugaatio on siinä hyvin säilynyt [77] [96] . Taulukossa on esitetty säännöllisten verbien päätteet virallisessa kielessä [97] . Ne kaikki on kiinnitetty verbin äärelliseen varteen, joka ei aina ole sama kuin sanakirjamuodossa esitetty - sanallinen nimi. ke sefyll "jäämään", mutta varsi on saf- .

Suuntaa antava sidekalvo Pakollinen mieliala
nykyinen aika Imperfekti Epätäydellinen Pluskvamperfekti
oikein' Väärä'
Yksikkö h. 1 l. -af -ais* - um -wn -as-wn -wyf -wyf
2 l. -minä* -aist* -ost -et ( -se ) - sellaisenaan -ych* -∅, -a
3 l. -∅ , -mutaatio -iff

 -outo -∅ -ai -as-ai -o -toim
Mn. h. 1 l. -wn -as-om -om -em -kuten-em -om -wn
2 l. -wch* -as-och -ooh -ech -as-ech -ooh -wch
3 l. -muurahainen -muurahaisena -muurahainen -ent -sellaisenaan -ont -ent
Persoonaton -ir* -wyd -id* -as- id
-es-id* 		-er -er

Muistiinpanot pöydälle.

  • -se -et sijaan 2l. yksiköitä h. epätäydellinen - arkaaisempi muoto.
  • Menneen ajan väärän taivutusmuodon mukaan verbi bod "olla" ja ne, jotka sisältävät sen toisena komponenttina, muuttuvat pääasiassa: gwybod "tietää", adnabod "tietää" jne.
  • Muoto 3l. yksiköitä h. permutaatiolla varustettu nykyaika muodostuu puhtaasta varresta, jossa esiintyy erilaisia ​​vokaalimuutoksia, pääasiassa viimeisessä tavussa:
    • a → ai : sefyll "jäämään", perusta - saf- , läsnä. lämpötila 3 l. yksiköitä h. - saif ;
    • a → ei : galw "soittaa", kanta - galw- , läsnä. lämpötila 3 l. yksiköitä h - geilw ;
    • a → y : bwyta "on", kanta - bwyta- , läsnä. lämpötila 3 l. yksiköitä h. - bwyty ;
    • e → y : ateb "vastaus", kanta - ateb- , läsnä. lämpötila 3 l. yksiköitä tuntia - etyb ;
    • o → y : agor "avaa", perusta - agor- , läsnä. lämpötila 3 l. yksiköitä h. - egyr ;
    • ae → y : chwarae "leikkiä", varsi - chwarae- , läsnä. lämpötila 3l. yksiköitä h. - chwery ;
    • aw → y : gwrando "kuuntele", varsi - gwrandaw- , läsnä. lämpötila 3l. yksiköitä h. - gwrendy .
  • Päättyy -a 3 litraan. yksiköitä Nykyaikaiset tunnit ottavat pääasiassa denominatiivit , jotka ovat tyyppiä parháu  - "jatka" (ne voidaan tunnistaa verbin nimen viimeisen tavun painotuksesta).
  • Ennen *-merkillä merkittyjä päätteitä viimeisessä tavussa on transponointi a → e .
Prepositiot

Monet Walesin prepositiot muuttavat usein muotoaan, kun ne hallitsevat pronominia. Niitä kutsutaan taivutetuiksi pronomineiksi tai konjugoiduiksi prepositioksi. Useimmat niistä, kuten dan "under", noudattavat samaa perusmallia [98] :

Yksikkö h. Mn. h.
1. henkilö Dana i danon ni
2. henkilö danatti danoch chi
3. henkilö aviomies. suvun dano fe / fo danynnhw
Nainen suvun dani hei

On myös murrevaihtelua, erityisesti yksikön 1. ja 2. persoonassa. numeroita. Joillakin alueilla voidaan kuulla dano i , danot ti tai danach chi [99] .

Useimmat prepositiot aiheuttavat lievän mutaation, vrt. kuitenkin , gyda "with" (spirant-mutaatio), yn "in" (nenämutaatio), rhag "ennen" (ei mutaatiota) [100] .

Sanasto

Suurin osa Walesin sanavarastosta on syntyperäistä ja juontaa juurensa yleiseen kelttiläiseen kieleen . Roomalaisten valloitus ja Britannian romanisointi , jonka yhtenä seurauksena oli latinalais-brytonilaisen kaksikielisyyden leviäminen , johti kuitenkin siihen, että monet latinalaiset sanat tulivat walesin kieleen [ 101] . Tämä sisältää jopa sanoja jokapäiväisestä sanastosta, kuten cyllell "veitsi" ( lat. cultellus ); porth "ovi" ( porta ); pysg "kala" ( piscis ); llong "laiva" ( (navis) longa ). Lisäksi latinalla oli suuri rooli keskiajalla kirkon kielenä , joka liittyy toiseen lainauskerrokseen (vrt. pechod "sin" ( peccatum )) [102] . Keskiajalla ranskalaiset ja skandinaaviset sanat tunkeutuivat myös walesin kieleen [103] .  

