Stokes laasti

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 16. maaliskuuta 2021 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 7 muokkausta .
3 tuuman Stokes laasti

Sir Wilfred Stokes ja hänen suunnittelemansa kaivosnäytteet. Tyypilliset Britannian armeijan käyttämät "3 tuuman" miinat - 2. ja 6. vasemmalta oikealle. 3. kaivos vasemmalta oikealle, luultavasti käytetty 4 tuuman kranaatinheitinversiossa
Tyyppi laasti
Maa  Iso-Britannia
Huoltohistoria
Palveluksessa Brittiarmeija , Brittiläinen kansainyhteisö USA
 
Sotia ja konflikteja Ensimmäinen maailmansota , Venäjän sisällissota
Tuotantohistoria
Rakentaja Sir Wilfred Stokes
Suunniteltu 1915
Ominaisuudet
Paino (kg 104 lb (47,17 kg) yhteensä [1]
Miehistö (laskenta), hlö. 2
ammus HE 10 lb 11 oz
(4,84 kg) [2]
Kaliiperi , mm 81,2 mm (3,2 tuumaa )
Työn periaatteet Matka
Korkeuskulma 45°-75° [3]
Tulinopeus ,
laukaukset/min
25 kierrosta/min (max) [4]
6-8 kierrosta/min (vakio)
Näkökulma , m 750 jaardia (686 m)
Suurin
kantama, m
800 jaardia (731 m) [5]
Räjähtävä Ammotol
Räjähteen massa, kg 2 lb 4 unssia (1 kg) [6]
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Kapteeni Stokes -järjestelmän 81 mm kranaatinheitin  - englantilainen 81 mm kranaatinheitin ensimmäisestä maailmansodasta .

Se oli ensimmäinen laasti, joka luotiin kuvitteellisen kolmiokaavion mukaan, josta tuli myöhemmin klassikko.

Se koostui sileäporaisesta putkesta kierrettävällä sulkuholkilla, kaksijalkaisesta vaunusta, pohjalevystä ja tähtäimestä ja pohjalevyssä on kolme kuulahylsyä, jotka mahdollistavat lautasen tasaamisen ampumisen aikana peräsintuen uudelleenjärjestelyllä. maassa liikuttamatta sitä.

Merkittävä kranaatinheittimen haittapuoli oli kaivoksen epävakaa lento.

Historia

Stokes-järjestelmän tykistömiina

Ensimmäisen maailmansodan W. Stokes kranaatinheittimessä käytettiin lennon aikana kaatuvaa miinaa, mikä tehtiin myrkyllisten kaasujen hajottamiseksi paremmin muutaman sadan metrin päässä kranaatinheittimen asennosta sijaitseviin vihollishaudoihin. Kohteeseen osuessaan tällainen miina hajosi palasiksi ja hajotti myrkyllisiä aineita sen sijaan, että se olisi kaivautunut maahan, kuten tapahtuisi stabiloidun miinan kanssa. Tällaiseen suunnitteluun liittyvän miinan epävakaa lento, jonka suurin ampumaetäisyys oli pieni, oli tällaisen järjestelmän merkittävä haittapuoli. Kun kranaatit alettiin käyttää jalkaväen tykistössä, jolloin jalkaväkiyksiköt pääsivät etenemään rintamalla kranaatinheittimen tulen suojassa, asesuunnittelijat paransivat Stokes-miinaa antaen sille aerodynaamisemman pyyhkäisymuodon, mikä mahdollisti merkittävästi lisäämisen. tämän tyyppisten laastien valikoima . Stokes Mine oli sylinterimäinen valurautarakenne, jonka halkaisija oli 3 tuumaa ja joka oli täynnä räjähteitä tai myrkkykaasua . Kuitenkin sylinterin etu- ja takakansien halkaisija on noin 81 mm. Ero laastin todellisen kaliiperin ja sen nimen välillä on kiusallista, ja se esiintyi myös Stokesin suunnittelemassa "3 tuuman" brittiläisessä standardissa, joka otettiin käyttöön ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Sen halkaisija oli myös 81 mm, minkä ansiosta britit saattoivat käyttää vangittuja italialaisia ​​miinoja, jotka vangittiin Pohjois-Afrikassa toisen maailmansodan aikana. Kaivoksen pohjaan kiinnitettiin ontto putki, jonka halkaisija oli pienempi kuin kaivoksen - kammio, jossa oli tulensiirtoreiät. Tyhjä 12 gaugen kiväärin patruuna pahviholkissa työnnettiin putkeen. Ylimääräisiä renkaan muotoisia jauhepanoksia asetettiin kammion päälle. Ampumaetäisyys riippui renkaiden lukumäärästä, vaikka minimietäisyydeltä ammuttaessa miinaa voitiin käyttää ilman niitä.

