Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvosto

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 24. elokuuta 2020 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 17 muokkausta .
Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton kansankomisaarien neuvosto
lyhyesti sanottuna - Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvosto, Neuvostoliiton kansankomisaarien neuvosto

Senaatin palatsin rakennus , jossa sihteeristö toimi

Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja
yleistä tietoa
Maa  Neuvostoliitto
luomispäivämäärä 6. heinäkuuta 1923
Edeltäjä RSFSR:n kansankomissaarien neuvosto (vt.)
Kumoamisen päivämäärä 15. maaliskuuta 1946
Korvattu kanssa Neuvostoliiton ministerineuvosto
Hallinto
emovirasto Neuvostoliiton Neuvostoliiton korkeimman neuvoston keskuskomitea
Puheenjohtaja V. I. Lenin (ensimmäinen)
Luku I. V. Stalin (viimeinen)
Laite
Päämaja
Alisteinen elin Katso kohta Alisteiset elimet
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvosto ( lyhenne : Neuvostoliiton kansankomisaarien virallinen neuvosto ; puhekieli. Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvosto ; synonyymi virkamies. Neuvostoliiton hallitus ) - Neuvostoliiton korkein kollegiaalinen toimeenpano- ja hallintoelin Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto vuosina 1923-1946 .

Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvosto ja sen johtamat kansankomissariaatit olivat Neuvostoliiton hallituksena avainroolissa sellaisissa maan ja yhteiskunnan kannalta merkittävissä tapahtumissa ja prosesseissa kuin sisällissodan jälkeinen talouden elpyminen , Uusi talouspolitiikka. (NEP), kollektivisointi , sähköistäminen , teollistuminen , viisivuotissuunnitelmat kansantalouden kehittämiseksi, sensuuri , uskonnon torjunta , sorto ja poliittinen vaino , Gulag , kansojen karkotukset, Baltian maiden liittäminen ja muut alueet Neuvostoliitolle, partisaaniliikkeen järjestäminen , teollisuustuotannon sijoittaminen takaosaan Suuren isänmaallisen sodan aikana .

Postiosoite: Moskova , Kreml .

Vuonna 1946 Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvosto muutettiin Neuvostoliiton ministerineuvostoksi .

Historia

Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston perustamisesta Neuvostoliiton keskuskomitean toimeenpanevaksi elimeksi määrättiin Neuvostoliiton perustamissopimuksessa . Tässä sopimuksessa lyhennettä "Sovnarkom" käytettiin ensimmäistä kertaa .

Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston prototyyppi oli Neuvosto-Venäjän kansankomissaarien neuvosto - Neuvostovaltion historian ensimmäinen toimikuntien puheenjohtajisto, joille uskottiin "tiettyjen valtion elämän alojen hallinta. " Kokovenäläisen Neuvostoliiton 2. kongressin ja koko Venäjän keskustoimeenpanevan komitean asetuksilla 27. lokakuuta  ( 9. marraskuuta ) 1917  [ 1] , viisi vuotta ennen Neuvostoliiton muodostumista, perustettiin kansankomisaarien neuvosto, jonka puheenjohtajana toimi V. I. Lenin oli Venäjän neuvostotasavallan hallitus (vuodesta 1918  - RSFSR ). Neuvostoliiton muodostumisen jälkeen RSFSR:n kansankomissaarien neuvosto koordinoi Neuvostoliittoon kuuluvien neuvostotasavaltojen toimintaa .

Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston ensimmäinen kokoonpano hyväksyttiin Neuvostoliiton keskustoimeenpanevan komitean 2. istunnossa 6.7.1923:

Neuvostoliiton kansankomisaarien neuvosto ilmoitti 17. heinäkuuta 1923 liittotasavaltojen keskuskomitealle ja niiden kansankomisaarien neuvostoille aloittaneensa sille annettujen tehtävien suorittamisen.

Neuvostoliiton vuoden 1924 perustuslaissa Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvosto määriteltiin Neuvostoliiton keskustoimeenpanevan komitean toimeenpanevaksi ja hallintoelimeksi [2] , ja Neuvostoliiton vuoden 1936 perustuslain hyväksymisen myötä se sai vaihtoehtoisen nimen - Neuvostoliiton hallitus [3]  - ja sai Neuvostoliiton korkeimman toimeenpano- ja hallintoelimen aseman [4] .

Suuren isänmaallisen sodan aikana Neuvostoliiton kansankomissaariaattien toiminta oli alisteinen valtion puolustuskomitealle  - hätätilanteessa olevalle hallintoelimelle, jota johti Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja I. V. Stalin . sodan aikana ja hänellä oli täysi valta Neuvostoliitossa [5] .

