Mamai on mangyt- johtaja, yksi Nogai -horden syntyperän Musan pojista ja hänen toisen vaimonsa, Khojan tyttären, pojista. Venäläiset kronikot kutsuvat häntä mirzaksi, joka miehittää ruhtinaallisen paikan, korostaen, että tosiasiallisena johtajana hänellä ei ollut laillisia oikeuksia tähän. Yksi kansanperinteen legendojen syklin " Neljäkymmentä Bogatyria " päähenkilöistä. Häntä ei pidä sekoittaa veli Sheikh Mamai .
Ensimmäisinä vuosina Musan ja hänen veljensä Yamgurchin kuoleman jälkeisinä Nogai-lauman sisälliskiistan olosuhteissa Mamai ei taistellut henkilökohtaisesta ensisijaisuudestaan tukemalla velipuolisonsa Alchagiria , tiedot Mamaista ovat hajanaisia. Ehkä vuonna 1511 hän osallistui Said-Akhmetin kanssa hyökkäykseen Krimin armeijaa vastaan palaten Perekopiin Moldaviasta . Vuonna 1514 hän vastasi Alchagirin johtamana yhdessä Said-Akhmetin ja Kel-Muhammedin kanssa Astrakhan Khan Dzhanibekin kutsuun , joka tarjoutui lopulta kukistamaan Alchagirin pääkilpailijan Sheikh-Muhammedin . Kuten tiedät, Dzhanibek voitti sitten Sheikh-Mohammedin odottamatta Nogaita, mikä aiheutti heidän ärsytyksensä, koska hän sai sekä Sheikh-Mohammedin omaisuuden että ulukset. Myöhemmin Sheikh Mohammed, jolta oli riistetty kaikki, luovutti itsensä Alchagirille, mutta vastoin tapaa vangitsi veljensä. Tämä aiheutti närkästystä monien aateliston jäsenten keskuudessa, mutta Mamai 50 hengen joukolla vapautti sheikki Mohammedin voimalla ja toi hänet arolle Alchagirin päämajasta.
Kazakstanin hyökkäyksen ja tärkeimpien Nogai-johtajien Sheikh-Mohammedin ja Alchagirin kuoleman jälkeen Mamain rooli kasvaa . Oletettavasti hän oli yksi ensimmäisistä Nogai-johtajista, jotka Kazakstanin khaani Kasimin kuoleman jälkeen johti taistelua kazakstien karkottamiseksi.
Vuonna 1523 Krimin khaani Mehmed Gerai ryhtyi Kazakstanin hyökkäyksen aikana kansalaisuudekseen siirtyneiden nogaiden avulla kampanjaan Astrahanin khaania vastaan . Useiden lähteiden mukaan nogayja tässä kampanjassa johtivat biys Mamai ja Agish . Astrakhan luovuttiin ilman taistelua, koska vastustus niin vaikuttavaa voimaa vastaan oli hyödytöntä. Kuitenkin jonkin aikaa onnistuneen kaupungin valloituksen jälkeen Nogait hyökkäsivät Krimin khaania vastaan tappaen tämän ja hänen perillisen Bahadir Girayn heidän ollessaan kaupungin ulkopuolella. Äkillinen hyökkäys aiheutti Krimin tataarien häiriintyneen ja jyrkän padon. Tapahtumien äkillisen käänteen syitä ja olosuhteita sekä pääsyyllisiä kutsutaan eri tavalla. Erään version mukaan toinen Mangyt-johtaja Agish vakuutti tarpeesta päästä eroon Krimin khan Mamain sortavasta vallasta . Joka tapauksessa Mamaista tuli yhdessä Agishin ja Suuren lauman prinssin Sheikh-Khaidarin kanssa Nogai-armeijan myöhemmän voittoisan hyökkäyksen johtajat Krimille, kun he ryöstivät koko niemimaan ja vangitsivat monia vankeja. Vain kaupungit ja linnoitukset säilyivät, joita paimentolaiset eivät kyenneet valloittamaan.
Niemimaan hyökkäyksen jälkeen hän jatkoi Krimin vastaista politiikkaansa. Vuoden 1523 lopussa tai vuoden 1524 alussa hän piiritti tuloksetta Astrahania , jossa Krimin armeijan paon jälkeen hallitsi Khan Hussein . Kaikki Nogai-johtajat eivät tukeneet häntä tässä kampanjassa, Agish ja Hadji-Mohammed kieltäytyivät , ja Yusuf osallistui, mutta itsenäisesti, omalla erillisellä rykmentillään. Vuonna 1524 hän vaelsi Terekillä , vanhoilla Nogain nomadileireillä.