Yhtä tärkeä rooli oli kontaktilla englannin kielen kanssa . Jo ennen normannien valloitusta eräät vanhan englannin sanat tulivat walesin kieleen , kuten betws "kappeli" ( OE bedhus  "palvontatalo") [ 104] . 1800 -luvulle asti kaksikielisyys ei ollut kovin yleistä, ja kieleen tulleet suhteellisen harvat sanat olivat lainattuja puhekielistä eikä kirjallisesta normista, vrt. tatws "peruna" (kirjallinen peruna , murre taters ). 1900 - luvulla englannin kielitaito yleistyi ja siitä on lainattu sanoja kaikilta aloilta (etenkin puhekielessä) (vrt. garej "autotalli", tîm "tiimi" jne.). Samaan aikaan 1970-luvun lopulta lähtien on ollut tapana käyttää mahdollisuuksien mukaan oikeita Walesin sanoja [105] .

Walesista muihin kieliin on vähän lainasanoja. Keskiajalla brytonisella latinalla oli tärkeä rooli vanhan iirin kielen sanaston muodostumisessa, ja sinne pääsi myös useita varsinaisia ​​brytonisia sanoja [106] . Walesissa puhutuissa englannin murteissa on Walesin lainoja [107] . Lisäksi englannin kieleen on tullut joitakin oikeita Walesin ilmiöitä ilmaisevia sanoja, esimerkiksi crwth " mole " [108] ; eisteddfod " eisteddfod , kulttuurifestivaali" [109] .

Syntaksi

Yksinkertainen lause

Kymrin kielelle yksinkertaisessa lauseessa tyypillisin rakenne on VSO [110] ("normaali järjestys" walesilaisen kieliopin perinteessä): Eisteddodd y gweithwyr yno a gorffwysasant yna ("Sitten työläiset istuivat ja lepäsivät siellä"); tällaisen rakenteen alalaji ovat lauseet, jotka koostuvat yhdestä jäsenestä V: Aethom ("Me menimme") - tai pronominaalisen subjektin poisjättäen: Gwelaist blismon ("(Sinä) näit poliisin") [111] .

Mitä tahansa lausetta, jossa verbi ei ole ensi sijassa, kutsutaan "epänormaaliksi". Jos ensimmäisessä asemassa ei ole verbiä, niin lauseen etujäsen on korostavassa konstruktiossa [112] :

  • Y myi gaiff fynd gyntafin. ("Naiset (ei miehet) menevät ensin");
  • Ai chwi on roddodd yr arian? ("Annoitko rahat?");
  • Hwy ni fuont yno. ("He eivät olleet siellä.")

Kirjallisessa kielessä tällaisella vasemmanpuoleisen komponentin poistamisella preverbaaliset partikkelit ovat pakollisia: a (aiheuttaa pehmeän mutaation) kun subjekti tai suora objekti poistetaan, (y) r kun muut jäsenet poistetaan, ni (syy sekamutaatio) negatiivisessa lauseessa. Vähemmän muodollisissa rekistereissä on hyväksyttävää jättää nämä partikkelit pois, erityisesti a (mutaatioita säilyttäen) [113] .

"Normaalissa" sanajärjestyksessä subjekti ja predikaatti eivät täsmää lukumäärässä, jos subjekti ilmaistaan ​​substantiivilauseella: Aeth y gwr  - Aeth y gwyr ("Mies(t) meni (mene)" (tämä ilmiö on löytyy myös joistakin italian kielen pohjoisista murteista ), l. - "miehet menivät"). Jäsenten "käänteisessä" järjestyksessä verbi asetetaan aina yksikön 3. persoonan muotoon. numerot [114] :

  • Mi a wnaeth hynny ("Tein sen");
  • Ti a ddaeth ("Sinä tulit") - Deuhost ti ddoe yma ("Tulit tänne eilen").

Jos deklaratiivisen lauseen alussa on ei-apuverbi indikatiivisessa tuulessa, voidaan sijoittaa affirmatiivipartikkelia mi (enimmäkseen pohjoisessa) ja fe (enimmäkseen etelässä). Tämä on kielen puhutun muodon ominaisuus; tällaista käyttöä ei usein löydy kirjallisesta walesista tai virallisemmasta kielestä. Joskus nämä hiukkaset voidaan jättää pois, kun taas niiden aiheuttama pehmeä mutaatio säilyy [115] [116] .

Nimellinen ryhmä

Määritelmä voidaan ilmaista substantiivilla, adjektiivilla, järjestysluvulla tai pronominilla. Substantiivimääritelmä seuraa aina välittömästi tarkennetta: lili'r Pasg (" Pääsiäiskukka "). Melkein kaikki adjektiivit seuraavat määrittelemiään substantiivit: dyn doeth ("älykäs henkilö"); cywilydd mawr ("suuri häpeä") [117] . Pieni osa adjektiiveista, kuten kana "vanha" tai prif "päämies", ovat välttämättä prepositiivisia ; muodollisissa rekistereissä on mahdollista laittaa mikä tahansa adjektiivi prepositioon. Kaikki prepositiiviset adjektiivit aiheuttavat lievän mutaation myöhemmässä substantiivissa: hen wr "vanha mies" ( gwr "mies"). Lisäksi, jos adjektiivissa on muuntajia, se voi olla vain jälkipositiivinen: gwr hen iawn "hyvin vanha mies"; gwr hynaf "vanhin mies" [118] . Adjektiivit muodostavat yhdistelmiä substantiivien kanssa : hen-ddrwg ("vanha paha"), prif-fardd (" pääbardi "); vrt. myös prif ddinas "pääkaupunki", prifddinas "pääkaupunki". Yhdistelmiä, kuten "adjektiivi + substantiivi", kutsutaan "oikeiksi" ( cyfansoddeiriau rhywiog ); päinvastainen järjestys on harvinaisempi: gwrda "aatelinen" (vrt. gwr da "ystävällinen henkilö") - näitä kutsutaan "vääriksi komposiiteiksi" ( cyfansoddeiriau afrywiog ) [119] .

