Walesin nimi

" Wales " [1]  on yksi Ison-Britannian neljästä hallinnollisesta ja poliittisesta osasta [2] . Englanninkieliset nimet "Wales" ( eng. Wales ) ja "Welsh" (Walesin asukas) ( eng. welsh ) tulevat samasta germaanisesta juuresta (yksikkö - Walh , monikko - Walha ), joka tulee yhden Gallialaiset heimot , jotka roomalaiset tunsivat nimellä volci [3] . Anglosaksit , jotka hyökkäsivät Brittein saarille mantereelta 5.-6. vuosisadalla, kutsuivat paikallista väestöä - Cimbri  - welshiksi ("vieraat") [4] . Anglosaksit käyttivät myös termiä Wælisc briteistä ja wēalas alueistaan  ​​[ 5] . Joidenkin Manner-Euroopan alueiden (esimerkiksi Vallonia , Valakia ja Valais ) ja kansojen (esimerkiksi vlachit  - lainattuna vanhasta slaavilaisesta kielestä ) nykyaikaisilla nimillä on samanlainen etymologia [5] [6] [7] [8] .   

Anglosaksit käyttivät nimiä "Wales" ja "Welsh" ei vain suhteessa nykyaikaisen Walesin alueeseen ja sen väestöön, vaan myös esimerkiksi Walworthiin Durhamin kreivikunnassa ja Waltoniin Länsi-Yorkshiressä [9] .

Walesin oma nimi  on "Cimbri" ( Video Cymry )  , ja Cymru  on Walesin walesilainen nimi; molemmat sanat ovat peräisin brytonisesta sanasta combrogi , joka tarkoittaa "kansanmiehiä" [10] . Sanan "Cymry" käyttö endoetnonyyminä oli yleistä sen jälkeen, kun anglosaksit saapuivat nyky-Walesin alueella asuneiden brythonic-kielen puhujien joukossa sekä Pohjois- Englannin ja Etelä - Skotlannin valtakunnissa (ns. -kutsutaan vanhaksi pohjoiseksi ). Tämä tarkoitti, että nykyaikaisen Walesin alueella ja muinaisessa pohjoisessa asuneet walesit olivat yksi kansa [11] . Endoetnonyymiä "Cymry" käytettiin luultavasti 700-luvulle asti [12] . Tämä endoetnonyymi löytyy erityisesti ylistävästä oodista Gwynedd Cadwallon ap Cadwanin kuninkaalle ("Moliant Cadwallon", kirjoittaja Afan Ferddig, n. 633) [13] . Walesin kirjallisuudessa sanaa "Cymry" käytettiin keskiajalla viittaamaan walesilaisiin, vaikka vanhempaa ja yleisempää termiä "Brythonia" (Brythoniaid) käytettiin edelleen kuvaamaan kaikkia brittien heimoja (mukaan lukien walesit). ja oli yleisin kirjallinen termi noin vuoteen 1200 asti. Myöhemmin termiä "Cymry" alettiin käyttää pääasiassa walesilaisten suhteen. Noin vuoteen 1560 asti sanan kirjoitusasu oli "Kymry" tai "Cymry", riippumatta siitä, merkitsikö se heimon tai paikkakunnan nimeä [10] .

Näiden nimien latinoidut muodot – kambri , kambri ja kambri –  ovat säilyneet nykypäivään vähemmän käytettyinä vaihtoehtoisina niminä Walesille ja Walesille , pääasiassa eri yksiköiden ja yritysten nimissä – esimerkiksi Kambrian vuorten nimet ( jotka kattavat suurimman osan Walesista ja antavat nimensä Cambrian geologiselle ajanjaksolle ), Cambrian News , Cambrian Airways , Cambrian Railways , Cambrian Archaeological Association ja Royal Cambrian Academy of Art . Walesin ulkopuolella Luoteis-Englannissa on seremoniallinen ei-metropoliittinen Cumbrian kreivikunta , joka oli aikoinaan osa "muinaista pohjoista". Nykyään kuollutta cumbrialaista kieltä , joka joidenkin arvioiden mukaan oli läheistä sukua walesille , käytettiin alueella sen sukupuuttoon asti 1100-luvulla. Cambrian latinoitu muoto esiintyy ajoittain myös kirjallisissa lähteissä, erityisesti Geoffrey of Monmouthin pseudohistoriallisessa " Historia of the Kings of Britain " , jossa on mukana Camber  - legendaarinen Cumbrian ensimmäinen kuningas, jonka mukaan valtakunta sai tämän nimen. . Nykyaikaisten kirjallisuuden tutkijoiden ja historioitsijoiden mukaan Cumberilla ei ole historiallista perustaa, vaan se on Geoffreyn mielikuvituksen tulos, joka on keksitty suurelta osin anglo-normannimaailman poliittisten etujen mukaisesti [14] .

Katso myös

Muistiinpanot

  1. ↑ Vieraiden maiden maantieteellisten nimien sanakirja, 1986 , s. 387.
  2. ↑ Wales // Suuri Neuvostoliiton Encyclopedia  : [30 nidettä]  / ch. toim. A. M. Prokhorov . - 3. painos - M .  : Neuvostoliiton tietosanakirja, 1969-1978.
  3. ↑ Orel, V. E. walxaz // A Handbook of Germanic Etymology . - Leiden - Boston: Brill, 2003. - P. 443-444.
  4. ↑ Pospelov, 2002 , s. 437.
  5. ↑ 1 2 Davies (1994) s. 71
  6. ↑ (ranska) Albert Henry, Histoire des mots Wallons et Wallonie , Institut Jules Destrée, Coll. "Notre histoire", Mont-sur-Marchienne , 1990, 3. painos. (1. painos 1965), alaviite 13, s. 86. Henry kirjoitti saman Wallachiasta . 
  7. ↑ JRR Tolkien . Kulmat ja britit: O'Donnell Lectures  (määrittelemätön) . — Cardiff: University of Wales Press, 1963. - C. Englanti ja Welsh, O'Donnell-luento Oxfordissa 21. lokakuuta 1955.
  8. ↑ Gilleland, Michael Laudator Temporis Acti: Lisää Waldenin etymologiasta . Laudator Temporis Acti -sivusto (12. joulukuuta 2007). Käyttöpäivä: 29. lokakuuta 2008. Arkistoitu alkuperäisestä 17. tammikuuta 2008.
  9. ↑ Rollason, DavidNorthumbria, 500–1100  (uus.) . - Cambridge: Cambridge University Press , 2003. - S. 60. - ISBN 978-0-521-04102-7 .
  10. ↑ 1 2 Davies (1994) s. 69
  11. ↑ Lloyd, John Edward Walesin historia varhaisimmista ajoista edvardiaaniseen valloitukseen (huomautus luvulle VI, nimi "Cymry"  )  // Toinen : lehti. - Lontoo: Longmans, Green, and Co., 1911. - Voi. minä. _ - s. 191-192 .
  12. ↑ Phillimore, Egerton. Y  Cymmrodor (uuspr.) / Phillimore, Egerton. — Lontoo: Honorable Society of Cymmrodorion, 1891. - T. XI. - S. 97-101.
  13. ↑ Davies (1994) s. 71; Oodi sisältää rivin: "Ar wynep Kymry Cadwallawn was".
  14. ↑ JSP Tatlockin klassinen tutkimus The Legendary History of Britain (Berkeley ja Los Angeles, 1950).

Kirjallisuus

venäjäksi

englanniksi