Mamaia vastaan, jonka nomadileirit olivat Volgan alueella , ilmeisesti Astrakhan Khan Husseinin aloitteesta oli koolla liitto, johon oli mukana Krimin uusi khaani Saadet Girey , Venäjän valtio ja Nogai biy Agish. Tätä liittoa ei kuitenkaan tapahtunut, mitä ilmeisesti helpotti Agishin kuolema. Seuraavina vuosina Mamai vaelsi Volgan alueella, kun taas 20-luvulla hänellä oli johtava asema Nogai-laumassa, joka perustui sekä Krimin kaanikunnan voittajan auktoriteettiin että todelliseen paremmuuteen, mutta luultavasti oli ei koskaan tunnistettu bisnekseksi.
Vuodesta 1524 lähtien Kazania hallitsi Safa Giray , joka oli Krimin suojelija ja Moskovan vastustaja. Mamai meni naimisiin tyttärensä kanssa, mikä johti suhteiden heikkenemiseen Moskovaan. Vuonna 1530, kun I. F. Belskin komennossa olleet venäläiset vastustivat Kazania, Mamai lähetti 30 000 hengen (muiden lähteiden mukaan 10 000) joukon poikansa komennossa auttamaan kazanialaisia. Venäläiset voittivat joukon Arskin kentällä Kazanin muurien alla, missä monet Nogait kuolivat. Kun Kazanin aatelisto karkotti Safa Girayn vuonna 1531 , hän turvautui Mamain luo. Volgan alueella vaeltaneet nogait vastustivat menestyksekkäästi Krimin khanaattia ja yleensä suuntautuivat hyviin naapuruussuhteisiin Moskovilaisvaltion kanssa, koska he hyötyivät merkittävästi Venäjän karjan, pääasiassa hevosten, toimittamisesta.
Mamain ja Moskovan hyvät naapuruussuhteet kuitenkin katkesivat, kun Kasimov - tataarit ryöstivät hänen Venäjälle vuoden 1531 tienoilla lähettämän rikkaan karavaanin. Sen jälkeen Mamai lopetti kaikki yhteydenotot Vasily III :een ja alkoi tehdä säännöllisiä ratsioita Meshcheraan . Suurin vaikeuksin veljet vakuuttivat heidät lopettamaan hyökkäykset ja olemaan provosoimatta Venäjän valtiota laajamittaiseen sotaan. Vuonna 1535 hän lähetti Ivan IV :lle kirjeen , jossa hän syytti venäläisiä sopimuksen noudattamatta jättämisestä ja mainitsi esimerkkinä Vasili III :n hallituskauden ensimmäiset vuodet .
Vuoden 1530 tienoilla Said-Ahmedista tuli lauman bim . Mamai harjoitti itsenäistä politiikkaa. Nogai-aateliston vahvistamisen aikana Said-Akhmetin vuonna 1537 pitämässä kongressissa Mamai pysyi sivussa, ei tunnustanut roolien jakautumista kongressissa ja pysyi Nogai-lauman läntisen (vasemman) siiven epävirallisena johtajana. Vaikka kongressissa Hadji-Mohammed nimitettiin ensimmäiseksi Nuradiniksi, Mamai esiintyy joskus myös Nuradinina, joten ilmeisesti juuri hän näytteli johtavaa roolia lauman lännessä.
Mamai on yksi kansantarinoiden pääsankareista, jotka sisältyvät eeppiseen sykliin " Neljäkymmentä Bogatyria ". Dastan "Mamai ja Urak" on omistettu hänelle. Urak on Mamain veljenpoika ja eeppisen version mukaan hänen oppilaansa. Yleisesti ottaen Mamain eeppinen kuva kuvaa viisasta hallitsijaa, joka välittää ihmisistä. Se on vailla eeppistä legendaarista riemua. Legendaarinen Mamai valloitti koko Volgan alueen ja monet Venäjän kaupungit. Kutsuttuaan Krimin khaani Pelvan Sultanin kokoukseen, hän vannoi hänelle valan, mutta hänen veljenpoikansa Urak tappaa Pelvan Sultanin. Mamai ja Urak valloittavat Krimin, mutta valan rikkomisesta häntä rangaistaan - hän kuolee pian sairauteen. Kuollessaan hän jakaa täyttymättömän unelmansa Urakissa - rakentaa uusia kaupunkeja, joihin rikkaat kauppiaat tulisivat.
Mamai mainitaan kuudennentoista vuosisadan nogai-runoilijan Dosmambet Azaulan tolgaussa "Togai, togai, togai su" ("En kadu tätä").
Nogai-eepoksen ja Nogai-lauman historian merkittävä tutkija V. M. Zhirmunsky tunnisti Mamain virheellisesti sheikki Mamai .