Järjestysnumero edeltää sen määrittelemää substantiivia, paitsi cyntaf ("ensimmäinen"): y bedwaredd flwyddyn ("neljäs vuosi"); y marchog cyntaf ("ensimmäinen ratsastaja"). Kuten pieni joukko muita adjektiiveja, ne ovat samaa mieltä sukupuolen nimen kanssa [120] .

Erilaiset pronominiluokat voivat edeltää ja seurata määritettävää substantiivia: yr holl ddynion ("kaikki ihmiset"); y dynion hynny ("nämä ihmiset") [121] .

Omissiivisuuden suhde ilmaistaan ​​sovelluksella : johtuen kahden nimellislauseen yksinkertaisesta rinnastamisesta vierekkäin ja jonkin omistajan vuoksi. on yhdistelmän viimeinen paikka (walesin kieliopissa tätä kutsutaan "genitiiviksi konstruktioksi"). Joten yhdistelmä "kissan äiti" vastaa walesilaista mam y gathia  - kirjaimellisesti: "äiti (tämä) kissa"; "miehen auton ikkunat" tulee olemaan ffenestri car y dyn  - kirjaimellisesti: "auton (tämän) miehen ikkunat". Jos on tarpeen rakentaa pitkä ketju tällaisista nimistä, artikkeli on vain ennen sukunimeä: llaeth cath maer y dref "pormestarin kissanmaito"; jos sukunimeä ei voi edeltää artikkeli, sitä ei käytetä ollenkaan, vrt. auto Tywysog Cymru "Walesin prinssin auto" [122] .

Jos tällaisessa konstruktiossa määritetty substantiivi on feminiininen substantiivi yksikössä ja attribuutti tarkoittaa pysyvää ominaisuutta, ei yksinkertaista kuuluvuutta, määrittävän substantiivin alkukonsonantti käy läpi lievän mutaation: gafr gwas (" kaverin vuohi " ); ffugenw bardd ("runoilijan salanimi"); het plismon "poliisipäähine (kuuluu poliisille)" vs. het blismon "poliisipäähine (joka poliisit käyttävät)" [123] .

Yhdistelmälause

Monimutkaiset lauseet voivat olla monimutkaisia ​​ja monimutkaisia. Liittyvät lausetyypit ovat yleisimpiä; yhteensopimattomuus on harvinaista. Sanajärjestyksen säännöt ovat samat kuin yksinkertaiselle lauseelle. Yhdistetyt lauseet yhdistetään liitännöillä a (c) ("ja"), neu ("tai"), namyn ("mutta"), eith ("mutta paitsi") [124] :

  • Orffenodd ef ei waith a aeth adref ("Hän lopetti työnsä ja meni kotiin");
  • Bydd ef yna, eithr na bydd lleferydd ganddo ("Mutta hän on siellä, mutta hän ei pysty puhumaan").

Suhteelliset lausekkeet lisäävät liitot pan ("kun"), tra ("while"), hyd nes ("kunnes"), cyn ("ennen"), lle ("missä"), gan ("koska" ), fel ("jotta"), os ("jos"), er ("vaikka"), nag ("kuin"), fel pe ("ikään kuin"), mai ("mitä"), nad ("mitä" ei ole"). Yhdistetyissä lauseissa noudatetaan "aikamuotojen koordinaation" sääntöä: jos päälauseessa verbi on jossakin menneisyydestä, niin myös alalauseen verbin on oltava menneisyydessä. Jos alalauseessa yksi lauseen jäsenistä tuodaan esiin, niin liiton y  - "mitä" sijasta käytetään liittoa mai (pohjoissa) tai taw (etelässä) [125] :

  • Dywedodd mai/taw Sion oedd y cryfaf ("Hän sanoi, että John on vahvin") ( epätäydellinen );
  • Dywedodd mai/taw Sion fyddai y cryfaf ("Hän sanoi, että John olisi vahvin"; conditionalis );
  • Dywedodd mai/taw Sion oedd wedi gweithio ("Hän sanoi, että John työskenteli"; analyyttinen pluperfect ).

Samat säännöt koskevat epäsuoraa kysymystä [126] :

  • Gofynwn ai Sion oedd y cryfaf ("Kysyin, oliko John vahvin"; nykyaikainen epätäydellinen);
  • Gofynais a fyddech yn y cyfarfod ("Kysyin, olisitko kokouksessa"; ehdollinen tulevaisuusajan sijaan).

