Nortamo

Nortamo
fin. Frans Hjalmar Nortamo

1960 suomalainen postimerkki Nortamon 100-vuotisjuhlan kunniaksi
Syntymäaika 13. kesäkuuta 1860( 1860-06-13 )
Syntymäpaikka
Kuolinpäivämäärä 30. marraskuuta 1931( 1931-11-30 ) (71-vuotias)
Kuoleman paikka
Maa
Ammatti poliitikko , kirjailija , kirjailija , lääkäri , lääninlääkäri , kaupungin lääkäri

Nortamo (salanimi, oikea nimi ja sukunimi - Frans Hjalmar Nordling ) ( fin. Hj Nortamo ; 13.6.1860 , Rauma , Suomen suuriruhtinaskunta , Venäjän keisarikunta  - 30.11.1931 , Pori , Suomi ) - suomalainen kirjailija , runoilija , yksi 1900-luvun alun suomalaisen kirjallisuuden parhaimmista humoristeista . Tohtori .

Elämäkerta

Valmistunut Helsingin yliopistosta . Hän työskenteli kaupunkilääkärinä Raumalla 1889-1900 ja Porissa 1903-1930.

Nortamo on yksi 1900-luvun alun suomalaisen kirjallisuuden parhaista humoristeista. Paikallisen murteen taitava käyttö on tyypillistä hänen pienen merenrantakaupungin ja -kylän eri sosiaalisten piirien elämää kuvaaville novellikokoelmille: "Minä ja Vilkk Tasala ja Iiro Hakkri" ("Mnää ja Tasala Wilkk ja Hakkri Iiro") , 1906), "Uusia tarinoita Raumasta" ("Uussi raumlaissi jaarituksi", 1912), "Merisudet ja maamyyri" ("Meripurakoj ja maamyyri", 1925). Hänet tunnetaan parhaiten vuonna 1920 julkaistusta novellisarjastaan ​​Raumlaissi jaarituksi. Tämä kokoelma on kirjoitettu Rauman murteella ja sitä pidetään ensimmäisenä tällä murteella kirjoitettuna tekstinä, josta löytyy erilliset lainaukset virosta, venäjästä ja ranskasta.

Nortamon tarinat ovat optimistisia, täynnä rakkautta tavallista ihmistä kohtaan. Romaani Helmikoristelun kirjan kirjanmerkki (Helmikoristeinen kirjanmerkki, 1923) on omaelämäkerrallinen.

Runoudessa kirjoittaja matkii usein kansanlaulua, laulaa ajattelematonta elämänasennetta (kokoelma "Laulaja" - "Laulajapoika", 1933).

Nortamon työllä on ollut suuri rooli Rauman murteen tuntemuksen säilyttämisessä nykyisten sukupolvien ajan.

Suomen kansanedustaja ( 1910-1911).

Muisti

Valitut teokset

Kirjallisuus

Linkit