Luhacovice

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 25.1.2020 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 2 muokkausta .
Kaupunki
Luhacovice
Luhacovice
Lippu Vaakuna
49°06′01″ s. sh. 17°45′29″ itäistä pituutta e.
Maa
reuna Zlinsky
Alue Zlin
Vartija Marian Lezhak
Historia ja maantiede
Ensimmäinen maininta 1412 [1]
Neliö
  • 32,993713 km² [2]
Keskikorkeus 253 m
Aikavyöhyke UTC+1:00 , kesä UTC+2:00
Väestö
Väestö
Digitaaliset tunnukset
Postinumero 763 26
auton koodi Z L
luhacovice.cz
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Luhacovice (vanhentunut Luhacovice , tšekki Luhačovice [ˈluɦatʃovɪtsɛ] , entinen saksalainen  Luhatschowitz ) on kaupunki Kaakkois- Tšekin tasavallassa , joka sijaitsee Zlínin alueella , Zlínin alueella , laaksossa 250 metrin korkeudessa merenpinnasta. Kaupunkia ympäröivät vuoret joka puolelta . Luoteesta se on Male-Kamenne, kaakosta - Obetov-huippu, etelästä - kukkulat: Velke-Kamenne, Solne, Zaluzhne, Luzhne ja Ovchirni. Kaikki nämä vuoret ovat osa Valkoisia Karpaateja . Luhacovicen korkein huippu on Komonets, joka kohoaa 672 metriä merenpinnan yläpuolelle.

Luhačovicen kylpylä on rakennettu rakennuskompleksiin, joka muodosti vähitellen kylpyläkaupungin 1800- luvun lopulla . Luhacovicen alueella on 16 natriumbikarbonaatilla kyllästettyä lähdettä ja yksi rikkihappo. Joka tunti 15 tuhatta litraa kivennäisvettä saavuttaa maan pinnan tässä paikassa. Jotkut mineraalielementit ovat liuenneet veteen, kuten: natrium, kalsium, magnesium, kloori, bromi, jodi. Veden lämpötila 10-12 °C. Lähteet ovat suosittuja lomailijoiden keskuudessa [4] : ​​​​Vincentka ( tšekki. Vincentka ), Aloiska ( tšekki. Aloiska ), Ottovka ( tšekki. Ottovka ).

Terapeuttinen vaikutus paikalliset mineraalilähteet mainittiin ensimmäisen kerran kirjallisissa asiakirjoissa vuonna 1760 . Aluksi pullotettua vettä vietiin kylästä, mutta ajan myötä yhä enemmän potilaat kiinnostuivat hoidosta suoraan Luhacovicessa. Ensimmäiset sanatoriot rakennettiin 1700- luvun lopulla . Kaupungin vanhin rakennus on vuonna 1795 rakennettu Pyhän Elisabetin kappeli . 1800- luvun aikana kylpylävieraiden määrä kasvoi .

Ratkaiseva sysäys lomakeskuskompleksin kehitykselle oli vuonna 1902 perustettu osakeyhtiö, joka osti kaikki kaupungin alueen lähteet. Siten Luhacovicesta tuli yksi Itävalta-Unkarin monarkian alueen suurimmista lomakohteista modernin Tšekin tasavallan alueella sijaitsevien tunnettujen lomakohteiden joukossa, kuten Karlovy Vary ja Marianske Lazne .

Arkkitehti Dušan Jurkovic ( slovakki Dušan Jurkovič ) antoi merkittävän panoksen lomakeskuksen ulkoasuun , jolle uskottiin uuden lomakeskuksen rakennuksen projektin kehittäminen sekä olemassa olevien rakennusten jälleenrakentaminen. Osana Jurkovitšin toteuttamaa projektia rakennettujen rakennusten ulkonäössä yhdistyvät Karpaattien alueen slaavilaisen kansanarkkitehtuurin motiivit jugendtyyliin . Tälle tyylille on ominaista puurakenteiden hallitseva käyttö rakennusten suunnittelussa.

Jurkovićin tärkeimmät rakennukset Luhačovicessa ovat Villa Jestfabt, vesiterapiainstituutti, jonka vieressä on uima-allas, ja lomakeskuksen keskusrakennus, Jurkovičův dům ( tšekkiksi Jurkovičův dům ). Nykyään samanniminen parantola on avoinna tässä rakennuksessa.

Väestö

vuosi väestö
1869 1816 [5]
1880 1955 [5]
1890 2068 [5]
1900 2267 [5]
1910 2867 [5]
1921 3005 [5]
1930 3362 [5]
vuosi väestö
1950 3737 [5]
1961 4733 [5]
1970 5062 [5]
1980 5378 [5]
1991 5828 [5]
2001 5621 [5]
2014 5112 [6]
vuosi väestö
2016 5085 [7]
2017 5093 [kahdeksan]
2018 5061 [9]
2019 5045 [kymmenen]
2020 5059 [yksitoista]
2021 5077 [12]
2022 4955 [3]

Ystävyyskaupungit

Muistiinpanot

  1. ↑ Historický lexikon obcí České republiky 1869–2005  (Tšekki) : 1. díl / toim. J. Růžková , J. Škrabal - ČSÚ , 2006. - 759 s. — ISBN 978-80-250-1310-6
  2. ↑ Tšekin tilastotoimisto Malý lexikon obcí České republiky - 2017 - Tšekin tilastotoimisto , 2017.
  3. ↑ 1 2 Český statistický úřad Počet obyvatel v obcích - k 1. 1. 2022  (Tšekki) - Praha : ČSÚ , 2022.
  4. ↑ Minerální prameny (Prameny přístupné z kašny) Arkistoitu 27. joulukuuta 2013 Wayback Machinessa  (Tšekki)
  5. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Historický lexikon obcí České republiky – 1869–2011  (Tšekki) – ČSÚ , 2015.
  6. ↑ Český statistický úřad Počet obyvatel v obcích - k 1.1.2014  (Tšekki) - Praha : 2014.
  7. ↑ Český statistický úřad Počet obyvatel v obcích - k 1.1.2016  (Tšekki) - Praha : 2016.
  8. ↑ Český statistický úřad Počet obyvatel v obcích - k 1.1.2017  (Tšekki) - Praha : 2017. - ISBN 978-80-250-2770-7
  9. ↑ Český statistický úřad Počet obyvatel v obcích - k 1.1.2018  (Tšekki) - Praha : ČSÚ , 2018. - ISBN 978-80-250-2843-8
  10. ↑ Český statistický úřad Počet obyvatel v obcích - k 1.1.2019  (Tšekki) - Praha : ČSÚ , 2019. - ISBN 978-80-250-2914-5
  11. ↑ Český statistický úřad Počet obyvatel v obcích - k 1.1.2020  (Tšekki) - Praha : ČSÚ , 2020.
  12. ↑ Český statistický úřad Počet obyvatel v obcích - k 1.1.2021  (Tšekki) - Praha : ČSÚ , 2021.

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat