Interhalogenidit ovat halogeenien yhdisteitä keskenään. Niitä kutsutaan myös interhalogeeniyhdisteiksi . Interhalogeeniyhdisteet voivat esiintyä neljässä stoikiometrisessä suhteessa: XY, XY3, XY5 ja XY7 , joissa Y on reaktiivisempi halogeeni. Poikkeuksena on epästabiili bromiheksafluoridi BrF 6 . Stabiilimpia niistä ovat monohalogenidit, joiden koostumus on XY (paitsi bromi- ja jodimonofluoridi ).
Interhalogenidit ovat kemiallisilta ominaisuuksiltaan samanlaisia kuin halogeenit. Liuotetaan veteen täydellisen tai osittaisen hydrolyysin aikana; metallikloridien vesiliuoksissa muodostavat stabiileja polyhalogenidianioneja (BrCl−
2, ICL−
4jne.). Liukenee orgaanisiin liuottimiin. Monohalogenidit liukenevat arseenitrikloridiin , rikkidioksidiin , rikkioksikloridiin ja vedettömään etikkahappoon .
Seuraavassa taulukossa on yhteenveto kaikkien diatomisten interhalogenidien fysikaalisista ominaisuuksista, lukuun ottamatta huonosti tutkittuja astatiiniyhdisteitä [1]
Omaisuus | ClF | BrF | JOS | BrCl | ICl | IBR |
---|---|---|---|---|---|---|
Muotoile huoneenlämmössä | väritön kaasu | Vaalean ruskea | epävakaa | Punaruskea kaasu | Rubiininpunaiset kiteet (α-muoto); punaruskeat kiteet (β-muoto) |
Mustat kristallit |
Sulamispiste, °C | −155.6 | ~-33, epäsuotuisa-
annokset |
Dispropo-
annokset |
~−66, dissosioituu | 27,2 (α-muoto), 13,9 (β-muoto) | 41, dissosioituu osittain |
Kiehumispiste, °C | −100.1 | ~20 | — | ~5 (joulukuu) | 97-100 (joulukuu) | ~116 (joulukuu) |
ΔH ° arr (298 K ), kJ mol −1 | −56.5 | −58.6 | −95.4 | 14.6 | −35,3 (α-muoto) | -10,5 (kristalli) |
Δ G ° arr (298 K), kJ mol -1 | −57.7 | −73.6 | −117.6 | −1 | −13,95 (α-muoto) | 3.7 |
Dissosiaatioenergia , kJ mol −1 | 252,5 | 248,6 | ~277 | 215.1 | 207.7 | 175.4 |
Tiheys nestemäisessä tilassa (lämpötila, °C), g cm −3 | 1,62 (−100°C) | — | — | — | 3,095 (30 °C) | 3,762 (42 °C) |
r (X-Y) , nm | 0,16281 | 0,1756 | 0,1909 | 0,2138 | 0,23207 | 0,2485 |
Dipolimomentti , D | 0,881 | 1.29 | — | 0,57 | 0,65 | 1.21 |
Sähkönjohtavuus nestemäisessä tilassa (lämpötila, °C), Ohm −1 cm −1 | 1,9 10 -7 (-128 °C) | — | — | — | 5,5 10 −3 | 3,4 10 -4 |
Seuraavassa taulukossa on yhteenveto joidenkin koostumuksen XY 3 [1] neliatomisten interhalogenidien fysikaalisista ominaisuuksista.
Omaisuus | ClF 3 | BrF 3 | JOS 3 | ( ICl3 ) 2 |
---|---|---|---|---|
Muotoile huoneenlämmössä | väritön kaasu tai neste | Oljenvärinen neste | Keltainen neste (hajoaa yli -28 °C) | Kirkkaan keltainen kiinteä aine |
Sulamispiste, °C | −76.3 | 8.8 | — | 101 (16 atm) |
Kiehumispiste, °C | 11.8 | 125,8 | — | — |
ΔH ° arr (298 K ), kJ mol −1 | –168 (g.) | −301 (nainen) | ~-485 (g.) (lask.) | -89,3 (TV) |
Δ G ° arr (298 K), kJ mol -1 | –124 (g.) | –241 (nainen) | ~−460 (g.) (lask.) | -21,5 (TV) |
Keskimääräinen sidosenergia X—Y 3 , kJ mol −1 | 174 | 202 | ~275 (arvio) | — |
Tiheys (lämpötila, °C), g cm −3 | 1,885 (0 °C) | 2,803 (25 °C) | — | 3,111 (15 °C) |
Dipolimomentti, D | 0,557 | 1.19 | — | 0,2138 |
Dielektrisyysvakio ε (lämpötila, °C) | 4,75 (0 °C) | — | — | — |
Sähkönjohtavuus nestemäisessä tilassa (lämpötila, °C), Ohm −1 cm −1 | 6,5 10 -9 (0 °C) | 8 10 -3 (25 °C) | — | 8,6 10 -3 (102 °C) |
Diatomisia halogenideja saadaan suorilla synteesireaktioilla [1] :
Kaikki nämä yhdisteet voidaan saada halogeenien suoralla vuorovaikutuksella [1]
Useimmat interhalogenidit ovat myrkyllisiä, syövyttäviä aineita.