15. maaliskuuta 1946 Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvosto muutettiin Neuvostoliiton ministerineuvostoksi [6] . Ammattiliittohallituksen muuttamisesta annetussa laissa määrättiin myös Neuvostoliiton hallituksen alaisten ammattiliittojen elinten nimeämisestä uudelleen. Tämän mukaisesti Neuvostoliiton kansankomissariaatit nimettiin uudelleen Neuvostoliiton ministeriöiksi ja kansankomissaarit  - ministereiksi. Samana päivänä kansankomissaarien neuvosto erosi Neuvostoliiton korkeimman neuvoston edessä uudella koolla ja neljä päivää myöhemmin tämän lain mukaisesti muodostettiin ministerineuvosto [7] . 25. helmikuuta 1947 tehtiin vastaavat muutokset Neuvostoliiton perustuslakiin.

Koostumus

Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvosto koostui seuraavista henkilöistä:

Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvostoon kuului myös neuvoa-antavan äänioikeudella Neuvostoliiton tasavaltojen edustajia, Neuvostoliiton keskuskomitean jäseniä, Yhdysvaltain valtion poliittisen hallinnon (OGPU) puheenjohtaja ja Tilastokeskuksen johtaja . Lisäksi liittotasavaltojen kansankomisaarien neuvostojen puheenjohtajat ja Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston erityispäätöksellä muut henkilöt saivat osallistua Neuvostoliiton kansankomisaarien neuvoston kokouksiin [8] .

Koko Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston toiminnan aikana valtionhallinnon elinten lukumäärä ja nimet ovat toistuvasti muuttuneet uusien instituutioiden luomisen sekä aiemmin luotujen jakamisen, yhdistämisen ja lakkauttamisen vuoksi. Vastaavasti Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston kokoonpano muuttui.

Alisteisuus

Neuvostoliiton vuoden 1924 perustuslain mukaan Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvosto oli Neuvostoliiton keskuskomitean ja sen puheenjohtajiston alainen, jolla oli oikeus keskeyttää ja peruuttaa kansankomissaarien neuvoston päätökset ja määräykset. , sekä Neuvostoliiton kansankomissaarien määräyksiä, jos tämä määräys on selkeästi ristiriidassa liittovaltion perustuslain, Neuvostoliiton lainsäädännön tai liittotasavallan lainsäädännön kanssa. Vuodesta 1938 lähtien Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston muodosti Neuvostoliiton korkein neuvosto, ja se oli tilivelvollinen sille (ja istuntojen välissä - Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajistolle).

Voimat

Neuvostoliiton kansankomisaarien neuvostolla oli sille myönnettyjen oikeuksien rajoissa ja Neuvostoliiton kansankomisaarien neuvostoa koskevien määräysten [8] perusteella seuraavat valtuudet:

Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvostolla ei ollut valtuuksia nimittää ja erottaa Neuvostoliiton kansankomissaareja ja heidän varamiehensä, liittoutuneiden kansankomissaariaattien hallitusten jäseniä sekä useiden Kansanneuvoston alaisten elinten johtajia. Neuvostoliiton komissaarit. Tämä oikeus kuului Neuvostoliiton keskustoimeenpanevan komitean puheenjohtajistolle ja vuodesta 1936 lähtien Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajistolle, joka käytti tätä oikeutta Neuvostoliiton korkeimman neuvoston istuntojen välillä, minkä jälkeen se esitettiin Neuvostoliiton hyväksyttäväksi. Neuvostoliiton korkein neuvosto. Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajalle annettiin kuitenkin oikeus valita ja esittää ehdokkaita hyväksyttäväksi.

Suhteet tasavallan elimiin

Jokaisella liitolla ja autonomisella tasavallalla oli omat hallituksensa – kansankomissaarien tasavallan neuvostot – jotka muodosti vastaavan liiton tai autonomisen tasavallan keskustoimikunta (vuodesta 1938 korkein neuvosto). Tasavaltalaiset hallitukset eivät olleet oikeudellisesti suoraan alaisia ​​Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvostolle, mutta niiden oli toiminnassaan ohjattava Kansankomissaarien liiton neuvoston asetuksia ja päätöksiä . Samaan aikaan liittotasavallan kansankomissariaateilla osana kansankomisaarien tasavallan neuvostoja oli kaksoisalaisuus - ne olivat samanaikaisesti sekä liittotasavallan kansankomisaarien neuvoston alaisuudessa, jonka piiriin ne perustettiin, että vastaavalle liitolle. -Neuvostoliiton tasavaltalainen kansankomissaariaatti , jonka käskyjä ja ohjeita ohjattiin sen toiminnassa. Toisin kuin liittotasavallan liittotasavaltaiset kansankomissariaatit, tasavaltalaiset kansankomissariaatit olivat vain vastaavan liittotasavallan kansankomisaarien neuvoston alaisia.