Nykyaikaisessa puheessa ja joskus kirjallisesti nämä säännöt ovat vähemmän sovellettavissa kuin kirjallisuuden standardi [127] .

Jos alalauseessa on negaatio, käytetään konjunktiota na(d) "mitä ei ole" [128] :

  • Dywedodd Sion na wnaeth ef hynny ("John sanoi, ettei hän tehnyt sitä").

Wales koulutuksessa

Walesin kieltä käytetään laajalti koulutuksessa , ja monet Walesin yliopistot ovat kaksikielisiä, erityisesti Bangor University [129] ja Aberystwythin yliopisto [130] .

Kansallisen opetussuunnitelman mukaan Walesin opiskelijoiden on opittava walesin kieltä 16-vuotiaaksi asti. Walesin kielineuvoston mukaan yli neljäsosa Walesin lapsista käy kouluissa, joissa opetetaan pääasiassa walesin kieltä [131] . Loput opiskelevat walesin kieltä toisena kielenä englanninkielisissä kouluissa.

Muistiinpanot

  1. ↑ Walesin kielilautakunta  . Bwrdd vuotta Iaith Gymraeg. — Walesin kielikomission virallinen verkkosivusto. Haettu 18. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  2. ↑ Bwrdd yr Iaith Gymraeg, Tilastollinen yleiskatsaus walesin kielestä , kirjoittanut Hywel M Jones, sivu 115, 13.5.1.6, Englanti. Julkaistu helmikuussa 2012. Haettu 28. maaliskuuta 2016.
  3. ↑ Walesin puhujat paikallishallinnon, sukupuolen ja yksityiskohtaisten ikäryhmien mukaan, 2011 Census (linkki ei saatavilla) . statswales.gov.wales (11. joulukuuta 2012). Haettu 22. toukokuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 16. kesäkuuta 2016. 
  4. ↑ Unescon punainen kielten kirja
  5. ↑ Y Wladfa - Walesit  Patagoniassa . BBC Home (29. lokakuuta 2003). - Artikkeli Walesin diasporasta Patagoniassa, Argentiinassa. Haettu 18. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  6. ↑ Darlun ystadegol o sefyllfa'r Gymraeg  (Wall.)  (linkki ei käytettävissä) . — Vuosien 1991 ja 2001 väestönlaskentatietojen vertailu käyttäen vuoden 2011 tietoja. Käyttöpäivä: 17. joulukuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 5. helmikuuta 2016.
  7. ↑ Callaghan, Nigel Enemmän Walesin puhujia kuin aiemmin  uskottiin . ibiblio.org. — S4C-tutkimuksen tulosten esittely. Haettu 18. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  8. ↑ Kanadan  kielet . ethnologue.com. — Tiedot Kanadan kielistä Ethnologuen verkkoversiossa. Haettu 18. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  9. ↑ Monta kieltä, yksi Amerikka: Wales  (eng.) (pdf). US English Foundation -tutkimus. — Tiedot Walesista Yhdysvalloissa. Haettu 18. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  10. ↑ Kymri: Yhdistyneen  kuningaskunnan kieli . ethnologue.com. - Walesin kielen ominaisuudet Ethnologuen verkkoversiossa, tiedot puhujien kaksikielisyydestä, Argentiinan walesista. Haettu 18. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  11. ↑ Deuchar M. , Webb-Davies P. , Donnelly K. Siarad-korpuksen rakentaminen ja käyttö: Kaksikieliset keskustelut walesiksi ja  englanniksi . - John Benjamins Publishing Company, 2018. - (Studies in Corpus Linguistics). — ISBN 9789027264589 .
  12. ↑ Janet Davies. Walesin kieli: historia. - Cardiff: University of Wales Press, 2014. - P. 69, 114.
  13. ↑ Walesin kieli  väestölaskentalomakkeessa . Tilastotoimisto (8. tammikuuta 2004). — Lyhyt yhteenveto vuoden 2001 väestönlaskennan tuloksista walesin kielen taidosta, Walesin kartta ja äidinkielenään puhuvien prosenttiosuus. Haettu 18. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  14. ↑ KS25 Walesin kielen taito : Census 2001, Key Statistics for Local Authorities  . Kansallinen tilastotoimisto. — Walesin kielen taitoa koskevat taulukot alueittain Walesissa vuoden 2001 väestönlaskennasta. Haettu 18. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  15. ↑ Walesin kielilaki  1993 . Office of Public Sector Information (OPSI.gov.uk) (21. lokakuuta 1993). — Vuoden 1993 Walesin kielilain teksti. Haettu 18. