| Neuvostoliiton kranaatinheitinaseiden kansankomissaariaatti | |
|---|---|
| lyhennettynä NKMV USSR | |
| yleistä tietoa | |
| Maa | Neuvostoliitto |
| luomispäivämäärä | 26.11.1941 |
| Kumoamisen päivämäärä | 17.02.1946 |
| Hallinto | |
| alisteinen | Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton kansankomisaarien neuvosto |
| Kansankomissaari | Paršin, Pjotr Ivanovitš |
Neuvostoliiton kranaatinheitinaseiden kansankomissaariaatti on valtion virasto, joka oli olemassa 26.11.1941-17.2.1946.
5. helmikuuta 1939 muodostettiin Neuvostoliiton yleisen konetekniikan kansankomissariaat (NKOM) erottamalla Neuvostoliiton konetekniikan kansankomissariaatista.
Koska Suuren isänmaallisen sodan alkamisen jälkeen miinojen kranaatin ja muiden aseiden osuus bruttotuotannon kokonaistuotannosta ylitti 90 % sen alaisuudessa toimivissa yrityksissä [1] , 26. marraskuuta 1941 muutettiin Neuvostoliiton kranaatinheitinaseiden kansankomissariaatiksi.
Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston vastaava asetus sisältää kaksi lauseketta:
1. Muuttaa yleisen tekniikan kansankomissariaat kranaatinheitinaseiden kansankomisariaatiksi.
2. Nimitä toveri Petr Ivanovich Parshin kranaatinheitinaseiden kansankomissaariksi .
Tällaisen kansankomissariaatin luominen johtui tarpeesta poistaa nopeasti ja tehokkaasti Puna-armeijan räjähdysmäisen aseistuksen ruuhka, lisätä suuren kaliiperin kranaatinheittimien (82, 107 ja 120 mm) tuotantoa.
Lyhyessä ajassa laastien massatuotanto aloitettiin Moskovan Dynamon tehtailla, auto- ja pumpputehtailla sekä muissa kaupungeissa. Kehitettiin ja otettiin käyttöön 160 mm:n laasti.
Jos kesäkuussa 1941 Puna-armeijassa oli 36,3 tuhatta 50 mm kranaatinheitintä , niin toukokuussa 1945 - 81,9 tuhatta; 82 mm laastit, vastaavasti, 14,5 ja 84,6 tuhatta; 107, 120 mm - 5,3 ja 28. Lisäksi puna-armeijalla oli sodan loppuun mennessä 1,4 tuhatta 160 mm kranaatit. Heinäkuusta 1941 kesäkuuhun 1945 Neuvostoliiton teollisuus tuotti 351,8 tuhatta kranaatit (Saksa - 79 tuhatta).
Toinen tärkeä tehtävä, jonka GKO on antanut kranaatinheitinteollisuuden kansankomissariaatille, on rakettitykistön laukaisulaitteiden suunnittelu, valmistus, käyttöönotto ja parantaminen .
Raketinheittimiä luotiin uudenlaisille joukkoille - vartijakranaatinheitinyksiköille (GMCh). Huhtikuuhun 1945 mennessä vartijakranaatinheitinyksikköihin kuului 7 kranaatinheitindivisioonaa, 11 erillistä kranaatinheitinprikaatia, 114 erillistä vartijarykmenttiä ja 38 erillistä vartijoiden divisioonaa. Lentokoneet ja laivasto oli myös varustettu suihkuaseilla.
Sodan päätyttyä kranaatinheittimien massatuotannon tarve katosi, ja 17. helmikuuta 1946 Neuvostoliiton kranaatinheitinaseiden kansankomissaariaatti muutettiin Neuvostoliiton konepaja- ja instrumentointikomisariaatiksi.