TTX

Aluetaulukko

3 tuuman Stokes laasti. Julkaistu syyskuussa 1917 [7] . Patruuna: 95 grains ballistiittia, vahvistettu latauksella : 5 grains ,
guncotton lanka Renkaat :
110 grains, 0,3 mm hiutalekordiitti 11 unssia

Korkeuskulma Sytytyspanos kammiossa 1 rengas 2 rengasta 3 rengasta 4 rengasta
Kantama (jaardia) Lentoaika (sekuntia) Kantama (jaardia) Lentoaika (sekuntia) Kantama (jaardia) Lentoaika (sekuntia) Kantama (jaardia) Lentoaika (sekuntia) Kantama (jaardia) Lentoaika (sekuntia)
45 240 7.1 420 9.6 550 11.6 660 13.2 800 15.0
viisikymmentä 233 7.6 411 10.4 538 12.5 649 14.3 780 16.2
52 228 7.8 404 10.7 530 12.9 639 14.7 767 16.6
54 222 8.0 395 10.9 518 13.2 626 15.1 748 17.0
56 215 8.2 384 11.2 503 13.5 608 15.4 726 17.4
58 207 8.4 371 11.4 486 13.8 589 15.8 701 17.8
60 197 8.5 357 11.7 467 14.1 567 16.1 672 18.2
61 193 8.6 349 11.8 457 14.3 554 16.3 656 18.4
62 187 8.7 340 11.9 445 14.4 542 16.4 640 18.5
63 182 8.8 332 12.0 434 14.5 528 16.6 623 18.7
64 176 8.8 323 12.1 422 14.6 514 16.7 605 18.8
65 170 8.9 313 12.2 409 14.8 499 16.9 586 19.0
66 164 9.0 303 12.3 396 14.9 483 17.0 567 19.1
67 158 9.0 292 12.4 383 15.0 468 17.1 547 19.2
68 152 9.1 281 12.5 369 15.1 451 17.2 526 19.4
69 145 9.2 270 12.5 354 15.2 434 17.4 505 19.5
70 138 9.2 259 12.6 339 15.3 416 17.5 483 19.6
71 131 9.2 247 12.7 324 15.4 398 17.6 460 19.7
72 124 9.3 235 12.8 308 15.5 379 17.7 437 19.8
73 117 9.3 223 12.9 292 15.5 360 17.8 413 19.9
74 109 9.4 210 12.9 275 15.6 340 17.9 389 20.0
75 102 9.4 197 13.0 259 15.7 320 18.0 364 20.1

Jatkokehitys

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Ranskassa Edgar Brandtin yritys ryhtyi suunnittelemaan kranaatit. Kuuden vuoden tutkimuksen tuloksena heidän suunnittelijansa tulivat siihen johtopäätökseen, että laastin reiän tulisi olla sileä, ja Stokes-sytytysmallia käyttäen antoivat ammukselle pisaran muodon stabilisaattorilla vakauden varmistamiseksi lennon aikana.

Vuonna 1932 käyttöön otettu 81 mm:n Stokes-Brandt kranaatinheitin toimi prototyyppinä lähes kaikille nykyaikaisille pataljoona-armeijan kranaatit.

Muistiinpanot

  1. "Liite D. Hautojen kranaatinheittimien tiedot" kenttätykistömuistiinpanoissa nro. 7". Laasti = 48 lb; Nostoteline = 28 lb; Pohjalevy = 28 lb; Kuljetuksen kokonaispaino = 104 lbs
  2. "Liite E. Ammusten tiedot" kohdassa "Field Artillery Notes No. 7". Tämä luku koskee ensimmäisessä maailmansodassa käytettyä stabiloimatonta sylinterimäistä pommia.
  3. Range Tables, syyskuu 1917. 45° antoi suurimman kantaman millä tahansa tietyllä ponneainemäärällä, esim. 420 jaardia yhdellä renkaalla. 75° antoi kuoren korkeimman laskun ja lyhimmän kantaman tietyllä ponneainemäärällä, esim. 197 jaardia yhdellä renkaalla.
  4. "Liite D. Hautojen kranaatinheittimien tiedot" kenttätykistömuistiinpanoissa nro. 7"
  5. 45°:ssa käyttämällä 4 ponnerengasta. Tämä luku koskee ensimmäisessä maailmansodassa käytettyä stabiloimatonta sylinterimäistä pommia.
  6. "Liite E. Ammusten tiedot" kohdassa "Field Artillery Notes No. 7"
  7. Range Tables on litteroitu ja toimitettu John Reedin luvalla

Kirjallisuus

Linkit