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  16. ↑ Walesin hallituksen laki 1998  . Office of Public Sector Information (OPSI.gov.uk) (31. heinäkuuta 1998). — Teksti of the Governance in Wales Act 1998. Haettu 18. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  17. ↑ Walesin kieli Yhdistyneessä  kuningaskunnassa . Tietokanta alueellisten ja vähemmistökielten eurooppalaiselle peruskirjalle . Euroopan vertailevan vähemmistötutkimuksen julkinen säätiö. — Yhteenveto kymrin kielen sisällyttämisestä alueellisten tai vähemmistökielten eurooppalaiseen peruskirjaan Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Haettu 18. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  18. ↑ S4C Corporate  . S4C.co.uk. - S4C-kanavan yrityspolitiikka. Haettu 18. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  19. ↑ S4c:n Welsh Language Scheme  (eng.) (pdf). S4C.co.uk (25. toukokuuta 2006). — S4C:n Walesin kielen lausunto julkisen sitoutumisen yhteydessä. Haettu 18. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  20. ↑ Liite E luvussa 18: Kansalaisuus harkinnan mukaan (Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisuuslaki 1981, pykälä 6  ) . UK Border Agency (2009-10-20 (viimeksi päivitetty)). - Säännöt kielen taidon ja brittiläisen elämäntavan yhteensopivuuden tarkistamisesta kansalaistamisen aikana. Haettu 22. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  21. ↑ 1 2 murteet  . _ Walesin 101 . 101 Languages.net. — Murreerot nykyaikaisessa walesissa. Haettu 19. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  22. ↑ 1 2 rekisteriä  _ _ Walesin 101 . 101 Languages.net. — Lyhyt vertailu kirjallisesta ja puhekielestä walesista. Haettu 19. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  23. ↑ Korolev, 2000 , s. 406.
  24. ↑ Kiroustaulut ja muut metalliset asiakirjat Roomalaisesta Britanniasta  . Kirjoitustaulut Roomalaisesta Britanniasta . Muinaisten asiakirjojen tutkimuskeskus. — Yleiskuvaus roomalais-brittiläisistä tableteista. Haettu 19. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  25. ↑ Kirous-tabletit Roomasta Britanniasta : selaa tabletteja  . Muinaisten asiakirjojen tutkimuskeskus. — Roomalais-brittiläisten taulujen luettelo. Haettu 19. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  26. ↑ Koch, John Thomas. Kelttiläinen kulttuuri: Historiallinen tietosanakirja. - Santa Barbara: ABC-CLIO, 2005. - P. 1757-1758. — 2129 s. — ISBN 1851094407 .
  27. ↑ Davies, Janet. Walesin kieli . - Cardiff: Walesin yliopisto, 1999. - s  . 13 . - 135 p. — ISBN 070831516X .
  28. ↑ Peniarth 28 : Hywel  Dda:n lakien latinalainen teksti . Walesin kansalliskirjasto. — Hyvel the Goodin lakien latinankielinen teksti , Peniarth 28 käsikirjoitus. Käyttöpäivämäärä : 18. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  29. ↑ Davies, Janet. Walesin kieli. – s. 11.
  30. ↑ MacAulay, Donald. Kelttiläiset kielet. - Cambridge: Cambridge University Press, 1992. - S. 251. - 466 s. — ISBN 0521231272 .
  31. ↑ Morgan, Gareth Reading Middle Walsh (Kurssikirja, joka perustuu mabinogien walesiin  ) . Massachusetts Institute of Technology (mit.edu). — Keski-walesin tekstien lukuopas uusille walesilaisille puhujille, joka perustuu Mabinogi -teksteihin . Haettu 19. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  32. ↑ Falileev, Alexander Lukupiiri monikielisessä ympäristössä: Wales 1300-luvun lopulla (pääsemätön linkki) . "Journal Hall" (2004 (nro 68)). — Selvitys Walesin kirjallisuuden tilasta anglo-normanien Walesin valloituksen jälkeen. Haettu 19. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 13. lokakuuta 2012. 
  33. ↑ Walesin Raamattu 1588  . Walesin kansalliskirjasto. — Walesin raamatunsivu Walesin kansalliskirjaston verkkosivustolla. Haettu 19. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  34. ↑ Davies, Janet. Walesin kieli. - s. 25.
  35. ↑ Hughes, Richard Edmund Evans , Daniel Silvan  . Walesin kansalliskirjasto. — Daniel Sylvan Evansin elämäkerta Walesin kansalliskirjaston verkkosivuilla, yhteenveto hänen panoksestaan ​​kielidokumentaatiossa. Haettu 19. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  36. ↑ Jones, Glyn E. Walesin vokaalit ja konsonantit // Walesin fonologia / Ball, Martin J., Jones, Glyn E.. - Cardiff: University of Wales Press, 1984. - s  . 41 . — 283 s. — ISBN 0708308619 .
  37. ↑ Ibid. s. 48
  38. ↑ Ibid. s. 47
  39. ↑ Gwenllian Awbery. Wales // Kelttiläiset kielet / Toimittaneet Martin J. Ball ja Nicole Müller. - 2. painos - Routledge, 2009. - S. 370. - ISBN 0-203-88248-2 .
  40. ↑ Ibid. s. 46
  41. ↑ 12 Awbery , 2009 , s. 369.
  42. ↑ Ibid. s. 53
  43. ↑ Sidney J. Wood. Vokaalien määrä ja tavurakenne kymrin kielellä  //  Working Papers. - Lundin yliopisto, osasto of Linguistics, 1988. — Nro. 33 . - s. 229-236 . Arkistoitu alkuperäisestä 8. elokuuta 2017.
  44. ↑ Ibid. s. 57
  45. ↑ Ibid. s. 57-61
  46. ↑ Ibid. s. 53
  47. ↑ Williams, Briony Stressin foneettinen ilmentymä  walesiksi (eng.) (pdf). Puhetekniikan tutkimuskeskus. Haettu 18. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  48. ↑ Hannahs SJ Walesin fonologia  . - OUP Oxford, 2013. - S. 54. - (Maailman kielten fonologia). — ISBN 9780191504891 .
  49. ↑ 1 2 Gussmann, Edmund. 8.5 Walesin wovels // Fonologia: analyysi ja teoria . - Cambridge: Cambridge University Press, 2002. - P.  201-203 . — 252 s. — (Cambridgen kielitieteen oppikirjat). — ISBN 0521574285 .
  50. ↑ 1 2 3 4 Hamp, Eric P. Osa X: Skriptien käyttö ja mukauttaminen. Wales // Maailman kirjoitusjärjestelmät  (englanti) / Daniels, Peter T., Bright, William. - Oxford University Press, 1996. - 968 s. — ISBN 0195079930 .
  51. ↑ Tolkien, J.R.R. Englanti ja Wales . Cymraeg.ru. - Kuvaus k -kirjaimen korvaamisesta c :llä J.R.R.:n raportissa. Tolkien (kääntäjä Paul Josad). Haettu 22. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 21. elokuuta 2011.
  52. ↑ Morris Jones, J. Welsh Grammar: Historical and  Comparative . — Oxford: Oxford University Press. - s. 11-18. — 506 s.
  53. ↑ King G. Walesin  puhekieli . - Taylor & Francis, 2012. - P. 1. - ISBN 9781134043996 .
  54. ↑ Ball MJ , Williams BJ Welsh Phonetics  . - Edwin Mellen Press, The, 2001. - s. 85, 168. - (Welsh Studies). — ISBN 9780889464797 .
  55. ↑ Thomas, Peter Wynn. Gramadeg y Gymraeg. - Cardiff: University of Wales Press, 1996. - s. 757. - 837 s. — ISBN 0708313450 .
  56. ↑ Paina OU New Hart's Rules: The Oxford Style  Guide . - OUP Oxford, 2014. - S. 215. - ISBN 9780191649141 .
  57. ↑ Kuningas, Gareth. Moderni Wales: Kattava kielioppi . - 2 painosta. - New York: Routledge, 2003. - s  . 13 . — 416 s. — ISBN 0415282705 .
  58. ↑ King, 2003 , s. neljätoista.
  59. ↑ King, 2003 , s. viisitoista.
  60. ↑ 1 2 3 King, 2003 , s. 17.
  61. ↑ 12 King, 2003 , s . kahdeksantoista.
  62. ↑ King, 2003 , s. 16-17.
  63. ↑ King, 2003 , s. 28-29.
  64. ↑ King, 2003 , s. 30-31.
  65. ↑ King, 2003 , s. 40-47.
  66. ↑ King, 2003 , s. 49-56.
  67. ↑ King, 2003 , s. 66-68.
  68. ↑ King, 2003 , s. 69-71.
  69. ↑ King, 2003 , s. 72-73.
  70. ↑ 12 King, 2003 , s . 75.
  71. ↑ King, 2003 , s. 80-85.
  72. ↑ 12 King, 2003 , s . 82.
  73. ↑ 12 King, 2003 , s . 81.
  74. ↑ King, 2003 , s. 80.
  75. ↑ King, 2003 , s. 85.
  76. ↑ King, 2003 , s. 90-96.
  77. ↑ 1 2 3 King, 2003 , s. 140.
  78. ↑ King, 2003 , s. 169-171.
  79. ↑ 12 King, 2003 , s . 172.
  80. ↑ King, 2003 , s. 174.
  81. ↑ King, 2003 , s. 175-180.
  82. ↑ King, 2003 , s. 171.
  83. ↑ King, 2003 , s. 173.
  84. ↑ King, 2003 , s. 175.
  85. ↑ King, 2003 , s. 181-182.
  86. ↑ King, 2003 , s. 184-191.
