Nouan pronssikausi | ||||
---|---|---|---|---|
| ||||
Lokalisointi | Moldova , Romania | |||
Treffit | 1300-1000 eKr e. | |||
kantajat | paleo-balkanilla | |||
Jatkuvuus | ||||
|
Noua (Noua; myös Nooa ) on myöhäisen pronssikauden (n. 1300-1000 eKr.) arkeologinen kulttuuri, joka on yleinen Keski- ja Itä- Romaniassa , Moldovassa sekä Tšernivtsin , Ivano-Frankivskin , Ternopilin ja Lvivin alueilla Ukrainassa . Kulttuuri on nimetty Brasovin lähellä sijaitsevan Hoyan kylän lähellä sijaitsevan hautausmaan mukaan .
Noualle on ominaista linnoittamattomat asutukset maanpäällisine suorakaiteen muotoisine pylvästaloineen, tuhka-astioineen ja lukuisine kaivoineen. Maaperän hautausmaita, joissa on jopa 200 hautaa, on löydetty kyyristyneitä ruumiita, harvemmin polttohautauksia. Taloustavaroista löytyi enimmäkseen pronssisia sirppejä, keihäänkärkiä ja koruja. Noua-kulttuurin heimojen joukossa karjankasvatus vallitsi taloudessa , vähemmässä määrin he harjoittivat maataloutta. On olemassa versio, jonka mukaan Noua on seurausta Srubna-kulttuurin heimojen muuttamisesta [1]
Noua-kulttuuri imeytyi noin 1300-1200 Monteoru-kulttuuriin . Traakialainen Hallstatt puolestaan absorboi Noua-kulttuurin [2] .
Vuonna 1963 Chutulestin kylän läheltä Florestin alueelta Moldovasta löydettiin Noua-kulttuuriin kuuluva keihäänkärki (n. 1300 eaa.).
pronssikauden tärkeimmät arkeologiset kulttuurit | Euraasian|
---|---|
Atlantin Eurooppa | |
Italia ja Adrianmeri | |
Karpaatit, Balkan ja Kreeta | |
Keski Eurooppa |
|
Ciscaucasia, Pohjois-Kaukasia ja Transkaukasia | |
Euraasian metsäkaistale | |
Euraasian arot | |
Aasia |
|
Sanakirjat ja tietosanakirjat | |
---|---|
Bibliografisissa luetteloissa |