Hallintoelimet

Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja

Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja oli Neuvostoliiton hallituksen päällikkö. Puheenjohtajan virkaan nimitys toteutettiin hallituksen kokoonpanon hyväksynnällä Neuvostoliiton keskuskomitean istunnossa (vuodesta 1938  - Neuvostoliiton korkein neuvosto ).

Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajat

Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajan alaisuudessa oli hänen varamiehensä henkilökunta.

Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston hallinto

Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston johtajat

Kansankomissariaatit

Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvosto muodostettiin valtionhallinnon keskuselinten johtajista - Neuvostoliiton kansankomissaareista.

Vuoden 1924 perustuslain mukaan Neuvostoliiton kansankomissariaatit jaettiin liittoutumaan ja yhdistyivät . Koko unionin kansankomissariaateilla oli liittotasavalloissa edustajansa, jotka olivat suoraan liittoutuneiden kansankomissaariaattien alaisia. Yhdistyneet kansankomissariaatit toimivat liittotasavaltojen samannimisen kansankomissariaatin verkoston kautta, joka hoiti vastaavan liiton kansankomissariaatin tehtäviä.

Vuodesta 1936 lähtien Neuvostoliiton kansankomissariaatit alettiin jakaa liittotasavaltaisiin ja liittotasavaltaisiin . Myös niiden toimintatapa on muuttunut. liittovaltion kansankomissariaatit ohjasivat niille uskottua valtionhallinnon haaraa koko Neuvostoliiton alueella suoraan tai nimeämiensä elinten kautta, kun taas Neuvostoliiton liittotasavaltaiset kansankomissariaatit toimivat pääsääntöisesti samannimien kansankomissariaattien kautta. liittotasavallat ja hallinnoivat suoraan vain tiettyä rajoitettua määrää yrityksiä Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston hyväksymän luettelon mukaan.

Alaiset elimet

Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvostolla oli oikeus perustaa, organisoida uudelleen ja lakkauttaa alisteisia instituutioita, jotka olivat suoraan Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston alaisia.

Viralliset julkaisut

Katso myös

Muistiinpanot

  1. ↑ Koko Venäjän keskuskomitea. Asetus kansankomissaarien neuvoston perustamisesta , hyväksytty. 27. lokakuuta  ( 9. marraskuuta )  , 1917
  2. ↑ Neuvostoliiton perustuslaki vuodelta 1924. Luku VI. Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvostosta
  3. ↑ Neuvostoliiton perustuslaki vuodelta 1936. III luku, art. 56
  4. ↑ Ibid. V luku, Art. 64
  5. ↑ Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto. Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajisto. Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvosto. NKP(b) keskuskomitea. säädökset. Valtion puolustuskomitean perustamisesta  : hyväksytty. 30. kesäkuuta 1941
  6. ↑ Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto. Laki 15. maaliskuuta 1946. Neuvostoliiton kansankomisaarien neuvoston muuttamisesta Neuvostoliiton ministerineuvostoksi ja liiton ja autonomisten tasavaltojen kansankomisaarien neuvostoiksi - liiton ja autonomisten tasavaltojen ministerineuvostoiksi  // Korkeimman Vedomosti Neuvostoliiton neuvosto: kollek. - 1946. - Nro 10 .
  7. ↑ Elämäkerta: Stalin Joseph Vissarionovich - Praviteli.org . Haettu 11. tammikuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 13. tammikuuta 2017.
  8. ↑ 1 2 Neuvostoliiton keskuskomitea. 12. marraskuuta 1923 annettu asetus "Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston määräykset" Arkistokopio 22. toukokuuta 2013 Wayback Machinesta muutoksineen. ja ylimääräistä päivätty 24. lokakuuta 1924.
  9. ↑ Liittasavaltojen keskuskomiteat ja niiden puheenjohtajisto saattoivat vastustaa Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston asetuksia ja päätöksiä Neuvostoliiton keskuskomitean puheenjohtajistolle, mutta niillä ei ollut oikeutta keskeyttää teloitusta. näistä asiakirjoista.
  10. ↑ Neuvostoliiton keskustoimeenpanevan komitean virallisessa sanomalehdessä: Neuvostoliiton keskustoimeenpanevan komitean asetus 13.7.1923.
  11. ↑ Neuvostoliiton hallituksen lakien ja määräysten julkaisumenettelystä: Neuvostoliiton keskuskomitean ja Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston asetus 22. elokuuta 1924.

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Bibliografisissa luetteloissa