Chrysostomus | |
---|---|
Määrä | PM-1 |
Alajako | Etelä-Uralin rautatie |
Perustamisen vuosi | 1890 |
Veturien pääsarja | Sähköveturit VL10, 2ES6, dieselveturit ChME3, 2TE10V |
Sijainti | Chrysostomus |
Maa | |
asema | Chrysostomus |
Zlatoustin veturivarikko on rautatiekuljetusyritys Zlatoustin kaupungissa , joka kuuluu Etelä-Uralin rautatieliikenteeseen . Varikko harjoittaa liikkuvan kaluston korjausta ja käyttöä .
Zlatoustin varikko rakennettiin vuonna 1890 Samara-Zlatoust-rautatien rakentamisen yhteydessä . Varikon veturilaivastossa oli aluksi 14 veturia . [yksi]
Oudossa suunnassa: Zlatoust - Kropachevo - Dyoma . Tasaiseen suuntaan: Zlatoust - Tšeljabinsk
Varikko käytti FD [2] , P36 , L ja muiden sarjojen höyryvetureita .
Zlatoustin varikolla heinäkuusta 1953 helmikuuhun 1954 H8 testattiin . Testitulosten mukaan sähköveturin suunnitteluun tehtiin useita muutoksia ja seitsemän sähköveturien kokeellinen erä (numerot 002 - 008) saapui varikkoon. Vuoteen 1956 kestäneen koekäytön aikana varikkotyöntekijät tekivät ehdotuksia H8-sähköveturin yksittäisten komponenttien parantamiseksi. Merkittävällä panoksella sähköveturin parantamiseen antoivat varikkoinsinöörit Zlatoust A. B. Dashkevich, L. A. Kolokolnikov, A. I. Otkidach, V. K. Polulekh, N. G. Sukhoshchavin, A. M. Khripunov, kuljettaja-opettajat Safro Panchenko, P. V. I. I.. [2] [3]
H8-sähköveturit nimettiin uudelleen VL8:ksi. Heidän toimintansa varikolla jatkui vuoteen 1970 , jonka jälkeen niitä alettiin korvata toiminnassa VL10-sähkövetureilla . Tällä hetkellä varikolla on käytössä sähköveturit VL10 ja niiden muunnokset, 2ES6- sarjan sähköveturit sekä dieselveturit 2TE10V ja vaihtodieselveturit ChME3 [3]