Interhalogenidit

Interhalogenidit  ovat halogeenien yhdisteitä keskenään. Niitä kutsutaan myös interhalogeeniyhdisteiksi . Interhalogeeniyhdisteet voivat esiintyä neljässä stoikiometrisessä suhteessa: XY, XY3, XY5 ja XY7 , joissa Y on reaktiivisempi halogeeni. Poikkeuksena on epästabiili bromiheksafluoridi BrF 6 . Stabiilimpia niistä ovat monohalogenidit, joiden koostumus on XY (paitsi bromi- ja jodimonofluoridi ).

Kemialliset ominaisuudet

Interhalogenidit ovat kemiallisilta ominaisuuksiltaan samanlaisia ​​kuin halogeenit. Liuotetaan veteen täydellisen tai osittaisen hydrolyysin aikana; metallikloridien vesiliuoksissa muodostavat stabiileja polyhalogenidianioneja (BrCl
2
, ICL
4
jne.). Liukenee orgaanisiin liuottimiin. Monohalogenidit liukenevat arseenitrikloridiin , rikkidioksidiin , rikkioksikloridiin ja vedettömään etikkahappoon .

Fysikaaliset ominaisuudet

Koostumukseltaan XY olevien interhalogeeniyhdisteiden fysikaaliset ominaisuudet

Seuraavassa taulukossa on yhteenveto kaikkien diatomisten interhalogenidien fysikaalisista ominaisuuksista, lukuun ottamatta huonosti tutkittuja astatiiniyhdisteitä [1]

Omaisuus ClF BrF JOS BrCl ICl IBR
Muotoile huoneenlämmössä väritön kaasu Vaalean ruskea epävakaa Punaruskea kaasu Rubiininpunaiset kiteet (α-muoto);
punaruskeat kiteet (β-muoto)
Mustat kristallit
Sulamispiste, °C −155.6 ~-33, epäsuotuisa-

annokset

Dispropo-

annokset

~−66, dissosioituu 27,2 (α-muoto), 13,9 (β-muoto) 41, dissosioituu osittain
Kiehumispiste, °C −100.1 ~20 ~5 (joulukuu) 97-100 (joulukuu) ~116 (joulukuu)
ΔH ° arr (298 K ), kJ mol −1 −56.5 −58.6 −95.4 14.6 −35,3 (α-muoto) -10,5 (kristalli)
Δ G ° arr (298 K), kJ mol -1 −57.7 −73.6 −117.6 −1 −13,95 (α-muoto) 3.7
Dissosiaatioenergia , kJ mol −1 252,5 248,6 ~277 215.1 207.7 175.4
Tiheys nestemäisessä tilassa (lämpötila, °C), g cm −3 1,62 (−100°C) 3,095 (30 °C) 3,762 (42 °C)
r (X-Y) , nm 0,16281 0,1756 0,1909 0,2138 0,23207 0,2485
Dipolimomentti , D 0,881 1.29 0,57 0,65 1.21
Sähkönjohtavuus nestemäisessä tilassa (lämpötila, °C), Ohm −1 cm −1 1,9 10 -7 (-128 °C) 5,5 10 −3 3,4 10 -4

Koostumukseltaan XY 3 olevien interhalogeeniyhdisteiden fysikaaliset ominaisuudet

Seuraavassa taulukossa on yhteenveto joidenkin koostumuksen XY 3 [1] neliatomisten interhalogenidien fysikaalisista ominaisuuksista.

Omaisuus ClF 3 BrF 3 JOS 3 ( ICl3 ) 2
Muotoile huoneenlämmössä väritön kaasu tai neste Oljenvärinen neste Keltainen neste (hajoaa yli -28 °C) Kirkkaan keltainen kiinteä aine
Sulamispiste, °C −76.3 8.8 101 (16 atm)
Kiehumispiste, °C 11.8 125,8
ΔH ° arr (298 K ), kJ mol −1 –168 (g.) −301 (nainen) ~-485 (g.) (lask.) -89,3 (TV)
Δ G ° arr (298 K), kJ mol -1 –124 (g.) –241 (nainen) ~−460 (g.) (lask.) -21,5 (TV)
Keskimääräinen sidosenergia X—Y 3 , kJ mol −1 174 202 ~275 (arvio)
Tiheys (lämpötila, °C), g cm −3 1,885 (0 °C) 2,803 (25 °C) 3,111 (15 °C)
Dipolimomentti, D 0,557 1.19 0,2138
Dielektrisyysvakio ε (lämpötila, °C) 4,75 (0 °C)
Sähkönjohtavuus nestemäisessä tilassa (lämpötila, °C), Ohm −1 cm −1 6,5 10 -9 (0 °C) 8 10 -3 (25 °C) 8,6 10 -3 (102 °C)

Haetaan

Diatomiset interhalogenidit

Diatomisia halogenideja saadaan suorilla synteesireaktioilla [1] :

Tetraatomiset interhalogenidit

Kaikki nämä yhdisteet voidaan saada halogeenien suoralla vuorovaikutuksella [1]

Toksikologia

Useimmat interhalogenidit ovat myrkyllisiä, syövyttäviä aineita.

Muistiinpanot

  1. ↑ 1 2 3 4 Greenwood N., Earnshaw A. Alkuaineiden kemia. - Binom, 2015. - T. 2. - S. 171-182.

Kirjallisuus