  87. ↑ King, 2003 , s. 191-196.
  88. ↑ King, 2003 , s. 196-202.
  89. ↑ King, 2003 , s. 185.
  90. ↑ King, 2003 , s. 167.
  91. ↑ King, 2003 , s. 189-190.
  92. ↑ King, 2003 , s. 142-168.
  93. ↑ King, 2003 , s. 380.
  94. ↑ King, 2003 , s. 186.
  95. ↑ King, 2003 , s. 197-198.
  96. ↑ Kelttiläiset kielet : Wales  . Verbix.com. — Online-työkalu, joka ilmoittaa verbin taivutusmuodon, kun korvataan finitiivirunko. Haettu 22. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  97. ↑ Williams, Stephen J. Walesin kielioppi . - Cardiff: University of Wales Press, 1980. - P.  80-81 . - 185 p. — ISBN 0708307353 .
  98. ↑ King, 2003 , s. 282.
  99. ↑ King, 2003 , s. 275.
  100. ↑ King, 2003 , s. 274.
  101. ↑ Jackson, Kenneth Hurlstone. Kieli ja historia varhaisessa Britanniassa: kronologinen katsaus brittiläisistä kielistä ensimmäisestä 1200-luvulle jKr. - Edinburghin yliopisto (Oliver & Boyd), 1953. - S. 76. - 752 s.
  102. ↑ Alussa…  (englanniksi) . Walesin kirkko. — Tietoa Walesin varhaiskristillisestä kirkosta, mukaan lukien lainaukset walesiksi kirkollisesta latinasta. Haettu 19. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  103. ↑ Janet Davies. Walesin kieli: historia. - Cardiff: University of Wales Press, 2014. - s. 19, 23.
  104. ↑ Parry-Williams, T.H. Englanninkielinen elementti kymrin kielellä: Tutkimus englanninkielisistä lainasanoista walesissa . - Kunniallinen Cymmrodorionin seura, 1923. - 278 s.
  105. ↑ Robert Owen Jones, Colin H. Williams. Walesin sosiolingvistinen konteksti // Kelttiläiset kielet / Toimittaneet Martin J. Ball ja Nicole Müller. - 2. painos - Routledge, 2009. - ISBN 0-203-88248-2 .
  106. ↑ Oi Croinin, Daibhi. Irlannin uusi historia: esihistoriallinen ja varhainen Irlanti  (englanniksi) . - Oxford University Press, 2005. - S. 407-410, 436. - 1302 s. — ISBN 0198217374 .
  107. ↑ Filppula, M., Klemola, J., Paulasto, H. English and Celtic in Contact. - Routledge, 2008. - S. 209. - 312 s. — ISBN 0415266025 .
  108. ↑ Crwth . Collinsin sanakirja . Haettu 17. lokakuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 17. lokakuuta 2018.
  109. ↑ Eisteddfod . Oxfordin elävät sanakirjat . Haettu 17. lokakuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 17. lokakuuta 2018.
  110. ↑ Borsley R.D., Tallerman M., Willis D. The Syntax of Welsh . - Cambridge: Cambridge University Press, 2007. - s.  11 , luku 10. - 388 s. - (Cambridgen syntaksioppaat). — ISBN 0521836301 .
  111. ↑ Borsley, 2007 , s. 199.
  112. ↑ Borsley, 2007 , s. 123.
  113. ↑ Borsley, 2007 , s. 36.
  114. ↑ Borsley, 2007 , s. 17-19, 125-126.
  115. ↑ Borsley, 2007 , s. yksitoista.
  116. ↑ King, 2003 , s. 139.
  117. ↑ Borsley R.D., Tallerman M., Willis D. The Syntax of Welsh. - s. 152.
  118. ↑ Borsley, 2007 , s. 179-180.
  119. ↑ Arnaud PJL Le Nom Composé: Données Sur Seize  Langues . - Presses universitaires de Lyon, 2004. - P. 307. - (Travaux du CRTT). — ISBN 9782729707576 .
  120. ↑ Borsley, 2007 , s. 163-166.
  121. ↑ King, 2003 , s. 70.
  122. ↑ King, 2003 , s. 38-39.
  123. ↑ Ibid. s. 185-186
  124. ↑ King, 2003 , s. 318.
  125. ↑ Ibid. s. 128-129
  126. ↑ King, 2003 , s. 310.
  127. ↑ King, 2003 , s. 311.
  128. ↑ Ibid. s. 139-140
  129. ↑ Walesin kielijärjestelmä  . Bangorin yliopisto. — Bangor University Walesin kielipolitiikka. Haettu 19. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  130. ↑ Walesin kielijärjestelmä  . Aberystwythin yliopisto. — Aberystwythin yliopiston walesin kieltä koskeva politiikka. Haettu 19. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  131. ↑ Walesin keskitason koulutuksen  kasvu . Bwrdd yr Iaith Gymraeg (8. maaliskuuta 2007). — Tiedot walesin kielen käytöstä toisen asteen koulutuksessa. Haettu 18. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.

