Mehtikuli Khan Utsmijev | |||||
---|---|---|---|---|---|
Azeri Mehdiqulu xan Xasay xan oğlu Usmiyev kummisetä Megdikulu-Khan Khasaykhanny Lancers / Mehdiqulu-Xan Xasay-Xan oğlu Usmiyli | |||||
Aliakset | Vyafa | ||||
Syntymäaika | 1855 | ||||
Syntymäpaikka | Shusha | ||||
Kuolinpäivämäärä | 1900 | ||||
Kuoleman paikka | Tiflis | ||||
Kansalaisuus (kansalaisuus) | |||||
Ammatti | runoilija | ||||
Teosten kieli | Azerbaidžani , Persia | ||||
Palkinnot |
|
Mehtikuli-khan Hasai-khan oglu Utsmiyev tai Mehikuli-khan II ( azerb. Mehdiqulu xan Xasay xan oğlu Usmiyev ) (1855-1900) - azerbaidžanilainen runoilija. Venäjän armeijan everstiluutnantti .
Mehtikuli Khan Utsmiyev syntyi vuonna 1855 Shushassa kumykilaiseen azerbaidžanilaiseen perheeseen . Hänen isänsä oli kumykprinssi , tsaarin armeijan kenraalimajuri , prinssi Khasai-khan Utsmiev ( 1808 - 1866 ), alunperin kotoisin Kumyk Aksaista ( nykyinen asutus Dagestanin alueella ), ja hänen äitinsä oli Khurshidbanu Natavan , tytär. Karabah Khan Mekhtikulista , jonka kunniaksi hänet nimettiin [1] [2] [3] .
Alexandre Dumas kirjoitti kirjassaan Kaukasuksen matkastaan vuonna 1859 tapaamisesta Bakussa , silloinen everstin prinssi Hasai Utsmijevin , hänen vaimonsa Khurshidbanun ja heidän lastensa kanssa. Hän kuvailee Mehtikuli Khania seuraavasti:
... Viiden tai kuuden vuoden ikäinen poika, joka joka tapauksessa ja vaistonvaraisesti piti kiinni tikarinsa kahvasta... Tämä on oikea tikari, kaksiteräinen, jota ranskalainen äiti ei koskaan jättäisi sisään hänen lapsensa ja tataarien äitien kädet Sitä pidetään ensimmäisenä lasten leluna...
Palveluksessa vuodesta 1871, Lippuri . Venäjän-Turkin sodan jäsen 1877-1878 . Vuodesta 1890 vuoteen 1895 _ armeijan ratsuväen kapteeni , prinssi Mekhti-Kuli-Khan Utsmiev, Kaukasian sotilaspiirin komentajan adjutantti [4] . Vuonna 1895 hänet ylennettiin everstiluutnantiksi [5] . Vuodesta 1897 vuoteen 1900 _ esikuntaupseeri, joka palvelee Kaukasian sotilaspiirin joukkojen kanssa armeijan ratsuväessä [6] .
Hän oli naimisissa Saltanet-beim Jevanshirin kanssa. Hänestä hänellä oli poika Hasai Khan ja tyttäret Agabike, Bilgeisbike ja Azizabike. Hän kirjoitti runoja salanimellä "Vafa", joka tarkoittaa "uskollista".
Hän kuoli Tiflisissä vuonna 1900 . Hänet haudattiin muslimien hautausmaalle , joka sijaitsee Tbilisin kasvitieteellisen puutarhan alueella .
Hänen farsiksi kirjoitetut runonsa tunnetaan [7] :
... کی باش آimesک et imes lf lf lf Š شود
تا توی ی et یimes کimes
کاو
Lisää ... کةةد laivoja
Mehdikuli Khan oli poissa kotimaasta, ja hänen äitinsä Khurshidbanu Natavan kaipasi häntä. Hänen pojalleen omistetuissa runoissaan tuntee äidin kärsimyksen pojasta eron vuoksi, äidinrakkaudesta. Hän kirjoittaa olevansa valmis antamaan henkensä vain tavatakseen hänet uudelleen. Tässä on ote hänen Mehdikuli Khanille omistetusta runosta [3] :
Varımdı sinədə dərdü qəmi-nəhan, ölürəm,
Fəda olum sənə, gəl eylə imtəhan, ölürəm.
Fəraqdan gecələr yatmaram səbahə kimi,
Xəyali - zülfünə bağlı gedibdir can, ölürəm.
Çəkirdim həsrətini, görmədim, xudahafiz!
Olubdur indi işim naləvü fəğan, ölürəm.
Ibrahim Khalil-aga | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Panah Ali Khan (?-1763) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ibrahim Khalil Khan (1732-1806) | Mehrali Bey (1735-1785) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Mammadhasan-aga (1755-1806) | Javad-aga (1757-1779) | Mehtikuli Khan | Abulfat Khan Tuti (1766-1839) | Agabeyim-aga Agabadzhi (1782-1831) | Khanlar-aga (n. 1785-1832) | Mammad Qasim-aga (? - ennen vuotta 1843) | Gevkhar-aga (n. 1796 - ennen vuotta 1844) | Muhammad bey (1762-1797) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Jafarquli Khan Nava (1785-1867) | Khanjan-aga (n. 1793-1844) | Khurshidbanu Natavan (1832-1897) | Pasha-aga | Jafar Kuli-bek | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Mahmud aga | Mehtikuli Khan Vafa (1855-1900) | Hanbike | Azad Khan | Ahmed bey (1823-1903) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Aslan | Bahram Khan Nakhichevan | Akbar Khan Nakhichevanista (1873-1961) | Behbud Khan (1877-1921) | Hamida (1873-1955) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Khan Shushinsky (1901-1979) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kenraalimajuri Xasay xan Usmiyev (1808-1866), kuuluisan Karabahin runoilijan Natavanin aviomies. Heidän poikansa Mehdiqulu, joka syntyi vuonna 1855 Shushassa, tuli everstiluutnantiksi Venäjän armeijassa.
Mehdiqulu xan Dağıstanı(Vəfa)- öz dövrünün məşhur farsca yazan şairlərdən idi
Xurşidbanu Natəvan 1830-cu ildə Şuşa şəhərində anadan olub. Qarabağın axırıncı hakimi Mehdiqulu xanın qızıdı. Ərəb və fars dillərini mükəmməl bildiyindən klassiklərin əsərləri ilə yaxından tanış olmuşdur. Çox gənc ikən dağıstanlı kenraali Xasay xan Usmiyevə ərə verilmişdi. Bu adamla Natəvan bir müddət yaşamalı olmuş, sonra 60-cı illərin əvvəlində ondan ayrılmışdı. Xasay xandan iki uşağı olmuşdu ki, bunların da hər ikisi şair idi - qızı Xanbikə və oğlu Mehdiqulu xan… "Vəfa" təxəllüsü ilərı şyazl.