Katso myös

Kirjallisuus

Kieliopit

venäjäksi
  1. Kalygin V.P. , Korolev A.A. Johdatus kelttiläiseen filologiaan. Ed.3, rev. - M. , 2012. - 272 s. - ISBN 978-5-397-02408-2 .
  2. Korolev A.A. Walesin kieli // Maailman kielet. germaaniset kielet. Kelttiläiset kielet. - M . : Akateeminen. Sarja: Languages ​​of Eurasia, 2000. - S. 472. - ISBN 5-87444-101-8 .
englanniksi
  1. Arwyn Watkins T. Welsh // Ball, MJ, Fife, J (toim.) The Celtic Languages. Lontoo, NY, 1993
  2. King G. A Comprehensive Grammar of Modern Wales . Lontoo, NY, 1994
  3. Morris-Jones J. Walesin kielioppi . Oxford, 1931.
  4. Morris-Jones J. Walesin kielioppi. Historiallinen ja vertaileva . Oxford, 1977 [1913].
  5. Thomas, PW Gramadeg ja Gymraeg . Caerdydd, 1996
  6. Thorne, D. Kattava Walesin kielioppi . Oxford, 1993

Murteet

  1. Arwyn Watkins T. Jotkut Llansamletin (West Glamorgan) Walesin murteen fonologiset piirteet // Festschrift J. Pokorny. Innsbruck, 1967, s. 315-324.
  2. Fynes-Clynton OH Bangorin alueen Walesin sanasto . Oxford, 1913.
  3. Ruddock G. E. Rhai enghreifftiau o golli seiniau yn nhafodiaith Hirwaun / Bulletin of the Board of Celtic Studies, 1970, v. 23, pt. 4, s. 295-308.
  4. Sommerfelt A. Cyfeilog Walesin opinnot . Oslo, 1925.
  5. Sweet H. Spoken North Walsh // Filologisen seuran liiketoimet. Lontoo, 1882-1884, s. 409-485.
  6. Thomas B. Cyweiriau iaith siaradwaig o Ddyffryn Afan /Bulletin of the Board of Celtic Studies, 1980, v. 28, pt. 4, s. 579-592.
  7. Thomas R. A. Walesin kielimaantiede . Cardiff, 1973.
  8. Oftedal M. Uusi lähestymistapa pohjois-walesin vokaaliin // Lochlann. Oslo, 1969, v. 4, s. 243-269.

Tutkimus

  1. Awbery, G. Walesin syntaksi: Passiivisen transformaatiotutkimus . Cambridge, 1976
  2. Ball, MJ, Müller, N. Mutaatio walesiksi . Lontoo, NY, 1992
  3. Ball, MJ, Jones, G.E. (toim.). Walesin fonologia: Valitut luennot . Cardiff, 1984
  4. Borsley, R., Tallerman, M., Willis D. The syntac of Welsh . Oxford: OUP, 2007
  5. Jones R. M. Tympau'r modd mynegol a ffurfiau cwmpasog y ferf / Bulletin of the Board of Celtic Studies, 1966, v. 22, pt. 1, s. 1-15.
  6. Lewis H. Lause walesiksi . Lontoo, 1942.
  7. Roberts, I. VSO-kielen periaatteet ja parametrit: tapaustutkimus walesiksi . Oxford, 2005
  8. Rowlands EI Yr ymadrodd berfol / Bulletin of the Board of Celtic Studies, 1976, v. 27, pt. 1, s. 1-22.

Sanakirjat

  1. Evans H. M, Thomas WO Geiriadur Newydd - Uusi Walesin sanakirja . Llandebie, 1953.
  2. Geiriadur Prifysgol Cymru: Walesin yliopiston sanakirja . Caerdydd, 1950 (täydellinen sanakirja ensimmäisistä monumenteista lähtien).
  3. Geiriadur yr Academi (suurin englanti-walesi sanakirja). Caerdydd
  4. King, G. Pocket Modern Walesin sanakirja . Oxford, 2000

Kielen historia

venäjäksi
  1. Falileev, A. I. Vanha walesin kieli . - Pietari. : " Tiede ", 2002. - ISBN 5-02-028524-2 .
englanniksi
  1. Jackson, KH Kieli ja historia varhaisessa Britanniassa . Edinburgh, 1954
  2. Lewis, H. Datblygiad, iaith Gymraeg . Caerdydd, 1931
  3. Simon Evans, D. Keski-walesin kielioppi . Dublin, 1961

Linkit

Yleistä tietoa

  • Walesin kielen  tilastot . Walesin yleiskokouksen hallitus. — Yleiset tilastot walesin kielestä. Haettu 23. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  • Walesin kielen historia ja asema  (englanti) . Oxford University Computing Laboratory (24. syyskuuta 1999). — Yleiskatsaus Walesin kielen historiaan ja nykytilaan. Haettu 23. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  •  Walesin ja kelttiläisten syventävien tutkimusten keskus . Walesin yliopisto. — Walesin yliopiston Walesin ja kelttiläisten opintojen syventävien opintojen keskus. Haettu 23. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  • "Pikku Potti" . Cymraeg.ru. — Walesin kieltä käsittelevä verkkosivusto Haettu 23. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.

Kieltenopiskelijoille

  •  Clwb Malu Cachu . — Sivu kymrin kielen opiskelijoille. Haettu 23. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  • Gwybodiadur  (englanti) . - (kirjaimellisesti "informatiivinen") - antaa suuren määrän tietoa kaikista Walesin kielen näkökohdista. Haettu 23. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  • BBC Opi  Walesiä . BBC Wales. - BBC:n verkkosivusto walesin opiskeluun, jossa on eri vaikeustasoisia kursseja ja online-sanakirja. Haettu 23. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  • BBC Learn Wales: Kielioppi  (englanti) . BBC Wales. — Kielioppi BBC:n verkkosivuilla walesin oppimiseen. Haettu 23. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  • Walesin  kurssi . Cardiffin tietojenkäsittelytieteiden korkeakoulu. - Walesin kielen kurssi. Haettu 23. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.

Sanakirjat

  • Welsh-Englanti / Englanti-Walsh online-sanakirja  (englanti) . Walesin yliopisto, Lampeter. — Welsh-englanti ja englanti-kymri-sanakirja. Haettu 23. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  • Geiriadur Prifysgol Cymru  (englanti) . Walesin yliopiston Walesin ja kelttiläisten syventävien tutkimusten keskus. — University of Wales Welsh Dictionary, Welsh Historical Dictionary (jossa on tulossa toinen painos ; ensimmäinen painos voidaan ladata verkkosivustolta). Haettu 23. lokakuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 11. elokuuta 2011.
  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat